Työelämän rokotukset

Rokotuksilla suojataan sekä työntekijöitä että asiakkaita. Tartuntatautilaki ja työturvallisuuslainsäädäntö säätelevät työntekijöiden rokotuksia.

Rokotukset työelämässä

Uusi tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Työntekijän rokotussuojaa koskeva 48 § tulee voimaan 1.3.2018. Muutokset tuovat uusia velvollisuuksia työnantajille.

Työturvallisuuslainsäädännön perusteella työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden riittävästä suojauksesta, jos työstä tai työolosuhteista aiheutuu rokotuksia edellyttäviä vaaroja työntekijöiden terveydelle.

Tartuntatautilain mukaisten rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita.

Millainen on tartuntatautilain 48 §:n mukainen rokotussuoja?

Tartuntatautilain 48 §:n mukaan henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja, saa käyttää vain erityisestä syystä työskentelyyn sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita.

Vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita ovat esimerkiksi

  • vakavasti sairaat
  • raskaana olevat
  • alle 1- ja yli 65-vuotiaat henkilöt.

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan.

Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilta hinkuyskää vastaan.

Erityisenä syynä rokottamattoman henkilön käyttöön voisi hallituksen esityksen mukaan olla esimerkiksi se, että käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Myös työntekijän yliherkkyys tai muu ominaisuus voi olla peruste.

Sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden johdon täytyy määritellä ne tilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita. Tilojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna lääketieteellistä asiantuntemusta ja tartuntatautien torjunnasta vastaavia ammattilaisia.

Päiväkodit ja koulut eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joten tartuntatautilain 48 § ei koske niitä.

Miten rokotussuoja selvitetään?

Vesirokon ja tuhkarokon kohdalla riittää työntekijän oma ilmoitus siitä, että hän on sairastanut taudin. Aiemmin sairastettu tauti ei riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää tai influenssaa vastaan.

Jos työntekijä ei muista, onko hän sairastanut vesirokon tai tuhkarokon tai onko hänellä rokotukset niitä vastaan, rokotesuojaa voidaan vahvistaa antamalla uudet rokotteet. Epäselvissä tapauksissa suoja voidaan myös tarkistaa verinäytteestä.

Influenssarokote pitää ottaa vuosittain.

Rokotuksia eivät tarvitse esimerkiksi henkilöt, jotka vierailevat satunnaisesti toimipisteissä mutta eivät työskentele niissä, vaan saattavat joskus käydä siellä esimerkiksi lyhytaikaisen työtehtävän takia.

Toimipisteen johto päättää aina siitä, ketä pykälä koskee ja ketä ei.

Rokotesuoja on otettava huomioon rekrytoinnissa

Työnhakuilmoituksessa on 1.3.2018 alkaen mainittava, että tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n edellyttämää rokotussuojaa. Työnantajan on myös tuotava ilmi  työhaastattelussa, että tehtävää ei voi hoitaa ilman lain vaatimia rokotuksia.

Työhöntulotarkastuksen yhteydessä työterveyshuolto ilmoittaa, onko työntekijä soveltuva kyseiseen tehtävään.

Opiskelijaterveydenhuollon on huolehdittava työharjoitteluun menevien rokotuksista.

Rokotuksesta kieltäytyvä

Jos työntekijä ei suostu ottamaan lain edellyttämää rokotetta eikä hänellä ole sairastetun taudin tuomaa suojaa, hän ei ole soveltuva tehtävään. Työnantaja ei voi myöskään käyttää häntä tehtävässä.

Tällaisessa tapauksessa työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle sellaista työtä, joka on tämän työsopimuksen mukaista ja jota rokottamaton työntekijä voi tehdä. Mikäli tällaista työtä ei löydy, voi rokottamattomuus yksittäisissä tapauksissa johtaa jopa työntekijän irtisanomiseen.

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan riittävää rokotussuojaa koskevia tietoja työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän ei ole pakko kertoa työnantajalle, onko hänellä rokotukset vai ei. Tällöin työterveyshuollon tehtävänä on selvittää soveltuvuus.

Jos työntekijä ei halua ottaa suojaksi vaadittua rokotusta tai ei pysty näyttämään, että rokotus on jo annettu, työterveyshuolto voi katsoa hänet ei-soveltuvaksi tehtävään. Työterveyshuollon pitää kertoa tämä työnantajalle. Työntekijä ei voi kieltää tiedon antamista.

Milloin tarvitaan tuberkuloosiselvitys?

Tartuntatautilain 55 §:ssä säädetään terveydentilan selvityksestä tuberkuloosista työtehtävää varten. Kyseinen lainkohta on ollut tartuntatautilaissa jo aiemmin, mutta uudessa laissa kohderyhmiä on selvennetty. Uudessa laissa säädetään myös tarkemmin siitä, millaisilla perusteilla tuberkuloosia koskevan terveystarkastuksen voi tehdä.

Tartuntatautilain 55 §:n mukaan työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia, jos

  • työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän sairastavan hengityselinten tuberkuloosia ja
  • työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joissa hengityselinten tuberkuloosin leviämisen seuraukset ovat tavanomaista vakavammat.

Uudessa laissa työnantajan velvollisuus selvityksen vaatimiseen laajeni, ja se koskee myös harjoittelijoita ja muita vastaavia henkilöitä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

Työnantajalla on perusteltu syy selvityksen vaatimiselle, jos työntekijä on oleskellut pitkäaikaisesti tai toistuvasti maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen. Myös muu erityinen altistuminen tuberkuloosille on peruste.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä tuberkuloosiin sairastumista, työntekijä ei saa toimia ilman edellä mainittua selvitystä sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä eikä alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä.

Salmonellaselvitys tarvitaan tehtävissä, joihin liittyy tavallista suurempi leviämisvaara

Tartuntatautilain 56 §:n mukaan työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, jos henkilö on sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy salmonellatartunnan tavallista suurempi leviämisvaara.

Uuden lain voimaantulon myötä velvollisuus koskee myös harjoittelijoilta ja muita vastaavia henkilöitä.

Työnantajan on vaadittava selvitys henkilöltä, joka työskentelee

  • elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa tehtävässä, jossa hän käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita 
  • maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, jos tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida.

Työnantajan on vaadittava selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai silloin, kun työssä olon aikana ilmenee perusteltu syy epäillä, että henkilö on salmonellabakteerin kantaja.

Perusteltu syy on olemassa silloin kun työntekijällä on tai on ollut akuutti vatsatauti erityisesti, jos hän on sairastunut ulkomaanmatkan aikana.

Yhteystiedot

Palvelusähköposti-ls

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
soster@kt.fi
Jenni Aaltonen

Jenni Aaltonen

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2116
Matkapuhelin:
+358 50 410 1028
Sähköposti:
Jenni.Aaltonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
Taija Hämäläinen

Taija Hämäläinen

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2146
Matkapuhelin:
+358 50 537 5132
Sähköposti:
Taija.Hamalainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen