I Palkkaus

1 § Uraporrasjärjestelmä

Sovellettava porras valitaan kokonaisharkinnalla tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella. Portaikossa on kolme erillistä lohkoa (opiskelijat/lääkärit/erikoistumassa olevat lääkärit, erikoislääkärit ja johtamistyötä tekevät).

Portaat 1A–1E

L1TK001A Lääkärikoulutusta suorittava opiskelija (amanuenssi). 

L1TK001B Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 4. vuoden opinnot.

L1TK001C Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Sovelletaan myös erikoistuvaan lääkäriin. 

L1TK001D Lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä tai laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erikoiskoulutus (YEK).

Sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä.

L1TK001E Erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A - portaan tasolla. 

Ei erikoistuneet: 

Työnkuvassa painottuu muita lääkäreitä enemmän jonkin erityisryhmän (esim. diabetes-, keuhko-, reuma-,) potilaiden hoito tai muu esimerkiksi sektorikohtainen erityisvastuu.  

Tätä porrasta voidaan soveltaa myös toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama lääkäri ja tähän liittyen tehtävässä vaaditaan monipuolista osaamista ja vastuuta työnkuvan laaja-alaisuuden ja kollegiaalisen tuen puutteen vuoksi.

Huom. Erittäin kokeneen erikoistumattoman kliinikon tehtävä on porraspalkkajärjestelmän ulkopuolinen. Tällaisessa tehtävässä painottuu esim. hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Palkan muodostamisesta ks. 7 §.  
Ks. 6 § tehtävälisä.

Portaat 2A–2C

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että lääkärillä on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. 

L1TK002A Erikoislääkärillä on erikoisalansa ammatilliset perustaidot ja erikoislääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa. 

L1TK002B Erikoislääkäri, vaativat tehtävät

Tässä ryhmässä olevien päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta. 

Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

L1TK002C Erikoislääkärit, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla L1TK002B.

Omaa yksikköä laajempi erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu tai ainoa erikoisalan tehtävä. 

Omaa yksikköä laajempi kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen). 

Vastaa yksikön kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylilääkäri.
Yksikkö määritellään paikallisesti.

Portaat 3A–3C

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai lääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä. 

Eri organisaatioissa johtaminen on järjestetty eri tavoin ja tämä vaikuttaa siihen, mitä portaita sovelletaan. Johtotehtävissä toimivien virka/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen). 

Katso myös palkkausluvun 16 §.

L1TK003A Johtamistehtävät

Lääkäri/erikoislääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu. Ko. lääkärin esihenkilönä useimmiten ylilääkäri. Tässä ryhmässä ovat myös apulaisylilääkärit (ja muut verrattavassa asemassa olevat) 

Tehtävä vaatii yleensä erikoislääkärin koulutuksen/tutkinnon. Tehtävä voi sisältää myös hallinnollista työtä.  

L1TK003B Vaativat johtamistehtävät

Kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja lääketieteellisestä johtamisesta.

Johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A. Lääkäri toimii usein 3A-portaalla olevien esihenkilönä.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoislääkärin oikeutta. Tehtävä voi sisältää myös kliinistä työtä. 

2 § Tehtävälisä

Tehtävälisien maksamisen yleisistä edellytyksistä ks. II luvun 6 §.

1 mom.
Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä/erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, yleislääketieteen erityiskoulutuksesta olevia (YEK) tai erikoistuvia lääkäreitä. Tehtävän vaatiessa pedagogista pätevyyttä tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa. Esim. erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalääkärinä toimimisessa.

Katso myös palkkausluvun 16 §.

2 mom.
Muut erityisvastuut

Lääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu)

Ks. kuitenkin porras 1E.

Soveltamisohje (1.2.2024 alkaen)

Mikäli muista erityisvastuista aiheutuu suoritepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

3 § Suoritepalkkaus

1 mom.

Työnantaja määrittelee, ketkä kuuluvat suoritepalkkauksen piiriin. Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin. Tällöin huomioidaan toisen tehtävän, esimerkiksi opetus- ja ohjaustehtävän, vaikutus tehtävästä maksettavaan palkkaan. Lisäksi lääkärille maksetaan suoritepalkkausjärjestelmän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

Suoriteosa lasketaan lääkärille maksettujen suoritepalkkioiden tai vastaavien keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Suoriteosaa tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaus on ennen muutosta maksettu esimerkiksi kokonaisuutena, joka on käsittänyt sekä tehtäväkohtaisen palkan että toimenpidepalkkio-osuuden.  

