Lääkärien virka- ja työehtosopimus 2022–2025

1       Johdanto

KT, JAU ja JUKO ovat päässeet erillissopimukseen kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 2022–2025. Kuntien ja kuntayhtyminen lisäksi virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan sekä liikkeenluovutuksella 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin että siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin 1.5.2022 alkaen ja jo aiemmin palvelukseen tulleeseen henkilöstöön.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamista koskevassa erillissopimuksessa (työ- ja virkaehtosopimus) osapuolet ovat sopineet, että toteutuneiden lakkopäivien osalta palkansaajille ei aiheudu lomaraha- tai lomaoikeuksien menetyksiä viimeistään 9.5.2022 päättyneiden JAU ry:n/JUKO ry:n lakkojen osalta.

Lääkärisopimuksen keskeiset muutokset:

·         Lääkärisopimuksen soveltamisalaa on selkeytetty (ks. yleiskirjeen liite 3). Samalla palkkausliitteiden tekstejä on päivitetty.

·         Lääkärisopimus on jatkossa virka- ja työehtosopimus. Tämä on vaikuttanut teknisesti sopimussisältöihin.

·         Amanuenssien palvelussuhteen ehdot tulevat jatkossa Lääkärisopimuksesta, kasvatus- ja perheneuvolalääkärit ovat osa liitteen 3 henkilöstöä.

·        Lääkärisopimuksen lepoaikamääräyksiä on päivitetty. Sopimuksessa on uudistettu viikkolepomääräys. Vuorokausilepomääräystä on päivitetty siten, että siihen liittyy toisin sopimisen mallit eräissä tilanteissa paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Säännöllisen työajan sijoittelua ja siitä maksettavaa korvausta koskevien määräysten voimassaoloa on jatkettu eräin muutoksin sopimuskauden ajaksi.

·         Lääkärisopimuksessa on luovuttu erillisistä lomarahavapaamääräyksistä. Jatkossa lomarahavapaaseen sovelletaan KVTES:ssa olevia määräyksiä.

·         Terveyskeskusten lääkäreille on kehitetty uusi suoritepalkkausjärjestelmä, joka toimii vaihtoehtoisena nykyiselle toimenpidepalkkiojärjestelmälle.

·         Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää on uudistettu 1.1.2023 alkaen.

·         Eläinlääkärien päivystysjärjestelmää on uudistettu 1.1.2023 alkaen.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestö JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

2       Palkantarkistukset vuonna 2022 liitteissä 1–4

Tässä yleiskirjeessä on selostettu liitteiden 1–4 palkantarkistukset vuoden 2022 osalta. Liitteen 5 palkantarkistukset selostetaan kohdassa 15. Muiden vuosien palkantarkistuksista tiedotetaan tarkemmin yleiskirjeellä myöhemmin.

2.1      Yleiskorotus ja eräiden euromääräisten palkkioiden korotukset 1.6.2022

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia kuukausipalkkoja ja KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää tarkistetaan 1.6.2022 yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen suuruus vaihtelee liitteittäin. Myös palkkahinnoitteluja on korotettu yleiskorotusta vastaavasti. Korotukset ilmenevät Lääkärisopimuksen liitteistä 1–4.

2.1.1     Liite 1: Terveyskeskusten lääkärit

Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

Terveyskeskuslääkärien euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu 1.6.2022 alkaen 2,0 prosentilla. Uudet korotetut tasot ilmenevät LS 2022–2025 liitteestä 1.

Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan yleiskorotuksella.

2.1.2     Liite 2: Terveyskeskusten hammaslääkärit

Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,58 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,58 prosentilla.

Terveyskeskushammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta sopimuskaudella.

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpideluetteloa on päivitetty 1.1.2023 lukien. Asiaa selostetaan tarkemmin kohdissa 12.2–12.3.

2.1.3     Liite 3: Sairaalalääkärit

Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

Sairaalalääkäreille määrättyjä euromääräisiä lausunto- ja todistuspalkkioita on korotettu 1.6.2022 lukien 2,0 prosentilla.

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 2,0 prosentilla.

2.1.4     Liite 4: Sairaalahammaslääkärit

Viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu 1.6.2022 lukien 2,0 prosentilla.

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 2,0 prosentilla.

Tarkistettujen palkkojen maksamisesta on määräykset allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä.

2.2      Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Ratkaisusta tiedotetaan viimeistään lokakuussa 2022.

3       Palkantarkistukset vuosina 2023 ja 2024 liitteissä 1–4

Vuosien 2023 ja 2024 palkankorotukset noudattavat KVTES-sopimuksen mukaista linjaa. Korotuksen suuruudet kuitenkin vaihtelevat liitteittäin. Niistä ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan lähempänä ko. ajankohtia erillisillä yleiskirjeillä.

	Vuosi 2023		Vuosi 2024
	Yleiskorotus 1.6.2023	Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023	Yleiskorotus 1.6.2024	Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024
Liite 1	1,5 %	0,4 %	1,5 %	0,4 %
Liite 2	1,92 %	0,4 %	1,92 %	0,4 %
Liite 3	1,48 %	0,4 %	1,5 %	0,4 %
Liite 4	1,48 %	0,4 %	1,5 %	0,4 %

Liitteiden 1 ja 4 toimenpide- ja käyntipalkkioita ja liitteen 3 todistus- ja lausuntopalkkioita korotetaan samasta ajankohdasta yleiskorotuksia vastaavasti. Ainoa poikkeus on liitteen 4 toimenpide- ja käyntipalkkioiden 1.6.2023 korotus, joka on suuruudeltaan 0,5 prosenttia.

Liitteen 5 palkantarkistukset selostetaan kohdassa 15.

Sopimuskorotuksiin voi vaikuttaa korottavasti verrokkialojen kustannusvaikutus. Asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää.

3.1.1     Liite 2: Terveyskeskusten hammaslääkärit 1.1.2023

Hinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2023 lukien 41,41 eurolla. Korotus liittyy toimenpidepalkkiojärjestelmän uudistukseen.

3.1.2     Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

Lisäksi on sovittu vuosille 2023–2027 kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta, joka sisältää palkankorotuksia. Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

4       Sopimuskauden työryhmät

Sopimuskaudelle 2022–2025 on asetettu useita työryhmiä kehittämään Lääkärisopimuksen palkkaus- ja työaikamääräyksiä eteenpäin.

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat palkkausjärjestelmäuudistuksesta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Uudistus voi sisältää simulointeja ja kokeiluja. Palkkausmääräykset muodostavat kokonaisuuden Lääkärisopimuksessa.

Asiasta lisää allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

Suomen Lääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskuslääkärien uusien suoritepalkkausmääräysten käyttöönottoa ja vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmään tässä sopimuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Lääkärisopimuksen työaikajärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena ja pyritään neuvottelemaan määräykset niin, että Lääkärisopimus tunnistaisi erilaiset työnteon tavat (esim. vastaanottotyö, työ jossa, ympärivuorokautista päivystystä, työ, jossa arkipäivystystä ym.). Osana työryhmän työtä kootaan työaikamääräykset kokonaisuudessaan osaksi Lääkärisopimusta.

Ns. sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja selvitetään ja ajantasaistetaan.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä.

Palkkausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin.

5       KT:n, Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Hammaslääkäriliiton kannanotto

Allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 2 on sopijaosapuolten yhteinen kannanotto hoidon jatkuvuuden turvaamisen tärkeydestä Covid-19 epidemian jälkeen terveyskeskuksissa ja niistä seikoista, joilla se on mahdollista. Ydinviesti on terveyskeskustyön myönteisten voimavarojen vahvistamisessa paikallisesti.

6       Virkaehtosopimuksesta virka- ja työehtosopimus 1.5.2022 lukien

Lääkärien virkaehtosopimus on muutettu virka- ja työehtosopimukseksi 1.5.2022 lukien. Aikaisemmin virkaehtosopimusta noudatettiin työsopimussuhteisiin lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja eläinlääkäreihin soveltuvin osin. Muutoksen jälkeen kaikki Lääkärisopimuksessa olevat määräykset koskevat samalla tavalla virka- ja työsuhteisia, ellei sopimuksessa ole toisin mainittu tai lainsäädännöstä muuta johdu.

Liitteen 5 piirissä työskennellään lähes poikkeuksetta virkasuhteessa, mutta sitä voi entiseen tapaan joidenkin päivystävien eläinlääkärien kohdalla soveltaa myös työsuhteisiin.

Tästä johtuen sopimusteksteihin on lisätty maininnat työsuhteisista ja muutettu joitakin tekstejä siten, että ne soveltuvat työsuhteisiin eivätkä ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Erityisesti työaikamääräyksissä on tällaisia muutoksia. Muutoksia on selostettu tarkemmin jäljempänä kussakin asiayhteydessä.

7       Yleinen osa ja Lääkärisopimuksen soveltamisala

Lääkärisopimusta sovelletaan tehtäessä lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin tehtäviä ja/tai kun tehtävä edellyttää lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen osaamista.

Sovellettavaa työ- ja virkaehtosopimusta valittaessa tarkastelu tehdään Lääkärisopimuksen ja KVTES:n välillä. SOTE-sopimusta ei sovelleta.

Lääkärisopimuksen soveltamisalaa on tarkennettu lisäämällä yleisen osan 1 §:n soveltamisohjeeseen sekä liitteisiin selventäviä ja tarkentavia tekstejä Lääkärisopimuksen ja sen liitteiden soveltamisesta. Liitteisiin lisättyjä tekstejä selostetaan jäljempänä kunkin liitteen osalta erikseen.

Lisäksi on laadittu sopimusosapuolten kesken yhteinen soveltamisalamuistio, joka on tämän yleiskirjeen liitteenä 3.

Muistiossa on selostettu tarkemmin Lääkärisopimuksen soveltamista mm. palkkahinnoittelun ulkopuolisiin, johtotehtävissä, kehittämis-, tutkimus- ja muissa projektitehtävissä toimiviin sekä opiskelijoihin ja harjoittelijoihin.

