På svenska
Blogi
Aija Tuimala
Aija Tuimala

Hyvinvointiyhteiskuntaa tehdään neuvotellen ja uudistaen

Työhyvinvointi. Muutosjohtaminen. Uudistuva johtaminen. Asioita, joita olen viime vuodet saanut olla parantamassa yhdessä kunta-alan työnantajien kanssa. Kunnissa ja kuntayhtymissä on saatu aikaan onnistumisia ja otettu työn alle kehittämisen tarpeessa olevia asioita. Luen kuitenkin nyt eri medioista, että työnantajat eivät ole viime vuosina välittäneet henkilöstöstä tai potilasturvallisuudesta. Tuntuu aika epätodelliselta.

Meneillään olevat kunta-alan sopimusneuvottelut ovat edenneet valtakunnansovittelijan johtamaan sovitteluprosessiin. Mainitsemani mediaulostulot ovat ymmärrettäviä, koska värikäs ja terävä retoriikka on aina kuulunut neuvottelutilanteeseen. Ikävimmiltä tuntuvat kuitenkin henkilöihin menevä asiattomat heitot, kuten hoidon epääminen työnantajien neuvottelijoilta. 

Palkan lisäksi neuvotellaan myös muista työoloihin vaikuttavista asioista

Yhteiskunnan kokonaisedun ja yksilön tilanteen sovittaminen yhteen on vaativaa ja tärkeää työtä.

Julkisuudessa neuvottelujen sisällöistä käsitellään tyypillisesti eniten palkankorotuksia. 

KT neuvottelee palkoista ja muista sopimusehdoista kaikkien kunta-alan työnantajien puolesta. Raha palkkojen maksukukkaroon tulee suoraan veronmaksajilta. Kestävään korotustasoon pääseminen vaatiikin todellista sopimista ja eri näkökulmien huomioimista.

Lakoilla halutaan vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen sekä työoloihin. Palkka on yksi tekijä työtehtävää ja sen mielekkyyttä arvioitaessa. Sen lisäksi tärkeitä asioita ovat muun muassa työn sisältö ja merkityksellisyys, työhyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet työhön. Myös alan yleinen maine vaikuttaa, ja veikkaan, että tämänhetkinen tilanne ei lisää kiinnostusta. Lakkovaiheella voi olla pidempikestoisia vaikutuksia myös nykyisten työpaikkojen työilmapiiriin.

Henkilöstön saatavuus on ongelma useilla aloilla

Esihenkilöidenkin suurin huoli on jo vuosia ollut henkilöstön saatavuus, ensin erityistehtävissä ja nyt laajasti koko sote-alalla. Huoli on ajankohtainen myös varhaiskasvatuksessa, teknisellä sektorilla ja pelastusalalla. 

Jos palkannostolla saataisiin nyt henkilöstöä siirtymään jollekin alalle, onko mahdollista, että seuraavaksi jonkin toisen alan palkankorotukset houkuttelisivat sille alalle? 

Kouluttautuminen eri aloille vie aikaa, mutta kilpailu henkilöstöstä tulee olemaan kiivasta eri alojen välillä tulevina vuosina. 

Asioita on tehtävä uudella tavalla

Suomen todellinen ongelma on väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden samanaikainen kasvu, joista on puhuttu jo vuosia. Henkilöstöä eikä rahaa riitä kaikkiin palveluihin nykymallilla. 

Talouden asiantuntijat esittävät ratkaisuksi lisärahoituksen ja kulujen nostamisen sijaan muun muassa toiminnan sopeuttamista, henkilöstön vähentämistä, tuottavuuden nostamista ja muita hurjalta kuulostavia keinoja. Kuitenkin esimerkiksi digitalisaatio voi auttaa toteuttamaan näitä keinoja positiivisella tavalla. Lyhyesti sanottuna tärkeintä on tehdä asioita toisin kuin nyt.

Hyvinvointialueiden perustaminen on merkittävä askel toisin tekemisen tiellä. 

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä perustuu nykyisiin kustannuksiin. Pääasiallinen rahoituslähde on valtion rahoitus. Tämä tarkoittaa, että valtion pitäisi nostaa veroja, ottaa lisälainaa ja muuttaa lakeja, jotta lisätuloja saataisiin alueille esimerkiksi merkittäviin palkkojen korotuksiin. 

Johtopäätöksenä voi todeta, että toiminnan sopeuttaminen ja uudistaminen näyttää välttämättömältä. Onnistuminen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä on erittäin kriittistä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. 


Blogia voi kommentoida sen julkaisupäivämäärästä noin kuukauden ajan. 

Aija Tuimala

Aija Tuimala

Aija Tuimala on yhteyspäällikkö, joka seuraa sopimusneuvotteluja viestinnän näkökulmasta.

Aijalla on pitkä kokemus kunta-alan uudistamisesta sekä työnantajan edustajana toimimisesta.

Lisää kirjoittajalta