Blogit

Lääkäripula haittaa merkittävästi hoidon oikea-aikaista ja yhdenvertaista saavutettavuutta.

Sote-uudistus on edennyt seuraavaan vaiheeseen – toimeenpanoon. Kaikki alueet ovat saaneet koottua VATE-toimielimen ja sen yhteyteen erilaisia ryhmiä sekä ensimmäisen määräaikaisen yhteistoimintaelimen. Toimeenpano tehdään alueilla, hyvässä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Valtakunnallisesti toimeenpanoa koordinoidaan verkostoissa, joita organisoivat ministeriöt ja KT. Myös muut tahot tarjoavat tukea muutokseen.

Jo vuosia ja useilla hallituskausilla valmisteltu sote-uudistus hyväksyttiin lopulta eduskunnassa juhannusviikolla. Suomen historian suurinta hallinnonuudistusta koskeva valtava lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan vaiheittain.

Epävarmuuksista huolimatta olen innoissani historiallisesta syksystä, jolloin sote-uudistuksen toimeenpano alkaa. Soten asiakaspalveluja tarjotaan ja kehitetään kuten aiemminkin, mutta lainsäädäntö kirittää erityisesti alueellista hallinnon uudistamista sekä palvelujen tarkastelua. KT tukee kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajatoimintaa uudistuksen toteuttamisessa. Aloitamme hyvinvointialueiden palvelut konkreettisesti HR-valmistelijoiden verkostolla alkusyksystä.

Helsinki Pride -viikko 28.6.–4.7. muistuttaa meitä yleisemminkin monimuotoisuuden tärkeydestä ja sen arvostamisesta. Monimuotoisuuden arvostaminen nousee työpaikoilla esille esimerkiksi rekrytoinnissa ja monimuotoisuuden johtamisessa. 

Hyvinvointialueuudistus etenee nyt vääjäämättä eduskunnassa. Näyttää vahvasti siltä, että valmista on tällä kertaa tulossa. Kesälomien jälkeen astutaan sote-uudistusten historiassa kulkemattomalle tielle – suunnittelusta toteutukseen. Soteliiderit-hanke tarjoaa jatkossakin tukea sote-työnantajille ja hanke on uudessa vaiheessa entistäkin ajankohtaisempi.

Lääkäripulan takana ovat liian pienet koulutusmäärät. Lääkärien tarpeen tiedetään kasvavan. Tähän vaikuttaa sekä väestörakenteen muutos että terveyspalveluihin kohdistuva kysyntä.

Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua opettajasijaisen kesäpalkasta. Siinä on kuitenkin sivuutettu vallitseva työlainsäädäntö. Ilman lainsäädännön huomioimista ei keskustelu ole mielekästä. Samalla on mahdotonta ymmärtää sitä, ettei kunta voi vaikuttaa kesäpalkan kohdistumiseen. Syitä on kaksi.

Viime sopimuskierroksella tehtiin historiallinen työmarkkinaratkaisu, vaikka ratkaisun vaikutuksia työpaikkojen arkeen saa vielä odotella. KT ja pääsopijajärjestöt SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopivat uudesta työ- ja virkaehtosopimuksesta, Sote-sopimuksesta.

Mielenterveyden edistämiseksi työelämässä on aika kääntää katse yksilöistä työyhteisöjen hyvinvointiin, vaalia yhteisöllisyyttä sekä tukea henkilöstöä yhteiskehittämisessä ja uuden oppimisessa. Tällaisilla työyhteisöillä on resilienssiä kehittää yhdessä omalla työpaikalle sopivia ratkaisuja tulevissa muutostilanteissa.

Keva julkaisi 11.3. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Tutkimuksen asiantuntijaryhmässä tiiviisti työskennelleenä kokosin blogiini mielestäni seitsemän tärkeintä kunta-alaa koskevaa tulosta. Ne osoittavat muun muassa sen, että vaikka työjärjestelyissä koettiin isoja muutoksia, pidetään kuntatyötä edelleen tärkeänä ja merkityksellisenä.

Kaiken viime vuonna koetun jälkeen mieleeni ei tullut haikailla kauniimman tai kunnollisemman itseni perään, mutta olen miettinyt, missä asioissa haluan kehittyä. Mielestäni on parempi päättää kehittyä jossakin lupaamatta kuuta taivaalta. Me KT:ssa tarjoamme tukea kunta-alan johdon kehittymiseen ja vertaiskeskusteluihin sinulle, joka olet päättänyt kehittyä tänä vuonna näissä asioissa.

Työmarkkinavuosi on lähtenyt niin kunta-alan kuin keskusjärjestöjen osalta vilkkaasti liikkeelle.
Suomen suurimman työmarkkinatoimialan, kunta-alan, sopimusjärjestelmässä on tällä hetkellä yli 30 pysyvää ja sopimuskaudelle asetettua KT:n vetämää neuvotteluryhmää, joissa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat.

Puhumme virallisilla areenoilla vain hyvästä johtamisesta, ja usein vielä turhan idealistisesti. Mitäpä jos joskus puhuttaisiin myös huonosta johtamisesta? Huonoon johtamiseen on vaikea puuttua, kun sitä ei tunnisteta eikä tunnusteta osaksi oman organisaation kulttuuria. Kun siitä vaietaan.

Olen kaivannut keskustelua sote- ja kuntapalveluiden onnistumisista korona-aikana. Tietoisuus omasta toiminnasta lisää organisaation kykyä kohdata muutos- ja häiriötilanteita, mikä on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Myös resilienssiä kannattaa kehittä, sillä se edistää toimintakykyisenä pysymistä.