Blogit

Työelämän muutoksesta – jopa murroksesta – on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Viime aikoina keskustelu on saanut välillä synkkiä sävyjä. Villeimmissä visioissa on jopa esitetty, että tekoäly ja robotit tekevät ihmisen pian tarpeettomaksi hyvinkin suuressa osassa työtehtäviä.

Potilaasta ja asiakkaasta on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehty – etenkin valinnanvapaudesta puhuttaessa – synonyymejä, samaa merkitseviä sanoja. Potilaat näyttävät kadonneen, tilalle on tullut asiakkaita.

Sipilän hallitus valmistautuu huhtikuun alkupuolella viimeiseen kehysriiheensä. Vaikka hallituskautta on jäljellä enää noin vuosi, työllisyyteen on mahdollista panostaa vielä lisää.

Työelämä 2020 -ohjelman kansalaiskyselyssä vastaajat nostivat luottamuksen ja yhteistyön työelämän kehittämisen tärkeimmäksi ulottuvuudeksi, ohitse esimerkiksi työhyvinvoinnin, osaamisen ja tuottavuuden. Kunta-alan oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on eräs tapa, jolla KT ja pääsopijajärjestöt yhdessä pyrkivät edistämään niitä kaikkia.

Koulutettua sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on kaikissa kolmessa kunta-alan pääsopijajärjestössä (Juko, KoHo ja JAU). Kaikkien näiden pitäisi olla mukana, jos koulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle ryhdyttäisiin valmistelemaan erillistä sopimusta.

Kunta-alan sopimusneuvotteluissa koulutettua henkilöstöä edustava KoHo on kertonut tavoittelevansa koulutetulle hoitohenkilöstölle omaa sopimusta. Ajatus ei ole uusi. Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehyn jäsenet irtisanoutuivat joukolla vuonna 2007, provokaatioon liittyi samanlainen vaatimus.

Työn murroksesta puhutaan usein, niin kuin se syntyisi itsestään megatrendien tuloksena. Missä piilee toimijuus ja toimijat? Kun työn murrosta tarkastellaan organisaatioissa ja työpaikoilla, kiinnittyy huomio kuitenkin henkilöstöjohtamiseen ja johtamiseen sekä työn tekemisen tapoihin. Mitä tutkimukset kertovat aiheesta?

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelu on herättänyt kritiikkiä kunnissa, jotka katsovat, että niiden osaaminen, hyvät käytännöt ja resurssit hukataan tulevassa uudistuksessa. Vielä on aikaa yhdistää voimavarat ja työllistämisvastuu niin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin Tanskan mallin mukaan.

Lausunnolla oleva uusi valinnanvapausesitys johtaa toteutuessaan merkittäviin henkilöstö- ja työmarkkinavaikutuksiin. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä ei ole koskaan aiemmin muutettu lainsäädännöllä eri työmarkkinasektoreiden välisiä suhteita näin laajalti.

KT tarvitsee edunvalvonnassaan tietoa, joka on tarkkaan analysoitua ja punnittua kulloiseenkin käyttötarpeeseen. Tiedon kivijalka on Tilastokeskuksen vuosittain keräämä Kuntasektorin palkat -aineisto, mutta KT tekee myös kohdennettuja kyselyitä. Tiedontarpeen taustalla on aina jokin edunvalvonnallinen näkökulma, joka lopulta koituu kuntatyönantajien hyödyksi, joko rahassa mitaten tai muuten.

Täyttäessään tietyn palvelussuhdeajan lastentarhanopettajat saavat kalenterivuosittain normaalien vuosilomien lisäksi viisi ylimääräistä vapaapäivää. Heidän peruspalkan tasoa on myös korotettu monella sopimuskierroksella suhteellisesti muita enemmän, viimeksi vuonna 2015.

Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat kasvun ja elinvoiman moottoreita. Suuret kaupungit ja sairaanhoitopiirit ovat myös Suomen suurimpia työnantajia. Kunta-alalla tehtävien työmarkkinaratkaisujen vaikutus ulottuukin koko kansantalouteen.

KT Kuntatyönantajat on mukana uudistamassa perhevapaita, ja päätavoitteenamme on saada myös isät kantamaan vastuunsa lastensa hoidosta.

Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformilaki pakottaa koulutuksen järjestäjät miettimään myös henkilöstökysymyksiä. KT ja Avainta tekevät vielä tänä syksynä koulutuksen järjestäjille ohjeistuksen henkilöstökysymysten aikataulusta.

Suomen talous on vihdoinkin kääntymässä kasvuun useiden nollavuosien jälkeen. Myös työllisyys on parantunut, mutta olemme edelleen kaukana hallituksen asettamasta 72 prosentin työllisyystavoitteesta.