Yleiskirje
1/2018
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2018–2019

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.

Allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1.

Muuttuneet sopimusmääräykset yleiskirjeen liitteenä 2.

Tässä yleiskirjeessä on selostettu palkantarkistukset sopimuskaudella ja sopimusmääräysten muutokset lukuun ottamatta luvun III työaikamääräyksiä ja niihin välittömästi liittyviä muita määräyksiä.

Sopimusratkaisun yhteydessä sovitut työaikaa koskevat luvun III määräykset ja niihin liittyvät muut muutokset on selostettu yleiskirjeessä 2/2018, ja ne tulevat voimaan 1.5.2018. Eri työaikamuotoja koskevat määräykset, jotka koskevat poissaolopäivän vaikutusta säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan tulevat voimaan 7.5.2018. KVTES 2017 III työaikaluvun määräyksiä ja liitteen 15 liukuvaa työaikaa koskevia määräyksiä noudatetaan 30.4.2018 asti.

Sopimusratkaisun yhteydessä sovittu palkkahinnoitteluliitteen 5 uudistaminen tulee voimaan 1.5.2018.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja osapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Palkantarkistukset vuosina 2018–2019

Yleiskorotus 1.5.2018 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 30.4.2018 vähintään 2 080,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 on alle 2 080 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Viranhaltijan/työntekijän palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,25 prosentilla.

Yleiskorotus koskee myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Yleiskorotus 1.4.2019 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

Viranhaltijan/työntekijän palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Yleiskorotus koskee myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Palkkahinnoittelu ja vähimmäispalkat

Palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 korotetut peruspalkat 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien ovat tämän yleiskirjeen liitteessä 3.

Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.5.2018 lukien 1 595,57 euroa ja 1.4.2019 lukien 1 611,53 euroa.

Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat (KVTES liite 12)

KVTES:n liitteen 12 hoitopaikan hinnat 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien ovat yleiskirjeen liitteessä 4.

Luottamusmiehen palkkaus (KVTES VII 9 § 1 mom.) 1.5.2018 lukien

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtaisen palkan vähimmäismäärä on 1.5.2018 alkaen 2 000 euroa kuukaudessa sekä sen lisäksi mahdollinen henkilökohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus (KVTES II 5 §:n pöytäkirjamerkintä)

Kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.5.2018 alkaen 94 euroa kuukaudessa.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 260 euroa kuukaudessa. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.5.2018–31.3.2020.

Työaikamuutoksesta johtuva tehtäväkohtaisen palkan korotus

KVTES 2017 III luvun 10 §:n soveltamispiirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika pitenee liitteen 18 mukaisesti 7.5.2018 lukien. Näille viranhaltijoille/työntekijöille, joiden työaika pitenee 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan 30.4.2018 mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan erillinen korotus, jonka suuruus on 2,4 prosenttia. Korotus otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa 1.5.2018 lukien. Työaikamuutosta selostetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

Esimerkki

Työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtainen 30.4.2018 on 3 000,00 €. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan saman aikaisesti yleiskorotuksella ja työaikamuutokseen liittyvällä tehtäväkohtaisen palkan erillisellä korotuksella.

  • tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 tilanteessa on 3 000,00 euroa
  • tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,65 %(sisältää yleiskorotuksen ja erillisen korotuksen (työaikamuutos)), jolloin tehtäväkohtaisen palkan muutos yhteensä on 109,50 euroa
  • uusi tehtäväkohtainen palkka 1.5.2018 lukien on 3 109,50 €/kk

Esimerkki

Työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtainen 30.4.2018 on 2 000,00 €. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan saman aikaisesti yleiskorotuksella ja työaikamuutokseen liittyvällä tehtäväkohtaisen palkan erillisellä korotuksella.

  • tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 tilanteessa on 2 000,00 euroa
  • yleiskorotus on 26,00 euroa
  • erillinen korotus (työaikamuutos) 2,4% 2 000,00 eurosta on 48,00 euroa
  • tehtäväkohtaisen palkan muutos yhteensä on 74,00 euroa
  • uusi tehtäväkohtainen palkka 1.5.2018 lukien on 2 074,00 €/kk

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Paikallisen järjestelyerän laskemisesta annetaan myöhemmin erilliset ohjeet omassa yleiskirjeessä.

Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä. Paikalliset järjestelyerät käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoituksiin, jotka on mainittu tämän Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 § 2 momentissa tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisesta ja/tai henkilökohtaisiin lisiin käytettävän paikallisen järjestelyerän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019

Tuloksellisuuteen perustuvan paikallisen kertaerän maksamisesta on tehty erillinen työ- ja virkaehtosopimus, joka on tämän yleiskirjeen liitteenä 5. Paikallinen kertaerä perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon.  

Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan/kuntayhtymän koko henkilöstö. Kertaerä maksetaan tammikuussa 2019 jokaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka osalta kertaerän maksamisen edellytykset täyttyvät.

Kertaerän maksamisen edellytykset

A Palvelussuhde voimassa 3.9.–18.11.2018

Työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan/kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina 3.9.2018 ja jatkunut vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijällä/viranhaltijalla ei ole kyseisenä ajanjaksona yhtään palkallista päivää. Palkallinen päivä on esimerkiksi vuosiloma, palkallinen virka-/työvapaa, työntasausvapaa tai päivystysvapaa. Palvelussuhteen ei tarvitse olla enää voimassa tammikuussa 2019.

B Palvelussuhdekatkot ajanjakson sisällä

Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Työ-/ virkasuhteen katko voi toistua ajanjakson aikana.

Esimerkki

Työntekijän työsuhteet:

  • Työsuhde 1.8.–30.9.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.10.2018)
  • Työsuhde 8.10.–31.10.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.11.2018)
  • Työsuhde 8.11.–18.11.2018

>> Kertaerä maksetaan, koska palvelussuhteiden välillä olevat katkot ovat maksimissaan 7 päivän pituiset.

Esimerkki

Työntekijän työsuhteet:

  • Työntekijän työsuhde 1.8.–30.9.2018 (ei työsuhdetta 1.–8.10.2018)
  • Työsuhde 9.10.–31.10.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.11.2018)
  • Työsuhde 8.11.–18.11.2018

>> Kertaerän maksamisen edellyttämällä ajanjaksolla on yksi yli 7 kalenteripäivän pituinen katko palvelussuhteiden välissä. Kertaerää ei makseta.

Kertaerän suuruus ja laskeminen

Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä

Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50%) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

Esimerkkejä

Esimerkki

Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

Esimerkki

Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

Esimerkki

Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016– 15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta.

Esimerkki

Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää.

Esimerkki

Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3000 eurosta).

Esimerkki

Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

Esimerkki

Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.

Materiaaliset muutokset KVTES 2018–2019

Muuttuneet lukujen I, II, IV, V ja VII sekä liitteiden 5, 9, 12,13 ja 15 määräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 2.

Muuttuneet lukujen III ja IV sekä liitteen 18 määräykset ovat KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

Muutokset eräisiin sopimusmääräyksiin

I luku Yleinen osa

6 § Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

Yleinen osa 6 § 2 momentin soveltamisohje

Soveltamisohjeeseen on selvyyden vuoksi lisätty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ää vastaavasti maininta mahdollisuudesta tehdä työsopimus myös sähköisesti.

II luku Palkkaus

5 § Varsinainen palkka

Pykälään on lisätty selvyyden vuoksi pöytäkirjamerkintä työsuojeluvaltuutetun korvauksista. (Työsuojeluvaltuutetun korvauksia koskevat määräykset sisältyvät työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen. Pöytäkirjamerkintä ei ole osa KVTES 2018–2019 sopimusta.)

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätty kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.5.2018 alkaen 94 euroa kuukaudessa. Edelleen, mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 260 euroa kuukaudessa. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.5.2018–31.3.2020.

III luku Työaika

Työaikaluvun muutoksista lähetetään erillinen yleiskirje. Työaikaluvun muuttuneet määräykset tulevat voimaan 1.5.2018 lukien. Työaikaluvun uudet määräykset, jotka koskevat hyväksyttävien poissaolopäivien vaikutusta säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan tulevat kuitenkin voimaan 7.5.2018 lukien, josta lukien työvuoroluettelot on laadittavat uusien määräysten mukaisesti.

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

IV luku Vuosiloma

Vuosilomaluvun 6 §:n 4 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia on muutettu siten, että se mitä sopimuskohdissa todetaan jaksotyöajasta, soveltuu myös muihin työaikamuotoihin, joissa hyväksyttävä poissaolopäivä vaikuttaa säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan.

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

Lomarahan osalta noudatetaan erillistä virka- ja työehtosopimusta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta, joka on yleiskirjeen liitteenä 6. Lomarahaan (18 §) liittyvää pöytäkirjamerkintää on päivitetty.

Lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 osalta noudatetaan 18 §:n 1 momentissa mainittuja prosentteja.

V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

KVTES 2017 määräys 4 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus (poistettu) ja osa siirretty KVTES 2018–2019 2 §:ään ja 4 §:ään

KVTES 2017 sopimusmääräyksen tarkoittamaan eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairausajan palkkaa koskeva erityismääräys on poistettu 1.2.2018 lukien. Poistetun 4 §:n 1 momentin soveltamisohje on siirretty 4 §:n (aikaisempi 5 §) alle ja 2 momentti on siirretty uudeksi 2 §:n 9 momentiksi.

Riippumatta siitä, onko sairauslomaa myönnetty eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden tai muun sairauden vuoksi, työntekijällä/viranhaltijalla on muutoksen jälkeen pääsäännön mukaan oikeus sairausajan palkkaan kalenterivuosittain siten, että täysi palkka maksetaan enintään 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkka enintään 120 kalenteripäivältä.

Viranhaltijan/työntekijän oikeus 2 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan päättyy aina kun työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen maksaminen alkaa.

Poistetun KVTES 2017 4 §:n 2 momentti on siirretty 2 §:n (Sairausloma-ajan palkka) alle uudeksi 9 momentiksi. Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty viranhaltijalle/työntekijälle siten, että se alkaa ennen kuin viranhaltija/työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on päättynyt, päättyy viranhaltijan/työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

Määräaikaiselta kuntoutustuelta takaisin työhön palanneelle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan muutoksen jälkeen sairausajan palkkaa myös, mikäli hän sairastuu samaan sairauteen, jonka perusteella kuntoutustukea oli myönnetty. Aikaisemman sopimusmääräyksen mukaan palkkaa olisi maksettu vasta vuoden kuluttua työhön paluusta.

Palkanmaksu päättyy 2 §:n mukaisesti, jos sairausloma jatkuu yhdenjaksoisena yli 12 kuukauden ajan, kuten aiemminkin. Soveltamisohjeen mukaisesti määräaikainen kuntoutustuki ei keskeytä sairausloman yhtäjaksoisuutta.

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan viranhaltija/työntekijä on palkattomalla virka/työvapaalla, kuten ennenkin. Sairausloma-ajan palkkaa ei kyseiseltä ajalta makseta.

Poistetun KVTES 2017 4 §:n 1 momentin soveltamisohje on siirretty 4 §:n (Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, äitiys- ja isyysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin) soveltamisohjeeksi. Määräys koskee takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamista työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut viranhaltijalle/työntekijälle sairausajan palkkaa.

8 § Isyysvapaan palkallisuus

1.2.2018 lukien muuttuneen määräyksen mukaan isyysvapaalta maksetaan täysi palkka aiempaa pidemmältä ajalta, eli isyysvapaan 12 ensimmäistä arkipäivää käsittävältä ajanjaksolta.

Mikäli osa tai kaikki isyysvapaan 12 ensimmäistä arkipäivää on pidetty 31.1.2018 jälkeen, ja isyysvapaa on myönnetty palkattomana aikaisemman määräyksen mukaisena kuuden arkipäivän ylittävältä osalta, palkanmaksu korjataan vastaamaan 1.2.2018 lukien voimassa olevaa määräystä.

Mikäli Kela on maksanut isyyspäivärahan isälle, palkasta maksetaan päivärahan ylittävä osa.

Esimerkki

  • Työntekijä on pitänyt tammikuussa 2018 isyysvapaata 8 arkipäivää ja helmikuussa 4 arkipäivää. Tammikuussa 2018 palkka maksetaan isyysvapaan kuudelta arkipäivältä. Palkka maksetaan helmikuussa pidetyiltä neljältä arkipäivältä.

