Lausunto luonnoksesta varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jäljempänä KT) kiittää mahdollisuudesta lausua opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta luonnoksesta koskien hallituksen esitystä eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi. KT pitää mainitun sektorilainsäädännön päivitystyötä perusteltuna samanaikaisesti valmiuslainsäädännön uudistamisen kanssa. Säädösmuutoksien tavoite vastata erilaisiin yhteiskunnan toimivuutta vaarantaviin häiriötilanteisiin ensisijaisesti normaaliolojen toimivaltuuksin, on perusteltu. KT toteaa edelleen, että jatkovalmistelussa tulee kiinnittää konkreettisemmin huomiota siihen, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille ei häiriötilanteissa aseteta sellaisia vastuita ja velvoitteita, joita on mahdotonta toteuttaa.
1. Onko lakeihin ehdotettu häiriötilanteen määritelmä riittävä?
KT toteaa, että häiriötilanteen määritelmä on sinänsä tarkoituksenmukainen ja riittävän laaja eli se kattaa monenlaiset ja ennakoimattomat häiriötilanteet, joilla mahdollistetaan kasvatus- ja opetustyön järjestämisen jatkaminen. Esityksestä ei ilmene miksi varhaiskasvatusta ja vapaata sivistystyötä koskevissa muutosesityksissä häiriötilanteen kriteerinä ei pidetä häiriötilanteen ennalta arvaamattomuutta kuten perus- ja esiopetusta koskevassa laissa. KT toteaa edellä mainittuun viitaten, että häiriötilanteen määritelmät tulisivat olla yhtenäiset.
Varhaiskasvatus:
1. Huomionne varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteissa koskevaan 11 b §:ään?
KT pitää perusteltuna poiketa varhaiskasvatuslain mukaisesta mitoituksesta, varhaiskasvatusasetuksen mukaisesta suhdeluvusta sekä päiväkodin aukioloajoista häiriötilanteissa. Nämä poikkeukset edesauttavat varhaiskasvatuksen järjestämisen jatkamista häiriötilanteissa.
Ehdotetut aukioloaikoihin liittyvät poikkeukset jättävät epäselväksi sen, tarkoitetaanko aukioloaikojen poikkeamisella niiden lyhentämistä vai pidentämistä vai kumpaakin.
Kts. vielä kohta kolme muut huomiot.
2. Huomionne varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään?
KT tunnistaa sen, että tilanteet voivat olla hyvin erilaisia, missä yksityinen palveluntarjoaja ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Kunnat ja kaupungit ovat myös hyvin erilaisessa tilanteissa toisiinsa nähden siinä, minkälainen mahdollisuus heillä on rekrytoida uutta henkilökuntaa tai minkälainen varahenkilöstö heillä on käytettävissään. KT pitää tärkeänä lain 11 b § tarjoamia mahdollisuuksia poiketa mitoituksesta, suhdeluvuista ja aukioloajoista häiriötilanteissa ja katsoo, että varautumisen tulee olla asianmukaista. KT haluaa kuitenkin tuoda esiin sitä, että voimassa olevat työehtosopimukset ja työlainsäädäntö asettavat omat rajoitteensa hoitaa häiriötilanteita.
Lisäksi KT viittaa Kuntaliiton lausuntoon ja pitää tärkeänä mitä Kuntaliitto toteaa lausunnossaan yksityisisistä palveluntarjoajista sekä varautumiseen liittyvistä kysymyksistä.
3. Muut huomionne varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin?
KT haluaa kiinnittää huomiota siihen, että silloin kun ei olla valmiuslain soveltamispiirissä häiriötilanteet eivät mahdollista työtekijöiden kohdalla poiketa lakiin tai työehtosopimukseen perustuvista työaikamääräyksistä, eikä esimerkiksi ylityön teettäminen ilman työntekijän suostumusta ole mahdollista häiriötilanteissa.
Aukioloaikojen muuttaminen on kannatettavaa, mutta normaaliolojen häiriötilanteessa on voimassa edellä mainitut työehtosopimusmääräykset ja lainsäädäntö. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota, miten häiriötilanteiden hoito pystytään hoitamaan ja pohtia lakimuutostarvetta laajemmin. Asialla on merkitystä myös varautumissäännöksen näkökulmasta (11 c §).
4. Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
KT:llä ei ole täydennettävää vaikutusarviointeihin.
Esi- ja perusopetus:
1. Huomionne häiriötilanteiden etäopetusta koskevaan 20 I §:ään?
KT toteaa, että se mitä etäopetuksella tarkoitetaan, on määritelty riittävän tarkkarajaisesti. Mahdollisuus Lupa- ja valvontaviraston nopeaan päätöksentekoon paikallisten, alueellisten ja lyhytkestoisiksi arvioitujen häiriötilanteiden osalta on asiassa tarpeellista. Jatkovalmistelussa tulisi huomioida joustavuuden lisääminen Lupa- ja valvontaviraston toimivaltaan, jos tilanne jatkuisikin säädettyä viikkoa pidemmän ajan. Näissä tilanteissa tulisi olla perusteltua, että myös opetuksen järjestäjä voisi omalla päätöksellä jatkaa etäopetusjärjestelyjä, jos lyhytaikainen tilanne jatkuisi vain vähän alkuperäisestä arvioidusta tai jos etäopetuksen maltillinen pidentäminen olisi perusteltua opetuksen järjestämisen näkökulmasta ja se ei olisi oppilaiden edun vastaista. Säännöksen 4 momenttia, jossa säädetään etäopetuksen ulkopuolelle jäävistä oppilaista, voidaan pitää riittävän tarkkarajaisena.