7.1      Yleisen osan soveltamisohjeliite

Soveltamisohjeen alkua on täsmennetty ammatinharjoittamisoikeuksia ja ammatinharjoittamislupien myöntävien tahojen osalta. Lääkäreiden ja hammaslääkärien oikeudet ja luvat myöntää Valvira. Yleisen osan soveltamisohjeeseen on lisätty toteamus siitä, että eläinlääkäriammatin harjoittamisesta säädetään lailla (laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta 29/2000). Eläinlääkärien laillistamista ja väliaikaisia oikeuksia haetaan Ruokavirastolta, joka tekee asianmukaiset päätökset. Ruokavirasto vastaa aikaisempaa Elintarviketurvallisuusvirastoa.

Laillistettujen hammaslääkärien kohdasta on poistettu tarpeettomana huomautus, joka koski hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon muuttumista. Vuoden 2020 jälkeen ei enää ole mahdollista suorittaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa vanhan järjestelmän mukaisesti. Samasta syystä osalaillistettua hammaslääkäriä koskeva teksti on poistettu.

8       Palkkausluku

Palkkausluvun teksteissä on huomioitu sopimuksen muuttuminen virka- ja työehtosopimukseksi lisäämällä tähän viittaavia termejä kuten ”työntekijä” ja ”toimi”. Teksteissä on myös muutamia tarkennuksia liittyen soveltamisalaan (ks. kohta 7 ja tämän yleiskirjeen liite 3).

Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit on siirretty osaksi liitettä 3. Asiasta tarkemmin kohdassa 13.2.

Amanuenssit on siirretty KVTES:n piiristä Lääkärisopimuksen piiriin 1.5.2022 lukien. Amanuenssien peruspalkkaa koskeva määräys on palkkausluvun 2 §:ssä. Peruspalkka on 1.5.2022 lukien 1653,91 euroa ja 1.6.2022 lukien 1 699,91 euroa. Muutoin amanuensseihin noudatetaan jatkossa Lääkärisopimuksen yleistä osaa, palkkaus- ja työaikalukua sekä muita määräyksiä.

Lääkärin ja hammaslääkärin palkallisen virka- tai työvapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa (3 §) ja vuosilomapalkkaa ja lomarahan laskentaa (5 §) koskeviin pykäliin on lisätty liitteen 1 mukaiset suoritepalkkiot, jotka huomioidaan samalla tavalla kuin toimenpide- ja todistus- ja lausuntopalkkiot. Käyntipalkkiot on poistettu ko. pykälistä, koska säännölliseltä työajalta maksettavia käyntipalkkioita koskeva määräys on poistettu Lääkärisopimuksesta jo aikaisemmin.

Laajennetun toiminnan korvausta koskevaa määräystä (7§) on jatkettu määräajaksi 1.5.2022–30.4.2025. Laajennetun toiminnan määräystä ja muutoksia on selostettu enemmän kohdassa 9.2.

9       Työaikaluku

9.1    Säännöllinen työaika 2 §

Säännöllistä työaikaa koskevan määräyksen 4 momenttiin on tullut täsmennys siitä, että mikäli koulutus tai kursseille osallistuminen on työajaksi luettavaa aikaa, se ei aiheuta 4 mom. mukaista keskeytystä. Kyseessä ei ole sopimusmuutos, ainoastaan nykytilan selventäminen sopimukseen.

9.2    Säännöllisen työajan sijoittelu 1.5.2022–30.4.2025

Säännöllisen työajan sijoittelua koskeva määräys jatkuu sopimuksessa määräaikaisena. Määräys on voimassa sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025. Jos työnantajalla on ollut laajennettu toiminta käytössä edellisen sopimuskauden aikana ja se on jatkunut keskeytyksettä sen jälkeen vanhan sopimusmääräyksen perusteella, korvaukset on tarkoituksenmukaista maksaa samalla tavalla ajalla 1.3.2022–30.4.2022.

Määräyksen soveltamisohjeesta on poistettu ohje siitä, että ennen kello 8 voidaan sijoittaa säännöllistä työaikaa vain, mikäli ennen potilaan vastaanottoaikaa, leikkausta tms. varsinaista kliinistä työtä on tarpeen tehdä valmistelevia työtehtäviä. Jatkossa säännöllisenä työaikana klo 7.30 alkaen voidaan tehdä kaikkia lääkärin/hammaslääkärin työtehtäviä eli myös muita kuin valmistelevia työtehtäviä. Säännöllisen työajan sijoittelun määräystä on selvitetty aikaisemmin yleiskirjeessä 6/2020. Paikallisesti voidaan sopia tästä poikkeavasti. Säännöllisen työajan sijoittelu on edelleen mahdollista ma-to klo 7.30–20 ja pe klo 7.30–18.

9.3      Päivittäinen lepoaika 3 §

Määräyksestä on poistettu 2 momentti tarpeettomana.

9.4      Vuorokausilepo 5 §

Vuorokausilepoa koskeva määräys on pysynyt pääosin entisellään eivätkä tehdyt muutokset muuta aiempaa tulkintaa.

Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika vapaamuotoisena päivystyksenä tehtyä työtä lukuun ottamatta. Kyseessä ei ole muutos entiseen vaan olemassa olevan, työaikalain mukaisen tilanteen selventäminen sopimukseen. Vuorokausilepoa ei tule annettavaksi vapaamuotoisen päivystyksen päivystysvuoron jälkeen. Vuorokausilepo voi tulla annetuksi myös vapaamuotoisen päivystysvuoron aikana, ks. tarkemmin esimerkki LS työaikaluku 5 § 4 momentti.

Lähtökohtana on 11 tunnin lepoajan antaminen, mutta jos se ei ole tarkoituksenmukainen tapa järjestää toimintaa, muitakin vaihtoehtoja on käytettävissä.

9.4.1     Poikkeukset vuorokausilevon antamisesta 5 § 2 mom.

Poikkeukset vuorokausilevon lyhentämiselle ovat pysyneet samoina. Edellytyksinä vuorokausilevon lyhentämiselle ovat edelleen se, että a) viranhaltijalla/työntekijällä on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoon tai b) että kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka. Soveltamisohjeeseen on tullut täsmennys siitä, että kolmen tunnin yöaikaisen levon toteutumista tulee seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi. Kyse on pitkästä yöaikaan sijoittuvasta työrupeamasta, jolloin yöaikaisen levon merkitys korostuu. Keinoja ja toimenpiteitä yöaikaisen levon toteuttamisen varmistamiseksi on selostettu yleiskirjeessä 6/2020.

Soveltamisohjeessa on täsmennetty myös sitä, mitä tarkoitetaan yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä ja jaetulla työpaikkapäivystyksellä. Näitä ilmaisuja ei ollut selostettu aikaisemmassa sopimuksessa.

Yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja päivystysasetuksen (583/2017) 2 §:ssä tarkoitettua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä sekä terveyskeskusten mahdollisia omia kiirevastaanottoja. Kyseessä on viittausmääräys terveydenhuoltolakiin ja päivystysasetukseen.

Jaetulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan sekä päivystysvuoron jakamista kahteen osuuteen (ns. ilta- ja yöpäivystys) että myös ilta-ajan päivystykseen käytettävää lisäresurssia, jolla pyritään helpottamaan yöpäivystyksen kuormitusta. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on tilanne, jossa kumpikin päivystäjä on ensin työskennellyt säännöllisen työaikansa ja jäänyt tämän jälkeen päivystämään. Toinen päivystäjä työskentelee klo 23 asti 5 §:n 2 momentin b-poikkeuksen mukaisesti ja toinen päivystäjä päivystää seuraavaan aamuun asti a-poikkeuksen mukaisesti.

9.4.2     Paikalliseen sopimukseen perustuva vuorokausilevon lyhentäminen 5 § 3 momentti

Vuorokausilepoa koskevaan määräyksen on lisätty uusi 3 momentti. Mikäli 1 ja 2 momenttien mukaisten lepoaikojen yhteensovittaminen päivystysjärjestelyissä on työyksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaista, voivat työnantaja ja henkilöstön edustaja paikallisesti sopien (pääsopimus 13 §) ottaa käyttöön liitesopimuksen 1 tai 2 mukaisen päivystysjärjestelyn. Järjestelyn tulee täyttää kunkin liitesopimuksen mukaiset edellytykset, mutta muutoin päivystys voidaan järjestää yhdessä sopien paikalliset tai yksikkökohtaiset tarpeet huomioiden. Liitesopimusten käyttöön ottaminen edellyttää osapuolten yhteistä sopimista, jonka pohjana on kummankin osapuolen oma harkinta sopimuksen tarpeesta ja sisällöstä.

Liitesopimus 1

Liitesopimus 1 koskee vuorokausilevosta poikkeamista jaetun työpaikkapäivystyksen yöpäivystyksessä. Liitesopimuksen mukaisen paikallisen sopimuksen perusteella sovitaan toisin 5 §:n 1 momentin mukaisesta 11 tunnin vuorokausilevosta ja 2 momentin a) kohdan mukaisesta poikkeuksesta. Vaikka työtä tässä tehdään yli 13 tunnin työrupeamassa klo 23–08 välillä, 3 tunnin lepoaikaa ei tarvitse järjestää. Edellytyksenä on se, että päiväaikaisen säännöllisen työajan ja yön päivystyksen välissä on oltava vähintään 5 tunnin työaikaan kuulumaton lepoaika.

Liitesopimus 2

Liitesopimus 2 koskee vuorokausilevosta poikkeamista sellaisissa toimipaikoissa, joissa on erittäin paljon työpaikkapäivystystä. Liitesopimus 2 mukaisen paikallisen sopimuksen tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen saman lääkärin yhtäjaksoisella läsnäololla päivystysaikana. Tällä sopimuksella mahdollistetaan sekä 13 tuntia pidemmät yöpäivystystä sisältävät työrupeamat että Lääkärisopimuksen määrittelemän yölevon lyhentäminen siten, että viikkolepo kuitenkin taataan täysimääräisenä joka kalenteriviikolle. Sopimuksella poiketaan 5 §:n 2 momentin a) kohdasta siten, että yöaikainen lepoaika on 3 tunnin sijaan 1,5 tuntia joskin 3 tuntiin on hyvä pyrkiä.