9 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä/viranhaltijalla on 1.2.2018 lukien oikeus saada tilapäistä hoitovapaata alle 12 vuotiaan (aiemmin alle 10 vuotiaan) lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Muutoin edellytykset vapaan saamiseksi ovat ennallaan. Ennallaan on myös soveltamisohje lapsen sairastumisen selvityksen antamistavoista (esim. terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys).

Esimerkki

Työntekijä on ollut 10 vuotta täyttäneen, mutta alle 12-vuotiaan lapsen hoidon tarpeen vuoksi poissa työstään 31.1.2018 jälkeen, ja edellytykset tilapäisen hoitovapaan myöntämiselle täyttyvät. Palkanmaksu korjataan, mikäli vapaa on myönnetty palkattomana tai mikäli poissaolon ajalle on myönnetty esimerkiksi vuosilomaa. Jotta palkanmaksu voidaan taannehtivasti korjata, tulee työntekijän osoittaa, että kysymyksessä on sopimusmääräyksessä tarkoitettu äkillisesti sairastunut lapsi.

11 § 3 mom. Eräät työ- ja virkavapaat

Momentin luetteloon on tehty eräitä täydennyksiä ja pääsopijajärjestöjen nimien muutoksia.

VII luku Luottamusmiehet

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus (1 § 2 mom.)

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitusta on laajennettu siten, että sen tarkoituksena on lisäksi edistää ja kehittää paikallista sopimista ja työelämän laatua.

1 §:n 2 momenttiin on lisätty soveltamisohje, joka perustuu KT:n paikallista sopimista koskevaan yleiskirjeeseen 7/2016. Yleiskirjeessä kerrotaan, miten paikallista sopimista voidaan edistää erilaisissa tilanteissa. Luottamusmiesjärjestelmä mahdollistaa myös paikallisten erityisolosuhteiden arvioinnin.

Soveltamisohjeen mukaisesti työnantaja harkitsee ja päättää tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyvistä hankkeista ja hankkeisiin osallistuvista tahoista.

Luottamusmiehen ajankäyttö (8 §)

Omalääkärin palkkiomääräys (8 § 4 mom.)

Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkiota koskeva määräys (entinen 8 § 4 mom.) on poistettu. Mikäli omalääkäri kuitenkin toimii luottamusmiehenä, noudatetaan KVTES 2017 VII luvun 8 §:n 4 momenttia edelleen.

8 § 4 momentin poiston johdosta momenttien numerointi muuttui.

Soveltamisohjeen suositus (8 § 5 mom.)

Tilapäistä ajankäyttöä koskevaa 8 §:n 5 momentin suositusta on tarkistettu siten, että syynä tilapäiseen ajankäytön lisäykseen voi olla mm. palvelutuotannon merkittävä uudelleenjärjestäminen kuten sote- ja maakuntauudistukseen tai kuntaliitokseen liittyvät valmisteluryhmät tai neuvottelut esim. palkkausjärjestelmästä ja palkkausjärjestelmän käyttöönottovaihe.

Osa kokonaisajankäytön edellyttämästä vapautuksesta voidaan paikallisesti sopia annettavaksi myös esimerkiksi paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle. Ajankäytön mahdollinen uudelleen jakaminen ei nosta eikä laske järjestön saamaa kokonaisvapautuksen määrää.

Määräaikainen pöytäkirjamerkintä (8 § 6 mom.)

Luottamusmiesluvun 8 §:n 6 momenttiin on lisätty pöytäkirjamerkintä. Sillä on muutettu vapautuksen määräytymistä tilapäisesti ajalle 1.5.2018–31.3.2020 siten, että kiinteän vapautuksen edustettavien lukumäärää on alennettu 120:sta 105:een. Jollei paikallisesti toisin sovita, pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.

Työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien on syytä paikallisesti ennen määräaikaisen sopimusmuutoksen voimaantuloa käydä läpi tämän määräyksen mahdollisesti aiheuttamat muutokset luottamusmiesluvun mukaiseen paikalliseen sopimukseen luottamusmiesten lukumäärästä ja ajankäytöstä.

Mikäli määräys aiheuttaa muutoksia sopimukseen luottamusmiesten lukumäärästä ja ajankäytöstä, muuttavat osapuolet luottamusmiesluvun mukaista paikallista sopimusta tämän määräyksen mukaiseksi sopimuksen tarkistamisesta lukien määräajaksi.

Suositus (8 § 6 mom.)

8 §:n 6 momenttiin on lisätty suositus edustettavien lukumäärän selvittämisestä. Suosituksen mukaan paikallisesti on yleensä vakiintunut tapa siihen, miten työnantajan edustaja ja pääsopijajärjestön paikallinen edustaja yhdessä selvittävät ja varmistavat edustettavien lukumäärän. Pääsopijajärjestö tai sen rekisteröity alayhdistys ilmoittaa työnantajalle edustettavien lukumäärän ajankäytöstä sopimista varten. Epäselvissä tapauksissa järjestö antaa todistuksen työnantajan palveluksessa olevien jäsentensä lukumäärästä.

Aikaisempi suositus liittyen 1.2.2010 voimassa olleisiin paikallisiin järjestelyihin on poistettu.

Luottamusmiehen palkkaus (9 § 1 mom.)

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on 1.5.2018 lukien vähintään 2 000 € kuukaudessa.

Kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkausta on selostettu yleiskirjeen liitteessä 8.

Luottamusmieskorvaus (10 § 1 ja 4 mom.)

Pääluottamusmiehelle maksettavaa luottamusmieskorvausta korotetaan 1.5.2018 lukien. Lisäksi edustettavien lukumääriä koskevaan luokitukseen on lisätty 700 ja sen ylittävää edustettavaa koskeva uusi taso seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä

Korvaus €/kk
1.2.2018

Korvaus €/kk 1.5.2018

5–79

70

75

80–159

88

94

160–249

105

112

250–339

138

148

340–449

181

194

450–699

212

227

700

212

260

10 §:n 4 momentin mukaisesti luottamusmieskorvausta voidaan myös korottaa määräajaksi 1,5 kertaiseksi paikallista sopimista koskevien neuvottelujen ajaksi, mikäli työnantaja harkitsee sen korottamisen tarpeelliseksi. Korotettu luottamusmieskorvaus maksetaan täysiltä kuukausilta ja sitä voidaan maksaa myös takautuvasti. Korotettu korvaus maksetaan korkeintaan kulloinkin voimassa olevan KVTES:n sopimuskauden loppuun asti.

11 § Luottamusmiehen koulutus

Soveltamisohjeeseen on lisätty kirjaus, että sopijaosapuolet suosittelevat, että työnantaja ja pääluottamusmies keskustelevat kerran vuodessa pääluottamusmiehen koulutustarpeesta.

Muutokset KVTES 2018–2019 liitteisiin

Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät (KVTES 2018–2019 uusi liite 5)

Uudistettua palkkahinnoitteluliitettä 5 sovelletaan ko. tehtävissä toimiviin työntekijöihin/viranhaltijoihin 1.5.2018 lukien. Liitteen 5 soveltamisalassa ei ole tapahtunut muutoksia. Liitteeseen 5 on muodostettu uudet palkkahinnoittelukohdat sekä eräisiin palkkahinnoittelukohtiin tuli myös peruspalkan tasokorotus.

Liite 5 4 § 1 momentin eräitä työaikamääräyksiä on muutettu:

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan yleiskirjeen liitteessä 8.

Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi (KVTES 2018–2019 uusi liite 9)

KVTES on lisätty uusi liite 9, joka koskee Tilastotunnuksen käyttöä palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtävien merkitsemiseksi.

Jokaiselle palkkahinnoittelun ulkopuoliselle työntekijälle/viranhaltijalle suositellaan ilmoitettavan liitteessä 9 mainittu tehtävien mukaan määräytyvä tilastotunnus. Tilastotunnuksen tarkoitus on helpottaa näiden työntekijöiden/viranhaltijoiden ryhmittelyä.

Tilastotunnus ei tarkoita, että ko. työntekijät/viranhaltijat muodostavat oman palkkahinnoittelukohdan, vaan kyse on edelleen palkkahinnoittelun ulkopuolisista työntekijöistä/viranhaltijoista. Tilastotunnuksen käyttö ei myöskään tarkoita sitä, että nämä ammattiryhmät olisivat mukana henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän liitekohtaisessa tarkastelussa (KVTES II luku palkkaus 11 § 6 mom. pöytäkirjamerkintä).

Palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 soveltamisalakohdissa on kuvattu, mitkä tehtävät ovat ko. palkkahinnoitteluliitteen ulkopuolisia tehtäviä. Tätä määrittelyä käytetään hyödyksi tilastotunnuksen muodostamisessa.

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (KVTES liite 12)

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkantarkistukset ja sopimusmuutokset

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) palkantarkistukset noudattavat KVTES:n yleistä linjaa. Yleiskorotuksella korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja 26 €:lla, kuitenkin vähintään 1,25 prosentilla ja euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä 1,25 prosentilla 1.5.2018 lukien. Vastaavasti em. palkanosia korotetaan 1,0 prosentilla 1.4.2019 lukien. Em. yleiskorotukset tehdään kunkin perhepäivähoitajan tehtäväkohtaiseen palkkaan riippumatta siitä, monta hoitopaikkaa hoitajalta on varattuna ja aktivoituneena.

Perhepäivähoitajat ovat mukana KVTES:n 1.1.2019 lukien jaettavassa paikallisessa järjestelyerässä. Järjestelyerän suuruus on 1,2 % KVTES:n piiriin kuuluvien palkkasummasta.

Hoitopaikan hintoja on korotettu 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien yleiskorotuksia vastaavasti. Ks. yleiskirjeen liite 4.

Hoitopaikan hintojen korotus vastaa muissa palkkahinnoitteluliitteissä olevien palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korotusta. Hoitopaikan hinta osoittaa sen, mitä vähintään on maksettava tehtäväkohtaisena palkkana perhepäivähoitajana työskentelevälle. Näin ollen 1.5.2018 ja 1.4.2019 palveluksessa olevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella. Mikäli tehtäväkohtainen palkka on tämän jälkeen yhtä suuri tai korkeampi kuin varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen hinnat yhteenlaskettuna, on tehtäväkohtainen palkka ko. perhepäivähoitajan hinnoittelukohdan mukainen.

Liitteen 12 piirissä oleville maksetaan tuloksellisuuteen perustuva 9,2 %:n suuruinen kertaerä samoin periaattein kuin muillekin KVTES:n piirissä oleville.

Liitteeseen 12 ei ole tehty sisällöllisiä tekstimuutoksia. 10 §:n soveltamisohjeeseen on lisätty vapaa-aikakorvausten käyttämistä koskevaa tarkentavaa tekstiä ja kaksi esimerkkiä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityörajoista.

Sopimuskauden ajaksi on perustettu 2 työryhmää, joiden tehtävänä on:

1. selvittää KVTES:n liitteen 12 työaikaa koskevien määräysten uudistamistarvetta.

2. selvittää 31.5.2019 mennessä onko KVTES:n liitteen 12 palkkausjärjestelmän muuttamiselle ja kehittämiselle edellytyksiä, sekä tehdä selvitykseen perustuvat ehdotukset palkkausmääräysten muuttamiselle.

Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset (KVTES liite 13)

Maatalouslomittajien säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan vaikuttavat työaikamääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 7.5.2018 eli samaan aikaan kuin vastaavat muutokset yleistyöajassa. Työvuoroluettelot on suunniteltava päättymään 6.5.2018 ja uudet työvuoroluettelot 7.5.2018 lukien on laadittava uusien määräysten mukaisesti.

Säännöllinen työaika liitteen 13 mukaisissa tehtävissä, on ennallaan tilanteissa, joissa työviikon tai käytössä olevan tasoittumisjakson aikana ei ole ns. hyväksyttäviä poissaolopäiviä, jotka alentavat säännöllistä työaikaa. Hyväksyttävän poissaolopäivän vaikutus säännölliseen työaikaan, lisätyörajaan ja ylityörajaan on lomitusliitteessä toteutettu samalla tavoin kuin yleistyöajassa, minkä vuoksi myös lomitusliitettä soveltavan on perehdyttävä KT:n yleiskirjeeseen 2/2018, jossa ohjeistetaan työaikaluvun sopimusmuutoksista mm. säännölliseen työaikaan ja ylityön määräytymiseen liittyen. Myös arkipyhän vaikutus työaikaan on toteutettu samalla tavoin kuin yleistyöajan kohdalla.

Lomitusliitteen osalta lähetetään myöhemmin erillinen pienkirje.