2. Huomionne opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään?
KT pitää perusteltuna ja välttämättömänä poiketa mainituista opetuksen järjestämistä koskevista säännöksistä. KT toteaa kuitenkin, että esityksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää myös huomiota sellaisiin häiriötilanteisiin, joissa oppilaiden ja henkilöstön kouluun pääsy tosiasiallisesti estyy ja arvioida konkreettisesti miten opetuksen järjestäminen tulisi tällöin ratkaista. KT toteaa, että 2 momentissa säädetty poikkeaminen kouluruokailun järjestämisessä tulisi olla häiriötilanteiden opetustilanteissa väljempi ja jättää koulutuksenjärjestäjälle asiassa enemmän harkintavaltaa. Vaikka kouluruokailu tulisi häiriötilanteissakin järjestää ensisijaisesti perusopetuslain 31 §:n 2 momentissa säädetysti, tulisi koulutuksenjärjestäjällä olla enemmän mahdollisuuksia poiketa erityisesti etäopetustilanteissa aterian tarjoamisesta, jos se olisi tilanne huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista ja käytännössä mahdotonta. Sellaisia vastuita ja velvoitteita ei voi kunnille ja koulutuksenjärjestäjille asettaa, joita on häiriötilanteissa mahdotonta toteuttaa.
3. Huomionne aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään?
KT pitää säännöstä perusteltuna. Asiassa tulisi huomioon otettavaksi myös se, että mahdollisesti keskeytyksen johdosta säädettyjä aamu- ja iltapäivätoiminnan tuntimääriä ei kunnan tarvitse korvata ja valtionosuuksien tulee säilyä keskeytyksestä huolimatta muuttumattomina. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset ovat lähtökohtaisesti heitä, jotka on rajattu häiriötilanteissa etäopetuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi säännösmuutoksessa ei ilmeisesti ole ehdotettu Lupa- ja valvontaviraston toimivallasta keskeyttää toimintaa kuten 20 i pykälässä. Selvyyden vuoksi asiasta olisi hyvä mainita säännöksen perusteluosuudessa.
4. Huomionne esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään?
KT pitää perusteltuna, että valmiuslain säännöksiä häiriötilanteisiin varautumisesta täydennetään yksityisen opetuksenjärjestäjien varautumisvelvoitteiden osalta. KT toteaa pykäläluonnoksen 2 momenttiin, että se tulisi perusteettomana poistaa. Tässä pykäläluonnoksessa ehdotetaan kunnan velvoitteeksi varautua häiriötilanteessa opetuksen jatkumisen turvaamiseen myös yksityisten opetuksen järjestäjien osalta, jos yksityinen koulutuksenjärjestäjä ei pysty opetusta järjestämään. KT toteaa, että yksityisen opetuksen järjestäjän tulee pystyä varautumaan opetuksen jatkuvuuden turvaamiseen häiriötilanteessa. Varautumisvelvoitetta ei voi siirtää kunnan vastuulle avoimella säännöskirjauksella.
5. Huomionne aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen?
KT toteaa, että esitetyt muutokset ovat vähäisiä ja tässä asiayhteydessä perusteltuja.
6. Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin?
KT:llä ei ole muita huomioita.
7. Onko teillä täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
KT toteaa, että vaikutusarvioinnit on tehty perusteellisesti. Kuten esityksessä todetaan, vaikutusten arviointiin kasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen liittyy epävarmuutta riippuen häiriötilanteiden luonteesta. KT toteaa edelleen, että on tärkeää, että vaikutusarviointeja täsmennetään ja häiriötilanteiden vaikutusta kasvatus- ja opetustoiminnan järjestämiseen käytännössä ja niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen, jos säädösmuutoksissa tarkoitetut häiriötilanteet todentuvat konkreettisesti.
Vapaa sivistystyö:
1. Huomionne kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskeviin häiriösäännöksiin?
KT toteaa, että häiriösäännökset on tehty perusteellisesti.
2. Huomionne muun vapaan sivistystyön järjestämiseen häiriötilanteissa?
KT:llä ei ole asiaan liittyen huomioita.
3. Onko teillä täydennettävää vapaata sivistystyötä koskeviin vaikutusarviointeihin?
KT:llä ei ole täydennettävää vaikutusarviointeihin.
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
neuvottelujohtaja Hannu Freund
johtava työmarkkinajuristi Teija Metsäranta
työmarkkinajuristi Eeva Nypelö