Liitesopimuksessa on määritelty useita reunaehtoja, jotka paikallisen sopimuksen on täytettävä:

·         Työrupeaman pituus (sisältäen säännöllistä työaikaa ja päivystystä tai vain päivystystä) voi olla enimmillään 18 tuntia.

·        Lääkärille on järjestettävä työrupeaman aikana klo 23–08 välillä vähintään 1,5 tunnin keskeytymätön lepo Lääkärisopimuksen 5 §:n 2 mom. soveltamisohjeen ehdoin.

·        Viikkolepo tulee olla kullakin kalenteriviikolla 35 tuntia, eikä sitä voida järjestää Lääkärisopimuksen 6 §:n mahdollistamalla tavalla keskimääräisenä 14 vuorokauden aikana. Mikäli viikkolepo jää kalenteriviikolla vajaaksi, tulee se korvata säännöllistä työaikaa Lääkärisopimuksen mukaisesti lyhentäen välittömästi seuraavan kalenteriviikon aikana.

·        Päivystystä ei suunnitella perättäisille viikonlopuille (poikkeuksena loma-ajat)

·        Järjestelyssä tulee kiinnittää huomiota säännöllisen työajan sijoitteluun ja järjestämiseen.

·        Sopimuksen osana tulee tarkastella työntekijän palkkaa kokonaisuutena huomioiden runsas työsidonnaisuus ja epämukavan työajan määrä. Samalla tulee huomioida myös erilaisten poissaoloaikojen palkkaus.               

Samassa yksikössä tai klinikalla voi olla käytössä erilaisia työjärjestelyitä, joissa myös vuorokausilepoa koskevat järjestelyt ovat erilaisia. Vuorokausilevon 5 § 1 ja 2 momenttien sekä myös liitesopimusten mukaiset järjestelyt voidaan siis toteuttaa samanaikaisesti samassa yksikössä/klinikassa. Eri päivystäjille voi olla myös erilaisia järjestelyjä samassa yksikössä ottaen huomioon myös toiminnan tarpeet, tasapuolinen kohtelu ja päivystäjien henkilökohtaiset työaikatarpeet.

9.5      Viikkolepo 6 §

Lääkärisopimuksen työaikaluvun 6 §:ssä on uudistettu määräys viikkolevosta. Aiemmin viikkolevon osalta määräykset olivat osittain Lääkärisopimuksessa ja osittain viitattiin KVTES työaikaluvun viikkolepomääräykseen. Uudistetussa määräyksessä ei enää viitata KVTES:n viikkolepomääräykseen, vaan lääkärien/hammaslääkärien viikkolepoa koskevat määräykset ovat kokonaisuudessaan Lääkärisopimuksessa. Muutoksella ei ole vaikutusta viikkolepoa koskevien määräysten tulkintaan.

LS 2020–2021 sopimuksessa sovittiin vuorokausilepoa koskevasta määräyksestä, minkä jälkeen sopimuskauden aikana tuli paljon kysymyksiä vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevien määräysten yhteensovittamisesta työ- ja päivystysjärjestelyissä. Sopijaosapuolet antoivat yhteisen yleiskirjeen 13/2020 Lääkärisopimuksen viikkolepoa koskevista määräyksistä. Uudistettu sopimusmääräys vastaa sisällöltään niitä periaatteita, jotka on kirjattu yleiskirjeeseen 13/2020. Siinä olevia esimerkkejä on otettu nyt esimerkeiksi sopimustekstiin (esimerkit 1,2 ja myös 3 periaatteiltaan).

Viikkolepomääräyksessä on kolme momenttia. LS 6 §:n 1 momentti sisältää viikkolevon järjestämistä koskevan pääsäännön Lääkärisopimuksen soveltamisalueella. LS 6 §:n 2 momentti sisältää määräyksen viikkolevon pääsäännöstä poikkeamisesta ja 3 momentti määräyksen viikkolevon menettämisen korvaamisesta erilaisissa tilanteissa.

9.5.1     Viikkolevon antamisen pääsääntö

LS työaikaluvun 6 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje vastaa Lääkärisopimuksen aikaisempaa viikkolevon antamista koskevaa pääperiaatetta ja määräyksiä. Soveltamisohjeessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että mikäli viranhaltijalle/työntekijälle suunnitellaan säännöllisen työajan lisäksi työpaikka- tai vapaamuotoista päivystä tai kliinistä lisätyötä, vaikuttaa se viikkolevon antamiseen.

Pääperiaate on, että viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Kuitenkin erityisesti paljon päivystävillä aloilla huomiota tulee kiinnittää siihen, että lääkärille turvataan työstä vapaita viikonloppuja. Joissakin päivystyspisteissä päivystysjärjestelyt voivatkin poiketa pääperiaatteesta. Tällöin kyse on siitä, onko sama lääkäri työssä useampana viikonloppuna vai onko järjestely sellainen, että lääkärillä on harvempina viikonloppuina työpaikkapäivystystä, mutta viikkolepo jää viikonlopulta vajaaksi. Jälkimmäisessä tilanteessa sovellettavaksi tulevat LS 6 § 2 ja 3 momentit.

9.5.2     Viikkolevosta poikkeaminen

LS työaikaluvun 6 §:n 2 momentissa määrätään viikkolevon pääsäännöstä poikkeamisesta. Sopimusmääräys antaa mahdollisuuden poiketa viikkolepomääräyksestä sekä suunnitellusti että yllättäen. Määräyksen mukaan lääkäri/hammaslääkäri voidaan määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikkolevon aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tarkoituksenmukaisena järjestämisen tai potilasturvallisuuden kannalta.

Määräyksen soveltamisohjeessa on kuvattu esimerkein, milloin viikkolevosta poikkeaminen voi olla perustelua suunnitellusti tai yllättäen. Jälkimmäisessä on tyypillisesti kyse vapaamuotoisesta päivystyksestä tilanteessa, jossa viikon täyden säännöllisen työajan lisäksi lääkäri/hammaslääkäri on viikonlopun vapaamuotoisessa päivystyksessä ja työhön kutsuja tulee siten, että 24 tunnin viikkolepo jää saamatta. Esimerkki 3 kuvaa yhtä suunniteltua tilannetta, jossa viikkolepo on jäänyt osittain saamatta toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen vuoksi.

9.5.3     Viikkolevon menettämisen korvaaminen

LS työaikaluvun 6 §:n 3 momentissa määrätään viikkolevon menettämisen korvaamisesta. Korvaamisen tavat (säännöllisen työajan lyhentäminen tai rahakorvaus) ja niiden keskinäinen etusijajärjestys ovat samat kuin aikaisemminkin eli rahakorvaus on mahdollinen vain lääkärin/hammaslääkärin suostumuksella.

Viikkolevon menettämisen korvaamisen laskennan kannalta on ratkaisevaa, onko kyse ollut vapaamuotoisen päivystyksen aikaisesta työrupeamasta vai muusta työrupeamasta, jonka johdosta viikkolepo on kokonaan tai osittain jäänyt saamatta.

Jos viikkolepo jää vajaaksi muun työrupeaman kuin vapaamuotoisen päivystyksen aikaisen työrupeaman vuoksi, viikkolevoksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika ja saamatta jäänyt osuus viikkolevosta tulee korvata kuten edellä on todettu. Tällainen tilanne on sekä silloin, kun viikkolepo jää vajaaksi suunnitellusti, että silloin kun kyse on esim. yllättävästä työkutsusta ilman varallaoloa eli vapaamuotoista päivystystä.

Mikäli viikkolepo rikkoutuu vapaamuotoisen päivystyksen aikana, viikkolevon menettämiskorvaus lasketaan siten, että etsitään 24 tunnin jakso, jossa työtä on tehty vähiten. Tätä tilannetta kuvaa sopimusmääräyksen yhteydessä esimerkki 4.

Määräyksen soveltamisohjeen mukaan sopimuksen mukainen viikkolevon ja vuorokausilevon antojärjestys vaikuttaa viikkolevon menettämiskorvaukseen. Soveltamisohjeen kappale on uusi. Periaatteet on kuitenkin ilmaistu jo aikaisemmin esim. yleiskirjeessä 13/2020. Soveltamisohje ei muuta periaatteita, vaan ne säilyvät samanlaisina. Huomioitavaa on lisäksi, että 24 tunnin työrupeaman jälkeen (esim. 24 tunnin työpaikkapäivystysvuoro) voidaan antaa suoraan 24 tunnin viikkolepo. Tällöin korvaava vuorokausilepo siirtyy annettavaksi myöhemmin, ja se pitää antaa 14 vuorokauden kuluessa. Työ- ja päivystysjärjestelyissä on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota myös järjestelyistä aiheutuvaan kokonaisrasitukseen.

Soveltamisohjeessa tuodaan nimenomaisesti esille myös se, että vapaamuotoisen päivystyksen aikainen aktiivityö ei aiheuta vuorokausilevon antamista, vaan tarkastelussa on vain mahdollinen viikkolevon rikkoutuminen tässä momentissa esitetyllä tavalla. Sen sijaan muu, yllättävä työhön kutsu viikkolevon aikana vastaa lepoaikojen tarkastelun ja mahdollisen korvaamisen osalta suunniteltua viikkolevon rikkoutumistilannetta, jolloin myös sopimuksen mukainen viikkolevon ja vuorokausilevon antojärjestys vaikuttaa viikkolevon menettämiskorvauksen määrään.