Suoritepalkkausjärjestelmästä ks. yleiskirje 9/2022, kohta 11.3.  

Suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa, sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit. Ko. ryhmien tasapuolisesta palkkauksesta on tarpeen huolehtia. Vastaavansuuruinen palkanosa muodostetaan ko. ryhmille suunnatun tehtävälisän avulla. Tehtävälisä lasketaan suoritekorvausjärjestelmässä samalla uraportaalla olevien lääkärien keskimääräisen suoriteosan perusteella. Yksilön palkkatasoon vaikuttaa lisäksi mm. työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä.

2 mom. Suoritteet

Suoritteita ovat

• potilaan vastaanottokäynnit, ml. etävastaanotot
• lääkärin käynnit potilaan luona
• konsultaatiot
• hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa
• puhelimella tapahtuva hoitoasiointi, kun se korvaa vastaanottokäynnin.

3 mom. Suoritteen vaativuus ja tasot

Suoritteen vaativuus voi muodostua toimenpiteen vaativuuden, toimenpiteiden määrän tai potilaan vaikeahoitoisuuden perusteella. Suoritteen taso määräytyy suoritteen kokonaisvaativuuden perusteella.

Suoritetasoja on neljä.

1. Suppea
   Suorite sisältää suppean tutkimuksen, lyhyen konsultaation tai suppean hoitotoimenpiteen.
2. Perus
   Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimuksen tai hoitoasioinnin, konsultaation tai hoitotoimenpiteen.
3. Vaativa tai laaja
   Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimusta laajemman tutkimuksen, laajan konsultaation tai laajan hoitotoimenpiteen.
4. Erittäin vaativa tai erittäin laaja
   Suorite sisältää esimerkiksi erittäin vaativan tai erittäin laajan hoitotoimenpiteen.

4 mom. Suoritepalkkiot

Suoritepalkkio on euromääräinen. Suoritepalkkioiden euromäärät määritellään paikallisesti. Päivystysajalta ja kliinisen lisätyön ajalta suoritepalkkiot maksetaan korotettuina.

Paikallisesti suoritepalkkioiden euromääriä määriteltäessä on huomioitava päivystysajan ja kliinisen lisätyön vaikutukset suoritepalkkioiden tasoon.

5 mom.

Mitä Lääkärisopimuksessa on sanottu toimenpide- ja käyntipalkkioista (esim. palkkausluku 3 § ja 5 §) koskee vastaavasti tämän liitteen 3 §:n mukaista järjestelmää.

II Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

4 § Kliinisen opetuksen tehtävissä työskentelevien sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Kliinisen opetuksen piirissä työskentelevien sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetut sivuviran-/sivutoimenhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa/päätoimissa, minkä lisäksi he toimivat hyvinvointialueen palveluksessa kliinisen opetuksen tehtävissä sivuvirassa/sivutoimessa. Ylilääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen/sivutoimien palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.

1 mom. Vähintään maksettava uraporraspalkka

2 mom. Työkokemuslisä

Sivuviranhaltijoilla noudatetaan II luvun 10 §:n määräystä työkokemuslisästä. Työkokemuslisä lasketaan sivuviran-/sivutoimenhaltijan tehtävästä maksettavasta palkasta. Lisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa/sivutoimissa.

3 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviran-/sivutoimenhaltijalle maksaa II luvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä II luvun 6 §:ssä tarkoitettua tehtävälisää. Lisät ovat varsinaista palkkaa. 

Soveltamisohje

Mikäli sivuviran-/sivutoimenhaltijan tehtävänkuvan kuuluu opetusta ja ohjausta, hänelle ei makseta erillistä Lääkärisopimuksen liitteen 1, 2 §:n mukaista tehtävälisää koulutus- ja ohjaustehtävästä.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät työaikaluvun 17 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan perusterveydenhuollon lääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain perusterveydenhuollon lääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden/-toimenhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta terveyskeskustyöhön ja toisaalta yliopiston viran tai toimen hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muiden perusterveydenhuollon lääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain perusterveydenhuollon lääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan/-toimeen kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 mom. Vuosiloma ja sairauspoissaolo sekä raskaus- ja vanhempainvapaa

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairauspoissaolo, raskausvapaa ja vanhempainvapaa määräytyvät kuten päävirassa/-toimessa toimivan perusterveydenhuollon lääkärin. HYVTESin ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua uraporraspalkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.