Blogit

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelu on herättänyt kritiikkiä kunnissa, jotka katsovat, että niiden osaaminen, hyvät käytännöt ja resurssit hukataan tulevassa uudistuksessa. Vielä on aikaa yhdistää voimavarat ja työllistämisvastuu niin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin Tanskan mallin mukaan.

Lausunnolla oleva uusi valinnanvapausesitys johtaa toteutuessaan merkittäviin henkilöstö- ja työmarkkinavaikutuksiin. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä ei ole koskaan aiemmin muutettu lainsäädännöllä eri työmarkkinasektoreiden välisiä suhteita näin laajalti.

KT tarvitsee edunvalvonnassaan tietoa, joka on tarkkaan analysoitua ja punnittua kulloiseenkin käyttötarpeeseen. Tiedon kivijalka on Tilastokeskuksen vuosittain keräämä Kuntasektorin palkat -aineisto, mutta KT tekee myös kohdennettuja kyselyitä. Tiedontarpeen taustalla on aina jokin edunvalvonnallinen näkökulma, joka lopulta koituu kuntatyönantajien hyödyksi, joko rahassa mitaten tai muuten.

Täyttäessään tietyn palvelussuhdeajan lastentarhanopettajat saavat kalenterivuosittain normaalien vuosilomien lisäksi viisi ylimääräistä vapaapäivää. Heidän peruspalkan tasoa on myös korotettu monella sopimuskierroksella suhteellisesti muita enemmän, viimeksi vuonna 2015.

Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat kasvun ja elinvoiman moottoreita. Suuret kaupungit ja sairaanhoitopiirit ovat myös Suomen suurimpia työnantajia. Kunta-alalla tehtävien työmarkkinaratkaisujen vaikutus ulottuukin koko kansantalouteen.

KT Kuntatyönantajat on mukana uudistamassa perhevapaita, ja päätavoitteenamme on saada myös isät kantamaan vastuunsa lastensa hoidosta.

Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformilaki pakottaa koulutuksen järjestäjät miettimään myös henkilöstökysymyksiä. KT ja Avainta tekevät vielä tänä syksynä koulutuksen järjestäjille ohjeistuksen henkilöstökysymysten aikataulusta.

Suomen talous on vihdoinkin kääntymässä kasvuun useiden nollavuosien jälkeen. Myös työllisyys on parantunut, mutta olemme edelleen kaukana hallituksen asettamasta 72 prosentin työllisyystavoitteesta.

Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena nykyistä suurempi osuus julkisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta siirtyy yksityiselle sektorille. Se vähentää vakuutettujen määrää kunnallisessa eläkejärjestelmässä ja samanaikaisesti kasvattaa heidän määräänsä yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen työmarkkinahistorian suurin henkilöstön uudelleenorganisointi ja työmarkkinauudistus. Julkisuudessa on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle se, mitä työehtoja noudatetaan uudistuvissa kunnissa, maakunnissa ja niiden yrityksissä.

Venäjän ja sen myötäjuoksijoiden kansainväliset viestintäoperaatiot, kotimainen ”vaihtoehtomedia” sekä Donald Trumpin vaalikampanja Yhdysvalloissa ovat nostaneet julkiseen keskusteluun trollit, valemediat, totuuden jälkeisen ajan ja vaihtoehtoiset faktat. Kaikki liittyvät informaatiovaikuttamiseen.

– Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen on aloitettava jo nyt osallistamalla henkilöstö innovointiin, totesivat kokeneet henkilöstöjohtajat KT:n HR-verkoston tapaamisessa helmikuussa. Muutos tarjoaa aina sekä henkilöstölle että koko organisaatioille mahdollisuuden kehittyä. Mutta muuttuko mikään, jos johtajuus, osallistumisen ja työnteon tavat eivät muutu työpaikoilla?

Viime päivinä on keskusteltu toimeentulotuen maksujen viivästyksistä ja valtavista jonoista Kelan toimipisteissä. KT edellytti jo vuonna 2014, että näiden tehtävien siirrossa kunnista Kelalle olisi käytetty liikkeen luovutuksen säännöksiä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Liikkeen luovutus on sekä työnantajan että työntekijöiden etu. Henkilöstön palvelussuhteet säilyvät liikkeenluovutuksen ajan, ja myös uusi työnantaja saa tekijät tehtävien mukana.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät, että seuraavat neuvottelukierrokset käydään liittokohtaisesti alkaen kuluvan vuoden syksystä. Hallituksen pyynnöstä työmarkkinakeskusjärjestöt täsmensivät ns. Suomen mallia siten, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Työaikalain uudistamisen tarpeita mietitään kolmikantaisessa työryhmässä. Toimintoja ja palveluja rukataan, jolloin myös työaikajärjestelyjä on syytä tarkastella uusia tarpeita vasten. Työaikoja koskevat määräykset ovat pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksissa. Niiden ja lainsäädännön tehtävä on mahdollistaa toimivat ja mielekkäät työaikaratkaisut työpaikoilla.