”Johtaminen on maalaisjärjen käyttöä”

Luin jokin aika sitten otsikon mukaisen lauseen, jota jäin pohtimaan. Lauseella henkilö otti kantaa organisaation esihenkilökoulutukseen ihmetellen sen sisältöjä. Ajattelen, että maalaisjärki on tärkeää, mutta samalla johtamisessa ja esihenkilötyössä tarvittava osaaminen vaatii jatkuvaa oppimista ja esihenkilönä kehittymistä.

Työurani alussa työskentelin yliopistolla johtamisen laitoksella, jossa perehdyin johtamiseen, yrittämiseen ja verkostojohtamiseen. Tutustuin muun muassa yrittäjyysteorioihin, jotka ovat muuttuneet ajassa paljon. Tutkimuksessa on siirrytty synnynnäisten ominaisuuksien tarkastelun sijaan alati kehitettävien osaamisten tarkkailuun. 

Jatkuva toimintaympäristön ja kilpailijoiden seuranta sekä oman substanssiosaamisen kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti liiketoiminnan johtamisessa. Johtaminen on oma osaamisalueensa niin yrityksissä, kuin julkisen alan töissä. Pelkällä substanssiosaamisella menestytään harvoin. 

Johtaminen on jatkuva moniottelu 

Mikä sitten tekee onnistuneen johtajan tai esihenkilön? Varmasti oma toimiala on hyvä tuntea, mutta tiedän myös tapauksia, joissa alan ulkopuolelta tullut johtaja on onnistunut viemään eteenpäin kehitystä, joka olisi ollut kenties vaikeampaa toteuttaa alan sisältä tulleen johtajan johdolla. Pääpainona menestyksessä onkin mielestäni kokonaisvaltainen johtamisosaaminen.  

Johtamisosaamiselle löytyy vähintään satoja eri määritelmiä, mutta ajattelen niin, että liiketoiminnasta tutut tavoitealueet tulisi jokaisen johtajan ja esihenkilön hyvä tuntea. Tavoitealueita ovat esimerkiksi BSC-mallin mukaisesti talous, asiakkaat, sisäiset prosessit (esim. palvelutuotanto) sekä oppiminen ja kasvu (esim. henkilöstö, järjestelmät, toimintatavat). Malli perustuu siihen, että mikään tavoitealue ei mittareiden perusteella voi olla erityisen huonolla tolalla tai yrityksen toiminnan tasapaino järkkyy, eikä tavoitteita saavuteta. 

”Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki”, sanotaan suomalaisessa sananlaskussa ja minusta se kuvaa hyvin johtamisenkin kokonaispalettia. Hallittavaa on paljon. Valitettavasti monen alan peruskoulutuksiin ei automaattisesti sisälly johtamisopintoja, vaan osaamisen hankkiminen jää esimerkiksi esihenkilötehtäviin etenevän asiantuntijan omalle ja työnantajan vastuulle. 

Johtamista ja työnantajaosaamista voi oppia

Missä moninaista johtamisosaamista sitten voi oppia? Elämä ja erityisesti työelämä opettavat. Lisäksi johtamiskoulutukset, kurssit ja oma perehtyminen sekä itseanalyysi ovat tärkeitä. Ei siis välttämättä tarvita yliopistotutkintoa ollakseen hyvä johtaja tai esihenkilö. Eikä toisaalta mikään tutkinto takaa automaattisesti hyvää johtajaa tai esihenkilöä.  

KT haluaa olla jäsenorganisaatioidensa johdon ja esihenkilöiden tukena. Tuotamme eri osaamisiin keskittyviä jäsenkoulutuksia erityisesti työnantajaosaamisen tueksi. Lakisääteisen roolimme mukaisesti tarjoamme tietoon perustuvaa koulutusta ja tukea niin virka- ja työehtosopimuksista kuin lainsäädännöstäkin. Koulutusta on tarjolla myös henkilöstöjohtamiseen ja työelämän laatuun liittyvissä asioissa. 

Johtamiskoulutuksissa parasta on se, että omat ajatuksesi haastetaan, ja joudut pohtimaan asioita osin uusiksi. Voimakas tunnekokemus edistää oppimista, esimerkkinä epäonnistumisista oppiminen. Lisäksi tarvitaan riittävät tiedot työlainsäädännöstä ja virka- ja työehtosopimuksista esimerkiksi palkkauksesta, työajoista tai sairauspoissaoloista, jotta esihenkilö ja johtaja voi toimia yhdenvertaisesti ja yhdenmukaisesti henkilöstöä kohtaan.

Toivotan kaikki kunta- ja hyvinvointialan esihenkilöt KT:n koulutuksiin, joista saa tietoa ja tukea esihenkilö- ja johtamistehtäviin sekä työnantajan edustajana toimimiseen. 

Tervetuloa oppimaan kanssamme! 

Vinkki!

KT-yhteyshenkilökoulutuksen 3. osassa keskitymme esihenkilöiden sopimusosaamiseen. Koulutuksia pidetään erikseen kunta-alan ja hyvinvointialan esihenkilöille, johtajilla ja KT-yhteyshenkilöille. Näihin KT-yhteyshenkilökoulutuksiin voivat osallistua muutkin kun KT-yhteyshenkilöt. Toivotamme mukaan kaikki alan esihenkilöt ja muut työnantajan edustajat.

Blogia voi kommentoida noin kuukauden verran sen julkaisupäivästä alkaen.