9.6      Säännöllisen työajan ylittäminen 8 §, uusi keskeytysmääräys

Lisä- ja ylityötä koskevan määräyksen 2 momenttiin on tullut uusi määräys, jonka mukaan, jos työviikko tai työaikajakso keskeytyy vuosiloman johdosta, ylityöraja määräytyy seuraavasti:

1      Kun vuosiloma ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, alenee ylityöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi. Osa-aikaisen ylityöraja alenee vastaavasti sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi.

2      Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla.

Esimerkki:

Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla. Sekä täyttä työaikaa tekevillä että osa-aikaisilla vuosilomapäivien alentava vaikutus ylityörajaan lasketaan 38 tunnista 15 minuutista viikossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos osa-aikaiselle on etukäteen suunniteltu 2 vuosilomapäivää viikolle, ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevälle. Viikon ylityöraja on edellä mainitussa tapauksessa 38 tuntia 15 minuuttia - 2 x 7 tuntia 39 min) = 22 tuntia 57 min.

9.7      Päivystys 9 §

Päivystysmääräys on jaettu kahdeksi määräykseksi. Viranhaltijoihin noudatetaan 9 a §:ä ja työntekijöihin 9 b §:ä, joka on kokonaan uusi määräys.

Päivystyksen yleismääritelmän soveltamisohjeeseen on tullut täsmennys siitä, että päivystysvelvollisuus koskee vain lainsäädännössä määriteltyä terveydenhuollon päivystystä. Päivystyksellä tarkoitetaan myös perusterveydenhuollon kiirevastaanottoa. Näin ollen täsmennys ei muuta nykytilaa siitä, mitä päivystyksellä tarkoitetaan.

Soveltamisohjeeseen on tullut uusi kohta siitä, että 55 vuotta täyttäneen lääkärin päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli se on toiminnallisista syistä mahdollista.

Poikkeavaa työpaikkapäivystystä koskeva määräys on poistettu tarpeettomana. Jos poikkeava työpaikkapäivystys on ollut työnantajalla käytössä, muutetaan ne työpaikkapäivystyspisteiksi tai vapaamuotoisen päivystyksen pisteiksi.

9.7.1     Vapaamuotoinen päivystys

Päivystysmuotoja koskevan määräyksen (9 a § 2 mom.) soveltamisohjeeseen on tullut muutoksia. Soveltamisohjeen mukaan, jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi. Muutosta ei kuitenkaan jatkossa tarvitse tehdä, jos vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08.

Uutena asiana soveltamisohjeessa on myös ohje siitä, että mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä. Kysymyksessä on suositus/pyrkimys, jota noudatetaan, mikäli se on mahdollista järjestää.

9.7.2     Työsuhteessa olevien lääkärien/hammaslääkärien päivystys 9 b §

Työsuhteisen lääkärin/hammaslääkärin päivystäminen perustuu aina suostumukseen. Toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja lääkärien päivystystyömäärän jakamisen vuoksi on tärkeää, että myös työsuhteiset lääkärit päivystävät.

Päivytystäviin työsuhteisiin lääkäreihin sovelletaan 9 a §:n 2 ja 3 momentin määräyksiä päivystysmuodoista ja päivystysvuoroista sekä eläinlääkärien ja hammaslääkärien päivystysmääräyksiä (9 a § 4 ja 5 mom.).

9.8      Työajan enimmäismäärä 16 §    

Työajan enimmäismäärää koskevan määräyksen soveltamisohjeeseen on tullut täsmennys siitä, että työnantajan on seurattava työajan kertymistä säännönmukaisesti. Lääkärisopimuksen soveltamisalueella työajan enimmäismäärän seuraamisella on erityistä merkitystä koko vuoden ajan, koska säännöllisen työajan ohella teetetään työajaksi luettavaa työpaikkapäivystystä, vapaamuotoista päivystä sekä kliinistä lisätyötä ja ylityötä. Enimmäistyöajan seuraaminen koko vuoden ajan on tärkeää Lääkärisopimuksen soveltamisalueella erityisesti siksi, että virka- ja työehtosopimuksessa seurantajaksoksi on sovittu 12 kuukautta. Työnantaja täytyy huolehtia siitä, että enimmäistyöaika ei tule täyteen kesken seurantajakson.

Kaikki työtunnit luetaan enimmäistyöaikaan mukaan. Asiaa on selostettu yleiskirjeessä 6/2020.

10     Muut määräykset

Muita sovellettavia KVTES:n määräyksiä (1 §) koskevaa luetteloa on päivitetty. KVTES:n I luvun osalta tekstissä ollut kirjoitusvirhe on korjattu.

Lääkärisopimuksen määräys lomarahavapaasta (2 §) on poistettu. Jatkossa noudatetaan KVTES:n luvun IV:n määräyksiä lomarahavapaasta. Lääkärisopimuksessa on kuitenkin edelleen määräys lomarahan laskemisesta LS:n palkkausluvussa (5 §).

Paikallista sopimista koskevassa pykälässä (2 §) on huomioitu perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset. 2 a ja 2 b momentteja noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 liite 4.

Viranhaltijoihin sovelletaan työrauhaa koskevia 3 § 1 ja 2 momentteja. Määräyksissä ei ole sisällöllistä muutosta. Kolmas momentti on uusi ja se koskee työntekijöitä. Kyseessä on viittausmääräys eikä siten osa Lääkärisopimusta. Määräyksen mukaisesti työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu työrauhasta määräytyy lain mukaan.

11     Liite 1: Terveyskeskusten lääkärit

11.1    Palkkahinnoittelu 1 §

Peruspalkkoja on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 1 ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohjeen alkuun on lisätty tarkennuksia koskien Lääkärisopimuksen ja liitteen 1 soveltamisalasta. Lisäykset vastaavat tämän yleiskirjeen liitteenä 3 olevassa soveltamisalamuistioon kirjattuja tulkintoja mm. palkkahinnoittelun ulkopuolisista, johtotehtävissä, kehittämis-, tutkimus- ja muissa projektitehtävissä toimivista.

11.2    Toimenpidepalkkiot (2 §) ja kliinisen lisätyön käyntipalkkiot (3 §)

Toimenpidepalkkioita ja kliinisen lisätyön käyntipalkkioita on korotettu 1.6.2022 lukien.

Vuosilomanajan palkan ja palkallisen virkavapaa-ajan palkan laskentaan liittyvä väliaikainen määräys (aikaisemmin 4 momentti) on poistettu.

11.3    Perusterveydenhuollon lääkärien suoritepalkkausjärjestelmä (Liite 1)

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmää uudistetaan kokonaisuutena palvelemaan paremmin tulevaisuuden terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä.

Terveyskeskusten lääkäreille kehitetty uusi suoritepalkkausjärjestelmä toimii vaihtoehtoisena nykyiselle toimenpidepalkkiojärjestelmälle.

Nyt sovitulla suoritepalkkausjärjestelmällä korvataan nykyinen yksittäisiin toimenpiteisiin perustuva järjestelmä. Yksityiskohtaiselle toimenpidepalkkiojärjestelmälle on myös haastavaa pysyä nopeasti kehittyvän alan perässä. Järjestelmä on myös vuosikymmenten varrella pirstaloitunut. Uudella järjestelmällä tavoitellaan nykyistä oikeudenmukaisempaa palkkausta, jossa huomioidaan monipuolisemmin suoritteisiin liittyviä tekijöitä.

Suoritepalkkausjärjestelmää on pilotoitu vuosina 2020–2021. Uudet määräykset ovat pitkälti samat, kuin kokeilussa olleet.

Työnantaja tekee päätöksen siitä, otetaanko järjestelmä käyttöön. Järjestelmän piirissä ovat ns. perusterveydenhuollon tehtävissä toimivat lääkärit (Lääkärisopimuksen liite 1).

Jos lääkärin työnkuvaan ei kuuluu vastaanottotoimintaa, hän ei kuulu suoritepalkkauksen piiriin.

Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin. Tällöin huomioidaan toisen tehtävän, esim. opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävästä maksettavassa palkassa. Lisäksi lääkärille maksetaan suoritepalkkausjärjestelmän mukaiset palkkiot.

11.3.1   Siirtymäaika

Sopimuksessa 2022–2025 vanhat toimenpidepalkkiomääräykset (Lääkärisopimuksen liitteen 1 terveyskeskuslääkärit, 2 §) ja uusi määräys 4 § ovat vaihtoehtoisia.

1      Vapaaehtoiset sote-kuntayhtymät ja Helsinki:

Työnantaja tekee elokuun loppuun 2022 mennessä työnantajakohtaisen päätöksen siitä, jatketaanko siirtymäajan vanhoilla määräyksillä (tai/ja mahdollisella paikallisella sopimuksella) vai otetaanko käyttöön uusi järjestelmä viimeistään 1.10.2022 alkaen.
Päätöstä edeltää ko. kuntayhtymän ja hyvinvointialueen neuvonpito siitä, onko suoritepalkkausjärjestelmää mahdollisuus jatkaa myös 1.1.2023 alkaen. Mikäli ei ole, kuntayhtymän ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön mallia muutamaksi kuukaudeksi.

Yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa uutta järjestelmää käyttöön vuoden 2022 aikana.

2      Hyvinvointialueet:

Työnantaja tekee kesäkuun loppuun 2023 mennessä työnantajakohtaisen päätöksen siitä, jatketaanko siirtymäajan vanhoilla määräyksillä (tai/ja mahdollisella paikallisella sopimuksella) vai otetaanko käyttöön uusi järjestelmä viimeistään 1.9.2023 alkaen.

 Mikäli perustellusta syystä järjestelmän piirin ei paikallisesti siirretä kaikkia terveyskeskuslääkäreitä, on nämä ryhmät eriteltävä päätöksessä erikseen. Lääkärin tulee tietää, kuuluko hän suoritepalkkauksen piiriin.

Sopijaosapuolten tarkoitus on, että hyvinvointialuekonserneille tehtävässä seuraavassa Lääkärisopimuksessa käytössä on vain uusi suoritepalkkiojärjestelmä ja vanhat määräykset poistuvat kokonaan.

11.3.2   Tekninen toteutus

Suoritepalkkausjärjestelmä ei välttämättä vaadi toteutuakseen uusia tietojärjestelmiä. Seuranta ja tilastointi voi tapahtua esimerkiksi käytössä olevalla potilastietojärjestelmässä. Tiedot täytyy myös pystyä siirtämään käytössä olevaan palkanmaksujärjestelmään.

11.3.3   Paikallinen ohjeistus

On tärkeää noudattaa yhtenäistä linjaa työnantajakohtaisesti. Tämä vaatii toteutuakseen paikallista ohjeistusta, lääkärien opastamista järjestelmän käyttöön, kokemusten keräämistä järjestelmän toimivuudesta ja työnantajan sisäistä koordinaatiota.

Lääkärin merkitessä suoritteelle tasoa, hänellä voi olla pitkäaikainenkin kokemus siitä, miten toimenpidepalkkiojärjestelmän kanssa toimittiin. Tarkoitus on kuitenkin irrottautua yksittäisistä toimenpiteistä.

11.3.4   Yleistä suoritepalkkiojärjestelmästä

Järjestelmässä palkkiota ei makseta yksittäisistä toimenpiteitä vaan palkkio on suoritekohtainen. Palkkio määräytyy suoritteen kokonaisvaativuuden perusteella. Suoritteen vaativuus voi muodostua toimenpiteen vaativuuden, toimenpiteiden määrän tai potilaan vaikeahoitoisuuden perusteella. Suoritteille on määritelty neljä eri tasoa (suppea, perus, vaativa tai laaja, erittäin vaativa tai laaja).

Suorite on euromääräinen.

11.3.5   Mikä on suorite?

Suoritteita voivat olla potilaan vastaanottokäynnit tai lääkärin käynnit potilaan luona, hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa sekä erikseen määritellyt konsultaatiot. Etävastaanotto on suoritepalkkiojärjestelmässä verrattavissa potilaan vastaanottokäyntiin silloin kun tapahtuma kestoltaan ja vaativuudeltaan rinnastuu fyysiseen käyntiin. Myös puhelimella tapahtuva hoitoasiointi voi korvata vastaanottokäynnin. Suoritepalkkion maksaminen vastaanottokäynnistä ei siis aina edellytä potilaan ja lääkärin fyysistä kohtaamista.

Suoritteiden tasot on esitelty alla esimerkinomaisesti. Yksi suorite voi sisältää yhden tai useamman toimenpiteen. Lausunnot, todistukset ja lähetteet vaikuttavat suoritteen kokonaisvaativuuteen, vaikka ne tehtäisiin potilaskäynnin jälkeen.

Suoritteita ovat:

·         potilaan vastaanottokäynnit

·         lääkärin käynnit potilaan luona

·         konsultaatiot

·         lääkäri ohjeistaa toisen lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön potilaan hoidossa, joko potilaan läsnäollessa tai ilman. Ohjeet kirjataan.

·         hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa

·         puhelimella tapahtuva hoitoasiointi, kun korvaa vastaanottokäynnin

·         etävastaanotto (ks. edellä)

11.3.6   Mitkä tekijät korottavat suoritteen tasoa?

Suoritteen taso määräytyy sen kokonaisvaativuuden perusteella. Usean toimenpiteen tekeminen samalla kertaa on mahdollinen suoritteen tasoa korottava tekijä.

Suoritteen tasoa voivat korottaa myös potilaaseen liittyvät, hoitoa vaikeuttavat tekijät (esimerkiksi kommunikaatio-ongelmat eri syistä, moniongelmaiset ja monisairaat potilaat).

Jos vastaanotolla on mukana lääketieteen opiskelija ja/tai potilaalla avustaja ja/tai tulkki suoriteluokka korottuu yhdellä.

Esimerkiksi vastaanottokäynnin vaativuus voi perustua muun muassa käynnillä suoritettujen toimenpiteiden vaativuuteen tai siihen, että käynnillä suoritetaan sinänsä melko yksinkertaisia toimenpiteitä, mutta potilaasta johtuvien tekijöiden vuoksi käynti on kokonaisuutena arvioituna vaativa.

11.3.7   Suoritteiden tasot ja esimerkit

Tasoja on neljä. Kunkin tason osalta on esimerkkien avulla pyritty kuvamaan, millaiset suoritteet juuri tähän tasoon yleensä kuuluvat. Esimerkeissä on pyritty kuvamaan yleisimpiä lääkärin tekemiä suoritteita.

1 Suppea:
Suorite sisältää suppean tutkimuksen, lyhyen konsultaation tai suppean hoitotoimenpiteen

·         muun terveydenhuollon ammattihenkilön tavanomainen konsultointi (suoritteella korvataan yleensä vastaanottokäynti. Jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena lääkärin vastaanotolle, suoritetta ei korvata).

·         potilaan hoidonohjaus (esim. tutkimustulosten tulkinta ja hoidonohjaus sen perusteella – potilasasiakirjoihin kirjattava)

·         suppea käynti esim. hoitajavastaanoton tukena, jälkitarkastus (korvatulehdus tms.), luomen tai haavan näyttö

·         lääkäri ottaa yhteyttä potilaaseen esim. antaakseen hoito-ohjeen

·         tulosten kertominen ja hoidollinen ohjaus etävastaanotolla

Reseptin uusiminen omalle potilaalle ei ole palkkioon oikeuttava suorite, ellei se sisällä hoidon suunnittelua. Mikäli muun terveydenhuollon ammattihenkilön konsultointi ei johda potilasasiakirjamerkintöihin, kyseessä ei ole suorite.

2 Perus:
Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimuksen tai hoitoasioinnin, konsultaation tai hoitotoimenpiteen

·         muun terveydenhuollon ammattihenkilön aikaa vievä/vaativa konsultointi (sisältää toisen lääkärin konsultoinnin)

·         tavanomaiset lääkintölailliset todistukset (ajokortti-, T-todistus) perusterveellä potilaalla

·         normaali vastaanottokäynti yleensä perusterveellä potilaalla, sisältäen korkeintaan yhden erillisen toimenpiteen

3 Vaativa tai laaja:
Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimusta laajemman tutkimuksen, laajan konsultaation tai laajan hoitotoimenpiteen

·         lasten- ja äitiysneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vastaanottokäynnit

·         lääkintölailliset todistukset iäkkäällä tai kroonisesti sairaalla potilaalla

·         normaali vastaanottokäynti tavanomaista haastavammalla potilaalla (kieliongelma, monisairaat), yksittäinen asia

·         yksittäisen ongelman laaja ja vaativa selvittely tai monta erillistä asiaa / toimenpidettä samalla vastaanottokäynnillä

·         työkykyarvio (tavanomaisine lausuntoineen)

4 Erittäin vaativa tai erittäin laaja:
Suorite sisältää esimerkiksi erittäin vaativan tai erittäin laajan hoitotoimenpiteen

·         neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon psykososiaalisten ongelmien selvittely (esim. neuropsykiatrisen potilaan arviointi, kehityksen monen eri osa-alueen ongelmia, koulupsykologin tarve, lastensuojelun tarpeen selvittely ym.)

·         mielenterveys- ja päihdepotilaiden psykososiaalisten ongelmien laaja selvittely ja tähän liittyvästä hoitosuunnitelman tekemisestä ml. M 1 -arvio)

·         moniongelmaisen (somaattiset sairaudet) potilaan laaja ja monipuolinen kokonaisarvio

·         laaja työkykyarvio (lausuntoineen)

·         murtumapotilaiden primaarikäynnit (hoitokokonaisuus sisältäen: diagnostiikka, reponointi, kipsaus/lastoitus)

11.3.8   Suoriteluokkien arvot määritellään paikallisesti

1.5.2022 voimaan tulleessa Lääkärisopimuksessa on rinnan toimenpidepalkkiojärjestelmää koskevat määräykset ja uudet suoritepalkkausjärjestelmää koskevat määräykset. Lisäksi käytössä on paikallisia sopimuksia, jolla Lääkärisopimuksen määräykset on korvattu.

Lääkärisopimuksessa ei ole suoritteille tässä vaiheessa euromääräisiä hintoja, vaan ne määritellään paikallisesti käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Kustannusneutraali muutos on silloin, kun suoritteiden euromäärät määrittelee se varallisuus, mikä ennen muutosta muodostaa terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkiopotin.

Järjestelmiä on tarkoituksenmukaista seurata rinnakkain jonkin aikaa, tai muuten varmistaa, että riittävän pitkällä aikavälillä suoritteista maksetaan saman verran korvauksia riippumatta järjestelmästä, mutta kuitenkin huomioiden muutokset toiminnan laadussa ja käyttäjien määrässä. Uutta ja vanhaa järjestelmää verratessa huomioidaan myös korona-ajan mahdolliset vaikutukset tehtyihin käynteihin.

Esimerkki suoritteiden tasojakaumasta

Valtakunnallisesti toteutetussa pilotissa jakauma neljän suoriteluokan välillä vakiintui seuraavasti:

·         suoriteluokka 1 keskiarvo 54 %

·         suoriteluokka 2 keskiarvo 28 %

·         suoriteluokka 3 keskiarvo 14 %

·         suoriteluokka 4 keskiarvo 4 %

Otoksessa oli mukana noin 60 terveyskeskuslääkäriä.

Pilotissa suoriteluokat 1 ja 2 dominoivat, mikä on nähtävä tyypillisenä tuloksena terveyskeskuslääkärin tehtäväkuvaan peilaten.

Jakaumaan vaikuttaa mm. terveyskeskuksen väestörakenne, työnjaot, toiminnan järjestelyt ym. On myös tarpeen perehdyttää käyttäjät siten, että lääkärit ovat tietoisia uuden järjestelmän merkintätavoista ja miten tasalaatuisuudesta merkinnöissä huolehditaan.

11.3.9   Esimerkkejä suoritteista valtakunnallisen pilotin perusteella:

Suoriteluokka 1

·         Hoitaja konsultoi potilaan verenpaineesta, jotka ok tasolla

-   selite: Käytännössä suoriteluokan merkintä vaatii aina kirjauksen, jotta suoriteluokan voi merkitä.

·         Luomen näyttö

·         Puhelinkontakti, aloitat uuden lääkityksen

 

Suoriteluokka 2

·         Ajokorttitodistus 50-vuotiaalle

·         Rintasyöpäpotilaan 5-vuotiskontrolli

·         Astmaselvittely 20-vuotiaalla

-   selite: pääsääntöisesti luokka 2, mutta riippuu toki potilaan vaativuudesta, onko hänellä esim. muita sairauksia, jotka komplisoivat tilannetta.

·         Puhelinsoitto potilaalle laboratoriokokeesta, sisältää hoito-ohjeen

-   selite: Rinnastuu vanhan järjestelmän R001 toimenpiteeseen, eli käytännössä käynnin korvaava puhelu

·         Käy tarkistamassa potilaan korvan hoitajan akuuttivastaanotolla

-   selite: pelkkä korvan tarkistus olisi luokka 1 (esim. korvakäytävän tulehdus), jos taas päädyt jatkamaan anamneesin ottoa ja tutkit muutakin, niin luokka 2.

·         Iskiasvaivainen akuuttivastaanotolla, kipulääkitys ja ohjaus fysioterapiaan

 

Suoriteluokka 3

·         Ajokorttitodistus hyväkuntoiselle 85-vuotiaalle

·         Diabetespotilas määräaikaiskontrollissa

·         Neuvolan 4 kk määräaikaistarkastus

-   selite: sektorityö kouluilla, neuvolassa, äitiysneuvolassa

·         Laaja lastenneuvolakäynti, 4–5-vuotiaat

·         Yleistilan lasku, potilas akuuttivastaanotolla, lähete eteenpäin

·         Työkykyarviointi B-lausuntoineen

-   selite: Tämä riippuu paljon potilaan tilanteen vaativuudesta, riippuu tilanteesta, luokat 3–4

·         Yksittäisen luomen poisto, mukana vastaanotolla juonneopiskelija

-   selite: opiskelija korottaa luokkaa yhdellä

·         Koululääkärin vastaanotto, psykologin konsultaatio

-   selite: sektorityö kouluilla, neuvolassa, äitiysneuvolassa on automaattisesti 3, mutta mikäli vaativuus kasvaa psykologin konsultaation kautta, luokka 4 on ok.

·         Koululääkärin vastaanotto, terve lapsi vanhempineen

-   selite: vanhemmat eivät ole avustajia, mutta koululääkärin vastaanotot ovat luokka 3 pääsääntöisesti

 

Suoriteluokka 4

·         M1-arvio päihdepotilaalla

·         Polvivaiva, kolesteroli, refluksi, mielenterveys, muistiongelmia

-   selite: usea diagnosointi saman käynnin aikana

·         Monisairas potilas, C-lausunto, tulkki

 

Ei suoriteluokkaa

·         Verenpainereseptilääkityksen uusiminen

-   selite: Pelkkä reseptin uusiminen omalle potilaalle ei ole suorite. Reseptin uusiminen tulee suoritteeksi, jos sen eteen joutuu tekemään selvittelytyötä ja esimerkiksi kontaktoimaan potilasta ja tekemään erillisiä potilasasiakirjamerkintöjä.

·         Lähetetty viesti laboratoriokokeesta, ei hoito-ohjetta

-   selite: Pelkkä viesti laboratoriokokeista ei sisällä hoito-ohjetta, eikä näin ollen ole suorite

11.3.10             Muuta

KT ja Lääkäriliitto järjestävät webinaarin suoritepalkkausjärjestelmään siirtymisestä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

12     Liite 2: Terveyskeskusten hammaslääkärit

12.1    Muutokset palkkahinnoittelussa 1 §

Peruspalkkoja on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 2 ilmenevällä tavalla.

Palkkahinnoittelusta on poistettu osalaillistuksen omaavien hammaslääkärien hinnoittelukohta. Osalaillistetun hammaslääkärin hinnoittelukohtaa on sovellettu vanhaa hammaslääkäritutkintoa suorittaneisiin, joiden tuli ns. täyden laillistuksen saamiseksi suorittaa yhdeksän kuukauden mittainen käytännön palvelu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vanhan tutkinnon suorittaneiden on tullut suorittaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto vuoden 2020 loppuun mennessä. Poistaminen johtuu siitä, että osalaillistuksen omaavia hammaslääkäreitä ei enää käytännössä ole. Mikäli käytännön palvelua suorittava hammaslääkäri kuitenkin työskentelee terveyskeskuksessa, häneen noudatetaan LS 2020–2021 mukaista palkkahinnoittelua.

Hinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2023 41,41 eurolla. Korotus johtuu toimenpidepalkkiojärjestelmän muutoksesta, joka on kokonaisuudessaan kustannusneutraali. ks. 12.3.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisen määritelmään on tullut täsmennyksiä. Täsmennykset ovat yhteneväisiä liitteen 1 kanssa. Soveltamisohjeen alkuun on lisätty tarkennuksia koskien Lääkärisopimuksen ja liitteen 2 soveltamisalasta. Lisäykset vastaavat tämän yleiskirjeen liitteenä 3 olevaan soveltamisalamuistioon kirjattuja tulkintoja mm. palkkahinnoittelun ulkopuolisista, soveltamisalasta sekä johtotehtävissä että kehittämis-, tutkimus- ja muissa projektitehtävissä toimivista.

Soveltamisohjeen kohdan 4 otsikko on muutettu vastaamaan täsmällisemmin ohjeen sisältöä. Uusi otsikko on ”Perehtyneiden ja muiden erityisvastuussa olevien hammaslääkärien tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen.”

Soveltamisohjeeseen on lisätty myös ohje siitä, että määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tehtävät edellyttävät syventynyttä osaamista, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 § 1 momentin mukaisesti. Kysymys on samanlaisesta tehtävästä, jollaisessa työskenteleville kohdennettiin 1.4.2021 lukien keskitettyä erää (kts. yleiskirje 2/2021).

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivien hammaslääkärien määritelmää on päivitetty nykytilaa vastaavaksi. Lisäksi esimerkissä tehtävälisä on korjattu ilmaisuksi korkeampi tehtäväkohtainen palkka.

12.2    Toimenpidepalkkiot 2 §

Toimenpidepalkkioiden 30 %:n korotus yksintyöskentelystä ei koske enää toimenpiteitä TKHL 204, 305 (lausunto), 307, 309, 311, 409, 420, 428, 429, 457, 462 ja 528. Kysymys on toimenpiteistä, jotka hammaslääkäri tyypillisesti tekee yksin.

12.3    Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpidepalkkioluettelon muutokset 1.1.2023

Toimenpideluetteloon tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Muutokset on toteutettu kustannusneutraalisti toimenpidepalkkiojärjestelmän sisällä. Muutoksiin liittyen palkkahinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2023 lukien 41,41 eurolla.

Merkittävin muutos on ns. välivuoden palkkion poistaminen. Välivuoden palkkiosta ja muista poistetuista toimenpidepalkkioista maksetut korvaukset siirrettiin muihin palkkatekijöihin. Tehtäväkohtaisen palkan korottamisen lisäksi suurin osa siirrettiin korotuksiin suun ja hampaiston kokonaistutkimuksesta maksettaviin palkkioihin ja sen perusteella tehtävään hoitosuunnitelmaan, mutta myös uudistuksiin karieksen hoidosta maksettaviin palkkioihin.

Toimenpideluettelosta on poistettu seuraavat toimenpiteet:

·         THKL 212 Hampaan poisto osittain, hemisektio 

·         TKHL 231 Hampaiden yhteen kytkeminen paikkamateriaalilla 

·         TKHL 603 Vaativa hammasterä tai kruunu 

·         välivuoden palkkio (ollut osa toimenpidettä TKHL 301)

Suun ja hampaiston kokonaistutkimuksesta (TKHL 301) ja hoitosuunnitelmasta maksettavat palkkiot (31.12.2022 saakka TKHL 311)

Suun ja hampaiston kokonaistutkimuksesta maksettava palkkio määräytyy jatkossakin sen mukaan, mikä on potilaan ikä tutkimuspäivänä, mutta aiemman viiden ikäryhmän tilalla on kolme ikäryhmää ja maksettavia palkkiota korotetaan. Toimenpidepalkkion maksamisen muut edellytykset eivät ole muuttuneet.

Suun ja hampaiston kokonaistutkimuksesta maksettavien toimenpidepalkkion suuruudet ovat seuraavat:

Potilaan ikä tutkimuspäivänä	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
		yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna
	Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
0–17 vuotta	5,00	8,75	8,75
18–64 vuotta	12,50	21,88	21,88
vähintään 65 vuotta	15,00	26,25	26,25

Suun ja hampaiston kokonaistutkimukseen liittyvä hoitosuunnitelma (31.12.2022 saakka TKHL 311) on korotettu toimenpideryhmään 4. Uusi toimenpidekoodi on TKHL 411.

Karieksen hoidosta maksettavat toimenpidepalkkiot

Karieksen hoidosta maksettavat toimenpidepalkkiot määräytyvät jatkossa neljän eri toimenpidekoodin perusteella. Palkkio määräytyy toimenpiteen vaativuuden mukaan ja muita karieksen hoidon menetelmiä, kuten esimerkiksi pysäytyshoito, on tuotu palkkion kannalta korjaavan hoidon kanssa tasavertaiseksi.