Lomarahan vaihto vapaaksi (KVTES 2018–2019 uusi liite 15)

KVTES 2018–2019 liitteessä 15 ovat uudet määräykset lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi. Liite on määräaikainen ja se koskee lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettavan lomarahan vapaaksi vaihtamista (2 §).

Liitteen 15 soveltaminen edellyttää, että sen käyttöönottamisesta sovitaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta sovitaan tämän jälkeen työntekijän/viranhaltijan ja työnantajan välillä. Lomarahavapaan käyttämisessä on pyrittävä ottamaan huomioon työjärjestelyt ja henkilöstön riittävyys.

Sopimusosapuolten käydessä keskustelua siitä, onko paikalliselle lomarahanvaihtovapaasopimukselle edellytyksiä, kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön tasapuoliseen kohteluun, henkilöstön riittävyyteen, palvelutuotannon tarpeisiin ja käytännön työn järjestelyihin.

Mikäli muuta ei paikallisesti sovita, määräytyy lomarahan vaihtaminen vapaaksi liitteen 15 mukaisesti.

Lomarahavapaan määrä on 35 % työntekijän/viranhaltijan ansaitsemien vuosilomapäivien lukumäärästä. Jos vain osa lomarahasta annetaan vapaana, lomarahasta vähennetään pidettävien lomarahavapaapäivien osuus.

Esimerkki

  • Viranhaltijan/työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 35 % on 13,3 lomarahavapaapäivää (38 x 0,35). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 13 täyttä lomarahavapaapäivää, joilta maksetaan varsinainen palkka. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.
     
  • Jos viranhaltijalle/työntekijälle vahvistetaan em. tilanteessa 12 lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (1,3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Lomarahan suuruus on 1 512 euroa (12 kk x 4,2% x 3 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 113,68 euroa (1 512 euroa: 13,3 lomarahavapaapäivää). Rahana jää maksettavaksi 147,84 euroa (1 512 euroa - 12 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 113,68).

Lomarahavapaan antamisajankohdasta tulee sopia viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan välillä. Lomarahavapaat tulee kuitenkin pitää lomamääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun eli 30.4 mennessä. Mikäli lomarahaa ei ole pidetty em. päivään mennessä tai palvelussuhde päättyy tätä ennen, pitämättömistä päivistä maksetaan korvaus.

Lomarahavapaan ajalta maksettavaan palkkaan, lomarahan kulumiseen ja lomarahavapaan siirtymiseen sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä. Palkkaan ei kuitenkaan sovelleta keskimääräisen vuosilomapalkan laskentaa (vuosilomaluku 13 § 2 mom.) eikä vuosilomapalkan lisäystä (vuosilomaluku 13 § 3 mom.) koskevia määräyksiä.

Matkakustannusten korvaukset (KVTES liite 16)

1.1.2018 voimaan tulleet määräykset ovat KVTES 2018–2019 liitteessä 16.

Sopimuskirjat

Painettujen sopimuskirjojen tilaamisesta lähetetään yleiskirje myöhemmin. Painetut sopimuskirjat ilmestyvät toukokuussa 2018.
KVTES 2018–2019 julkaistaan KT:n internetsivuilla verkkojulkaisuna.

Informaatiotilaisuudet KT-yhteyshenkilöille

KT Kuntatyönantajat järjestää sopimusinfoja kunta-alan sopimusratkaisusta erikseen ilmoitettuna ajankohtana.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja    Markku Jalonen


Neuvottelupäällikkö    Sari Ojanen


Liitteet

  1. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
  2. Muuttuneet sopimusmääräykset (luvut I, II, IV, V ja VII sekä liitteet 5, 9, 12, 13 ja 15)
  3. KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 peruspalkat 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien
  4. KVTES:n liite 12 Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajien hoitopaikkojen hinnat 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien
  5. Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
  6. Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
  7. Kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkaus
  8. Palkkahinnoitteluliitteen 5 ”Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät” soveltaminen (1–4§)
Palkkahinnoitteluliitteen 5 ”Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät” soveltaminen (1–4§)

Yhteystiedot

Sari Ojanen

Sari Ojanen

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2363
Matkapuhelin:
+358 50 597 6942
Sähköposti:
Sari.Ojanen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat