STM:n työryhmä uudistamaan jatkuvaa oppimista – KT puolustaa aikuiskoulutustuen tavoitteita

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän selvittämään, miten työuran aikaista jatkuvaa oppimista voidaan kehittää. Tehtävä liittyy hallituksen suunnitelmiin lakkauttaa aikuiskoulutustuki. KT haluaa löytää tuen lakkauttamiselle vaihtoehdon.

Opiskelijat harjoittelevat potilaiden oikeaa nostotekniikka opettajan kanssa. Kuva: Mostphotos.

STM on asettanut kolmikantaisen työryhmän kehittämään työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia työryhmässä edustaa KT:n osaamis- ja koulutuspolitikan asiantuntija Mertzi Bergman.

Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen 1.8.2024 alkaen. Se on perustellut päätöstään muun muassa sillä, että se halua löytää työuran aikaiseen opiskeluun vaihtoehtoisia ja nykyistä joustavampia malleja.

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten tämä onnistuu.

Kunta- ja hyvinvointialan osaajapula pahenee ilman toimivia jatkuvan oppimisen ratkaisuja

Aikuiskoulutustuen tavoitteena on ollut mahdollistaa elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen työuran aikana. Tuen avulla on voinut päivittää osaamistaan vastaamaan työmarkkinoiden muuttuvia tarpeita ja esimerkiksi alanvaihtajat ovat voineet kouluttautua uudelle alalle.

KT pitää aikuiskoulutustuen perustavoitteita tärkeinä ja haluaa löytää tuen lakkauttamiselle vaihtoehdon.

Aikuiskoulutustuki on ollut erityisen tärkeä kunta- ja hyvinvointialalle, joka kärsii pahasta henkilöstöpulasta. Tuen turvin esimerkiksi lähihoitajat ovat voineet kouluttautua sairaanhoitajiksi ja luokanopettajat erityisopettajiksi.

– Kunta- ja hyvinvointialan työvoimapula pahenisi entisestään, jos tällaiset koulutuspolut eivät enää jatkossa olisi mahdollisia, Mertzi Bergman arvioi.

Yksi hallituksen tavoitteista on kohdentaa koulutusresursseja henkilöihin, jotka nostavat koulutustasoaan, sekä aloille, joiden ammattilaisista on pulaa. Bergmanin mukaan tämä tavoite on hyvin tärkeä säädellyillä sote-, kasvatus- ja opetusaloilla, joilla vaadittujen kelpoisuuksien saavuttaminen sekä osaamisen syventäminen ja laajentaminen työuran aikana edellyttävät tutkintopohjaista täydennys- ja lisäkoulutusta.

Nykyisen aikuiskoulutustuen kustannuksista puhuttaessa on hyvä muistaa, että kyseessä on ollut ansiosidonnainen tuki. Se on rahoitettu työnantajien ja työntekijöiden maksamista ja Työllisyysrahaston hallinnoimista työttömyysvakuutusmaksuista.

Työuran aikaista jatkuvaa oppimista kannattaa kehittää, uusia keinojakin tarvitaan

STM:n asettama työryhmä aloittaa työskentelyn 1.10.2023, ja työn odotetaan valmistuvan 31.3.2024 eli kehysriiheen mennessä. Aikataulu on siis tiivis. Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Työryhmän tehtäväksi on annettu valmistella ehdotuksia keinoista, joilla voidaan

tukea työuran aikaista jatkuvaa oppimista
parantaa työllisyyttä
tasapainottaa valtion taloutta.

Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös selvittää, miten sen ehdottomat keinot voitaisiin toteuttaa ja mitä toteuttaminen edellyttäisi työnantajilta ja koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi on tärkeä tietää, tarvittaisiinko koulutusjärjestelmään muutoksia.

Työryhmää on pyydetty miettimään, miten työn ohessa opiskelua voitaisiin helpottaa.

Mertzi Bergmanin mukaan tukimuotoja kannattaa kehittää kolmikantaisesti ja esimerkiksi niiden kohdentumista voidaan parantaa tarkastelemalla tukien saamisen edellytyksiä. – Myös uudet keinot työn ohessa opiskelun helpottamiseksi ovat tervetulleita.

Muualla verkossa

Lue myös