Muuttuneet toimenpidekoodit ja luokat sekä uudet toimenpiteet neljässä karieksen hoidon toimenpiteessä on lueteltu alla:

TKHL 220 Suppea karieksen hoidon toimenpide
• yhden pinnan täyte (31.12.2022 saakka TKHL 222)
• resiini-infiltraatiokäsittely hampaan vapaalle pinnalle (uusi)
• hampaiden käsittely hopeadiamiinifluorilla tai vastaavalla aineella (uusi)
• vaiheittainen karieksen poisto erillisellä käynnillä (uusi)
• hammasytimen välitön kattaminen erillisellä käynnillä (uusi)

TKHL 401 Karieksen hoidon toimenpide
• kahden tai kolmen pinnan täyte (31.12.2022 saakka TKHL 402)
• suun ulkopuolella valmistettu yhden pinnan täyte (31.12.2022 saakka TKHL 423)
• resiini-infiltraatiokäsittely hampaan välipinnalle (uusi)
• kariessaneeraus 3–6 hampaaseen (uusi)

TKHL 515 Vaativa karieksen hoidon toimenpide
• hammasterä tai kruunu paikkamateriaalista (31.12.2022 saakka TKHL 514)
• suun ulkopuolella valmistettu kahden pinnan täyte (31.12.2022 saakka TKHL 451, korotus luokasta 4B)
• kariessaneeraus vähintään 7 hampaaseen (uusi)

TKHL 604 Erittäin vaativa karieksen hoidon toimenpide
Suun ulkopuolella valmistettu vähintään kolmen pinnan täyte (31.12.2022 saakka TKHL 532, korotus luokasta 5)

Muut muutokset
Toimenpidepalkkiokoodien TKHL 416, TKHL 457 ja TKHL 516 soveltamisohjetta ja TKHL 519 otsikkoa ja soveltamisohjetta on päivitetty siten, että selkeyttämisen vuoksi siitä on poistettu toimenpidekoodin käytön rajoittamiseen liittyvää tekstiä tarpeettomana. Toimenpidepalkkiokoodeja voivat käyttää sekä erikoishammaslääkärit että laillistetut hammaslääkärit, jotka ko. toimenpiteitä tekevät. TKHL 416, 457 ja 516 soveltamisohjeisiin on tehty myös muutos, jonka mukaan palkkio maksetaan korotettuna vain kliinisten alojen erikoishammaslääkäreille, ei enää kaikille erikoishammaslääkäreille. Kliinisten alojen erikoishammaslääkäreillä tarkoitetaan kliinisen hammashoidon, suukirurgian/suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon sekä hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoishammaslääkäreitä.

Toimenpidepalkkiokoodin TKHL 519 otsikko on päivitetty vastaamaan toimenpiteen sisältöä.

TKHL 416 Keskivaikea erikoisalojen tutkimus
Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi röntgentutkimukseen ja/tai kipsimalleihin. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.

TKHL 457 Vaativa erikoisalojen suunnittelu
Vaativalla erikoisalojen suunnittelulla tarkoitetaan vaativaa erikoisalojen hoitosuunnitelmaa, joka perustuu TKHL 516 tutkimukseen.
Jos suunnitteluun osallistuu useampia hammaslääkäreitä, hoidon suunnittelusta vastaavan hammaslääkärin toimenpide on TKHL 457 ja muiden suunnitteluun osallistuneiden toimenpide on TKHL 305. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.

TKHL 516 Vaativa erikoisalojen tutkimus
Vaativalla erikoisalojen tutkimuksella tarkoitetaan vaativaa laajaa kliinistä tutkimusta, johon liittyy mm. malli- ja/tai röntgenanalyysiin sekä toiminnalliseen ja/tai kasvoanalyysiin perustuva diagnoosi. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.

TKHL 519 Potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi
Oikomishoidossa palkkio maksetaan 1,5-kertaisena.
Soveltamisohje: Koodia ei käytetä puhkeamattoman tai osittain puhjenneiden hampaiden leikkaukselliseen poistoon.

13     Liite 3: Sairaalalääkärit

13.1    Palkkahinnoittelu 1 §

Peruspalkkoja on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 3 ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohjeen alkuun on lisätty tarkennuksia koskien Lääkärisopimuksen ja liitteen 3 soveltamisalasta. Lisäykset vastaavat tämän yleiskirjeen liitteenä 3 olevassa soveltamisalamuistioon kirjattuja tulkintoja mm. palkkahinnoittelun ulkopuolisista, johtotehtävissä, kehittämis-, tutkimus- ja muissa projektitehtävissä toimivista.

Kohtaan 3 Erikoislääkärin vaativat tehtävät on lisätty toteamus siitä, että vaativat tehtävät edellyttävät syvällisempää ja/tai laaja-alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista kuin perustason tehtävät. Asia liittyy 1.4.2021 tehtyyn palkkahinnoittelumuutokseen (ks. yleiskirje 2/2021).

Kohtaan 6 on lisätty toteamus siitä, että opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen otetaan huomioon määrättäessä kouluttajien ja ohjaajien palkkausta.

13.2    Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit

Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit on siirretty osaksi liitettä 3. Heihin sovelletaan jatkossa palkkahinnoittelun kohtia 2 ja 3 (tunnukset L3SL3100 tai L3SL3200). Heille ei kuitenkaan makseta liitteen 3 mukaisia todistus- ja lausuntopalkkioita.

13.3    Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot

Todistus- ja lausuntopalkkioita on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 3 ilmenevällä tavalla.

13.4    Sivuviran-/sivutoimenhaltijat

Määräykset on muutettu koskemaan myös työsuhteisia toimenhaltijoita.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille on tehty palkkahinnoittelumuutos 1.6.2022 lukien. Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille on lisätty uusi hinnoittelukohta L3SL9002 Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava). Peruspalkka on 30 % liitteen 3 palkkahinnoittelukohdan L3SL3200 peruspalkasta.

Palkkahinnoittelukohtaa L3SL9003 on päivitetty. Apulaisopettaja/yliassistentti-termit on korvattu kliinisen opettajalla tai vastaavalla.

Palkkahinnoittelukohtien L3SL9002 ja L3SL9003 prosenttiosuus on korotettu 35 %:iin 1.6.2023 lukien. Prosenttiosuuden nosto ei vaikuta sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden tehtäviin käytettävään aikaan.

Vuosi- ja sairauspoissaoloa sekä äitiys- ja isyysvapaata koskevassa 5 momentissa on huomioitu perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset. 5 a ja 5 b momentteja noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 liite 4.

14     Liite 4: Sairaalahammaslääkärit

14.1    Palkkahinnoittelu 1 §

Peruspalkkoja on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 4 ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohjeen alkuun on lisätty maininta Lääkärisopimuksen soveltamisesta myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin sekä viittaus tämän yleiskirjeen liitteenä 3 olevaan soveltamisalamuistioon.

Palkkahinnoittelun soveltamisesta, ks. liitteen 2 1 §:n soveltamisohjeen kohtiin 1 ja 2 ja liitteen 3 1 §:ään tehdyt muutokset sekä yleiskirjeen kohdat 12.1. ja 13.1.

14.2    Euromääräisten lisien tarkistukset 1.6.2022 lukien

Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkioita (2 §) on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 4 ilmenevällä tavalla.

Kliinisen lisätyön käyntipalkkioita (3 §) on korotettu 1.6.2022 lukien liitteestä 4 ilmenevällä tavalla.

14.3    Sivuviran-/sivutoimenhaltijat

Määräykset on muutettu koskemaan myös työsuhteisia toimenhaltijoita.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille on tehty palkkahinnoittelumuutos 1.6.2022 lukien. Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille on lisätty uusi hinnoittelukohta L4SH9002 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava). Peruspalkka on 30 % liitteen 3 palkkahinnoittelukohdan L4SH4200 peruspalkasta.

Palkkahinnoittelukohtaa L4SH9003 on päivitetty. Apulaisopettaja/yliassistentti/lehtori/osastonhammaslääkäri-termit on korvattu termillä kliininen opettaja tai vastaava.

Palkkahinnoittelukohtien L4SH9002 ja L4SH9003 prosenttiosuus on korotettu 35 %:iin 1.6.2023 lukien. Prosenttiosuuden nosto ei vaikuta sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden tehtäviin käytettävään aikaan.

Liitteen 4 sivuviran/-toimenhaltijoihin noudatetaan liitteen 3 mukaisia palvelussuhteen ehtoja. Liitteessä 3 vuosi- ja sairauspoissaoloa sekä äitiys- ja isyysvapaata koskevassa 4 §:n 5 momentissa on huomioitu perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset. 5 a ja 5 b momentteja noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 liite 4.

15 Liitteen 5 palkantarkistukset ja sopimusmuutokset sopimuskaudella 2022–2025

15.1    Palkantarkistukset vuonna 2022

Yleiskorotus 1.6.2022

Hinnoittelemattomien viranhaltijoiden sekä hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia. Työajattomien eläinlääkärien (L5EL4000, L5EL5010 ja L5EL5000) yleiskorotus käytetään keskitetysti päivystyskorvausuudistukseen 1.1.2023.

Keskitetty erä 1.10.2022

Myös liite 5 on keskitetyn erän piirissä. Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

15.2    Palkantarkistukset vuonna 2023

Yleiskorotus 1.1.2023

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2023 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2023

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Paikallista järjestelyerää jaettaessa noudatetaan samoja periaatteita, mitä allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 1–4 momenteissa on todettu järjestelyerän kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä.

Mikäli allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 3 momentista johtuen tulee maksettavaksi perälaudan mukaisia 1,9 prosenttia ylittäviä sopimuskorotuksia, maksetaan nämä mahdolliset ylimääräiset korotukset allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 3 momentin periaatteiden mukaisesti 1.6.2023 myös liitteen 5 piirissä. Mahdolliset ylimääräiset korotukset huomioidaan myös päivystyskorvauksissa.

Keskitetty erä 1.1.2023

Liitteessä 5 toteutetaan päivystyskorvausuudistus, jonka seurauksena korotetaan päivystyksestä maksettavia peruskorvauksia kohdassa 15.4.7 tarkemmin ilmenevällä tavalla.

