Blogit

Kilpailukykysopimus luo ennustettavuutta ja vakautta henkilöstömenojen kehitykseen. Lisäksi kilpailukykysopimuksen vaihtoehdot olisivat olleet kuntataloudelle ja kunnallisille työnantajille paljon huonommat. Niillä ei olisi saavutettu nollakorotusta palkkoihin eikä työrauhaa.

Millaiseksi muodostuu kuntatyönantajien tulevaisuus? Mikä on uusien maakuntakonsernien työnantajastrategia? Miten muutoksesta tehdään niin sujuvaa kuin mahdollista? KT on vahvasti mukana Kuntamarkkinoilla 14.–15. syyskuuta. Tule kuulemaan, miten sotevalmistelu etenee joko KT:n työmarkkinaseminaariin tai KT:n muutostuki tietoiskuihin.

Jos kysyisi meidän asiakkailtamme, kuntien ja kuntayhtymien työnantajaa edustavilta tahoilta ja HR-ammattilaisilta, mihin he haluaisivat käyttää työnantajaedunvalvojiensa ajan, harva vastaisi, että riitelyyn ja riitojen sovitteluun.

Koulujen alkaessa on jälleen keskusteltu siitä, pitäisikö opettajan ammattinimike suojata ja perustaa opettajarekisteri. Opettajarekisterille on vaikea keksiä mitään järkevää perustetta. Ammatissa suoriutumista ei koskaan voi myöskään mitata pelkällä muodollisella koulutuksella. Koulutukseen varatut resurssit kannattaa käyttää koulutukseen itseensä, ei hyödyttömään rekisteriin.

Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat, että kilpailukykysopimus luo noin 40 000 uutta työpaikkaa. Yksityisellä sektorilla on nyt näytön paikka luoda nämä työpaikat suomalaisille. On syytä uskoa, että kilpailukykysopimus vahvistaa orastavaa käännettä parempaan Suomen taloudessa ja työllisyydessä. Näin myös julkisen sektorin taloustilanne paranee.

Tulevaisuuden kuntatyöpaikkoja voidaan luoda kehittämällä arjen työtä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Hämeenkyrön kunta, jonka paremman työelämän messuilla vierailin hiljattain. Messuilla oli mahtava kehittämisen pöhinä, ständit olivat täynnä uusia ideoita kuntatyöhön. Digiloikka, asiakashyöty ja henkilöstö ovat Hämeenkyrön kehittämisen avainsanoja. Ja samalla toteutetaan tuottavuusloikkaa. Ei ole ihme, että Hämeenkyrö on saanut aktiivisen henkilöstökehittäjän maineen.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt aloittivat maanantaina 4. huhtikuuta neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Kunta-alan pääneuvotteluryhmässä käytiin keskustelua alustavista tavoitteista, neuvotteluaikatauluista ja asetettavista työryhmistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yli kymmenen kuukautta kestänyt intensiivinen neuvottelujakso tuotti tuloksen maanantain vastaisena yönä 29. helmikuuta. Syntyi neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta. Sitä voidaan monella tapaa luonnehtia työmarkkinoilla historialliseksi ja poikkeukselliseksi.

Tällä viikolla selviää, jatkuvatko työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta lähiviikkoina. Paine työmarkkinasovun aikaansaamiseksi on edelleen kasvanut, kun katsoo Suomen kansantalouden näkymiä ja työttömyyden kasvua. Myös arvovaltaiset tahot tasavallan presidenttiä myöten ovat vedonneet osapuoliin.