15.3    Palkantarkistukset vuonna 2024

Yleiskorotus 1.6.2024

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Jaettaessa noudatetaan samoja periaatteita, mitä allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 1–4 momentissa on todettu järjestelyerän kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä.

Yllä mainittuja sopimuskorotuksia koskee Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 3 momentin perälauta.

Eläinlääkärien päivystyskorvaukset 1.6.2024

Päivystyskorvauksia korotetaan 1,5 prosentilla, ellei Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 3 momentin perälaudasta muuta johdu.

15.4    Sopimusmuutokset sopimuskaudella 2022–2025

Liitteen 5 nimi on muutettu muodosta ”Kunnalliset eläinlääkärit” muotoon ”Eläinlääkärit”. Sama päivitys on tehty kaikkiin liitteen 5 teksteihin.

15.4.1   Palkkahinnoittelun soveltaminen 1 §

Liitteen 5 Palkkausluvun 1 §:n soveltamisohjetta on päivitetty kohdan 1 ”Palkkahinnoittelun ulkopuoliset” osalta. Aiempi tehtävänimikkeiden lista on korvattu yleisemmällä määritelmällä, jonka mukaan ympäristöterveydenhuollon yksikköä johtava eläinlääkäri, nimikkeestä riippumatta on hinnoittelun ulkopuolinen. Soveltamisohjeessa viitataan myös yleiskirjeen liitteeseen 3.

Muutoksella täsmennettiin hinnoittelemattomien eläinlääkärien määritelmää. Tehtävänimikkeisiin viittaava lista ei ole vastannut tilannetta, jossa nimenomaan ympäristöterveydenhuollon yksikköä johtavan eläinlääkärin on tarkoituksenmukaista olla hinnoittelun ulkopuolinen.

Soveltamisohjeeseen on lisätty toteama Lääkärisopimuksen soveltamisesta palkkahinnoittelun ulkopuolisiin eläinlääkäreihin. Ks. yleiskirjeen liite 3.

15.4.2   Eräät päivystävät eläinlääkärit

Liitteen 5 Palkkausluvun 1 §:n soveltamisohjeen kohtaan 5.3 Eräät päivystävät eläinlääkärit on siirretty Kuntalain viittaus, joka aiemmin on ollut 4 §:n soveltamisohjeessa.

15.4.3   Taksan peruste

Liitteen 5 Palkkausluvun 2 §:n soveltamisohjeeseen ”Taksan perusteista” on tarkennettu eläinlääkäritaksan perustuvan eläinlääkintähuoltolain lisäksi lakiin kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista. Taksan nimeksi on muutettu Eläinlääkäritaksa. Taksan palkkioista sovitaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja JUKO:n kesken.

15.4.4   Siirtymämääräyksien poistuminen

LS 2020–2021 mukainen uusien viikkolepomääräysten voimaatulomääräys poistuu Luvusta II Lepoajat. Samalla muuttuu 3 §:n momenttien numerointi.

LS 2020–2021 mukainen 5 § Siirtymämääräys poistuu.

15.4.5   Muutokset eläinlääkärin päivystysvapaamääräykseen

Päivystysvapaamääräyksen soveltamisohjeeseen on tullut muutoksia liittyen päivystyksen jakamiseen viikonloppuina ja suosituksia päivystysvapaiden pitämiseen ja päivystysten sijoitteluun.

Liitteen 5 Lepoajat luvun 4 §:n soveltamisohjeeseen on tarkennettu suosituksia eläinlääkintähuollon toimintojen ja päivystyksen järjestämiseksi siten, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi. Tavoitteena on hallita työn kuormittavuutta ja lisätä työhyvinvointia.

Soveltamisohjeeseen on lisätty suositus, ettei eläinlääkärin tulisi päivystää yli kahta arkipäiväpäivystystä peräkkäin.

Soveltamisohjeessa on ollut jo vanhastaan suositus, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides arkipäivä. Tätä suositusta on täsmennetty siten, että eläinlääkärin tulisi päivystää keskimäärin korkeintaan joka viides arkipäivä.

Osapuolet suosittavat, että viikonlopun päivystys jaetaan eläinlääkärien kesken, mikäli eläinlääkintähuollon tarkoituksenmukainen toiminta tämän mahdollistaa.

Mikäli eläinlääkäri kuitenkin päivystää koko viikonlopun, on suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides viikonloppu.

Mikäli viikonlopun päivystys on jaettu kahden eläinlääkärin kesken (vuoronvaihto on sovittu esimerkiksi lauantaihin klo 20–22), on tarkoituksenmukaista sopia, että molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan jaetusta viikonloppupäivystyksestä.

Viikonloppupäivystyksen jakaminen voidaan suorittaa joustavasti suunnilleen saman pituisiin päivystyksiin ja silti molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan. Esim. viikonlopun päivystys on jaettu siten, että toinen eläinlääkäri tekee 30 tunnin päivystysvuoron ja toinen 34 tunnin päivystysvuoron. Tällöin on tarkoituksenmukaista sopia, että molemmat saavat yhden päivystysvapaan.

15.4.6   Vapaapäiväjärjestelyt, uusi soveltamisohje

Uusi päivystysvapaajärjestelmä astui voimaan LS 2020–2021 mukaisesti 1.1.2021. Vaihtoehtoisesti joustavien päivystysjärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan eläinlääkärien päivystysvapaat laskea myös suoraan tehtyjen päivystystuntien perusteella. Päivystysvapaiden ansaintasuhde ei tällöin muutu, vaan kyseessä on vaihtoehtoinen tapa laskea päivystysvapaiden kertymistä, mikä mahdollistaa päivystystyön kehittämisen vähemmän kuormittavaan suuntaan päivystyksiä jakamalla.

Päivystysten joustava jakaminen helpottaa eläinlääkärin työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä parantaa eläinlääkärien työhyvinvointia ja työsuojelua. Uudistus helpottaa päivystävien eläinlääkärien päivystysvuorojen sijoittelua tarkoituksenmukaisella tavalla.

LS:n mukaisesti jokaista 64 arkipäivystyskorvauksella korvattua päivystystuntia kohden eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan. Suoraan päivystystuntien perusteella tehtävässä laskennassa arkena klo 16–08 tehdyt päivystystunnit lasketaan kertoimella 1. Arkipyhän yhteydessä tehdyt päivystystunnit lasketaan kertoimella 1,6 ja viikonlopun yhteydessä tehdyt päivystystunnit lasketaan kertoimella 2.

Arkipyhän ja viikonlopun yhteydessä tehtävät päivystystunnit lasketaan edellä mainituilla kertoimilla myös, kun ne sijoittuvat arkipyhää sekä viikonloppua ympäröiviin arjen tunteihin klo 16.00–08.00. Vrt. päivystyskorvausten laskemissääntö.

Esimerkki 1:

Eläinlääkäri A päivystää keskelle viikkoa sijoittuvan itsenäisyyspäivän vuoron siten, että aloittaa itsenäisyyspäivää edeltävänä arkipäivänä klo 16–08, ja eläinlääkäri B jatkaa itsenäisyyspäivänä klo 08–08 itsenäisyyspäivää seuraavaan arkipäivään.
A:lle kertyy laskennallisia päivystystunteja 16*1,6 h = 25,6 h, ja B:lle 24*1,6 h= 38,4 h.

Esimerkki 2:

Eläinlääkäri A päivystää arkena klo 16–22 ja eläinlääkäri B klo 22–08. A:lle kertyy laskennallisia päivystystunteja 6*1h = 6 h ja B:lle 10*1h = 10 h.

Sitten kun laskennallisia päivystystunteja on kertynyt yhteensä 64 h, eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan.

15.4.7   Päivystyskorvaukset 5 §

Eläinlääkärien päivystyskorvauksia korotetaan ja korvausten laskentatapaan tulee muutos 1.1.2023 alkaen. Myös määräyksen pykälänumerointi muuttuu. Vanhaa määräystä päivystyskorvauksesta noudatetaan 31.12.2022 saakka (5 a §). 1.1.2023 alkaen noudatetaan uutta määräystä (5 b §).

Päivystyskorvausten laskeminen prosenttien ja kertoimen avulla poistuu. Muuttuneessa määräyksessä päivystyskorvausten suuruus on määritelty euroina. Uudet päivystyskorvaukset astuvat voimaan 1.1.2023:

9,78 € perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys).

5,73 € muuna aikana (ns. arkipäivystys)

Soveltamisohjeeseen on muutettu päivystysjärjestyksen vahvistavaan työnantajaan viittaava termi ”toimivaltainen kunnallinen viranomainen” ”työnantajaksi” sekä uudistuneen LS:n lukujen nimiin viittaava termi.

LS:n päivystyskorvausten tasokorotus ja muuttuminen euromääräisiksi merkitsee tarvetta käydä läpi ja tarvittaessa päivittää paikalliset päivystyskorvauksiin liittyvät sopimukset.

15.5    Taksa

Taksan käynti- ja toimenpidepalkkiot korottuvat 1.6.2022 2,51 prosentilla, 1.6.2023 1,9 prosentilla ja 1.6.2024 1,9 prosentilla ellei Allekirjoituspöytäkirjan 3 § 3 momentin tai 4 §:n 3 momentin perälaudasta muuta johdu.

16     LS 2022–2025 kirja ja verkkojulkaisu

Lääkärisopimus 2022–2025 julkaistaan KT:n internetsivuilla verkkojulkaisuna ja myös painetaan kirjamuotoon.

Tämä kirje pyydetään toimittamaan tiedoksi henkilöstö- ja palvelussuhdejohtajille ja ‑päälliköille, johtaville lääkäreille ja -hammaslääkäreille sekä ympäristöterveydenhuollon ja -terveysvalvonnan johtajille.

 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

 

Liitteet:

1 Lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja liitteineen (liitteet 1 ja 2)
2 Muuttuneet sopimusmääräykset
3 Lääkärisopimuksen soveltamisala ja rajatapaukset
4 Eläinlääkäritaksa 1.6.2022 lukien