Uutinen

Lääkäripula psykiatriassa syvenee

Pula osaavasta työvoimasta kasvaa. Erityistä tarvetta erikoissairaanhoidossa on esimerkiksi psykiatriaan erikoistuneista lääkäreistä. Kysyimme Soteliiderit-hankkeessa alan tilanteesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymän sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien palveluista ja rekrytoinnista vastaavilta ylilääkäreiltä.

Nuoret lääkärit seisovat sairaalan käytävällä. Kuva: Gustavo Fring palvelusta Pexels.

Haastateltujen mukaan lääkäripulaa kasvattavat kysynnän kasvun lisäksi myös osa-aikatyön lisääntyminen ja lääkäreiden halu joustaviin työaikoihin. Työnantajat räätälöivät työnkuvia, mutta osa-aikaisuus tarkoittaa entistä useampaa rekrytoitavaa lääkäriä, jotta tehtävät saadaan hoidettua.

Tulevaisuuden kannalta alalla huolettaa lisäksi se, että psykiatrian erikoislääkäripolulle ei hakeudu riittävästi nuoria lääkäreitä.

– Psykiatrian työt ovat todella monipuolisia ja taitojaan saa käyttää laajasti, joten on harmillista, että hakijoita alan erikoistumiseen ei ole tarpeeksi suhteessa tulevien vuosien eläköitymiseen, toteaa psykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja Heli Peltola Päijät-Hämeestä.

Työjärjestelyt apuna työpaikolla

Nykyisistä psykiatrian viroista on täytetty alueilla vain osa, joten työtehtäviä joudutaan myös priorisoimaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosaluejohtaja Outi Saarennon mukaan tulosalueen viroista on nyt täytetty vaihdellen eri vastuualueilla 36–68 prosenttiin. Pohjois-Savon aikuispsykiatrian erikoislääkäreiden vaje on noin 60 prosenttia tarpeesta, kertoo palvelukeskusjohtaja, ylilääkäri Paula Ollonen KYSin mielenterveyden ja hyvinvoinnin palvelukeskuksesta.

Nuorten erikoistuvien lääkäreiden työpanos on tärkeä ja heidän tuekseen sairaaloissa on tarjolla erikoisalan opetusta ja senioriasiantuntijoiden tukea. Myös tutkimustyöhön panostetaan, jotta kehittyminen omalla erikoisalalla on mahdollista. 

Työjärjestelyjä ja työnjakoja arvioidaan jatkuvasti, jotta lääkäreiden työaika saadaan tehokkaimmin käyttöön. Pohjois-Pohjanmaalla käydään parhaillaan tulosalueen sisäistä keskustelua siitä, mitä tehtäviä muiden ammattikuntien edustajat voivat tehdä erikoislääkärin ohjauksessa. Yleisesti tätä hankaloittaa se, että myös yleislääkäreistä sekä muista ammattihenkilöistä on laajasti pulaa. 

Henkilöstötarpeista huolimatta Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymän perustaminen on tuonut hyötyä palveluprosesseihin ja yhdenvertaisuutta asukkaille. Heli Peltolan mukaan erikoissairaanhoidon yhteys myös sosiaalipalveluihin on tiivistynyt ja tehostanut työtä.

Lisäviroista tai ostopalveluista ei ole ratkaisuiksi

Lisävirkojen perustamista ei nähdä ratkaisuna ongelmaan, koska virkoja on nytkin avoinna melkoisesti. Yksityiset toimijat rekrytoivat myös koko ajan oman asiakastarpeensa mukaisesti.

Lisähenkilöstöä rekrytoidaan omin keinoin ja rekrytointipalveluiden avulla, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Siun soten psykiatrisen klinikkaryhmän palvelupäällikkö, ylilääkäri Antti Liuskan mukaan oman rekrytointiyksikön toiminta on ollut hyödyksi. Eläköitymisiin varautuminen on kuitenkin haastavaa ja vaatii ostopalvelujen käyttöä.

Ostopalveluja käytetäänkin jatkuvasti, mutta tarjonta on riittämätöntä tarpeisiin nähden. Ostopalvelut koetaan tärkeiksi niin palveluiden tarjonnan kuin virkalääkäreiden jaksamisen kannalta. Ostopalveluja voidaan kuitenkin hyödyntää vain rajallisesti, koska tietyt tehtävät ovat lain mukaan virkalääkäreiden vastuulla. Myös toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen on virkalääkäreiden vastuulla.

Kansainvälinen rekrytointi on tuttua lääkäreidenkin ammattikunnassa, mutta erityisesti psykiatrien osalta suomen kielen vaatimustaso on korkea. Kielitaidon kehittymisen tueksi työnantajat ovat järjestäneet kielikursseja. Rekrytointisuunnittelija Päivi Hirvosen mukaan Siun sotessa ulkomailta tehdyt rekrytoinnit ovat olleet pääosin siellä opiskelleita suomalaisia.

Koulutuksen ja alan vetovoiman lisääminen nähdään mahdollisuutena

Koulutuspaikkojen lisäykseen haastatteluissa suhtauduttiin positiivisesti, mutta sen teho välittömänä yksittäisenä keinona mietitytti. Koulutuspaikkojen rinnalla olisi vaikutettava psykiatrian alan vetovoimaan, jotta alalle hakeutuisi nyt lisää nuoria lääkäreitä. Pohjois-Pohjanmaan Outi Saarento toivoo lisäksi erillisrahoituksen kohdentamista yliopistoille ja sairaaloille psykiatrian sekä muiden pula-alojen koulutuspaikoille.

Pohjois-Savon Paula Ollosen mukaan positiivista mielikuvaa psykiatrian työn sisällöistä luodaan parhaiten avaamalla työtehtäviä. Ala on erittäin laaja ja myös neurotieteet integroituvat potilaan hoitokokonaisuuteen. Päivi Hirvonen kertoo, että Siun soten lääkärirekrytoinnissa on mietitty sitä vaikuttavatko lääkärikoulutuksen matemaattiset painotukset rajaavasti niin, että kiinnostus psykiatriaan on yleisesti vähäisempää lääkäriopiskelijoiden joukossa.

Vetovoiman kasvu hyödyttäisi kaikkia työnantajia. Julkisten toimijoiden keskinäinen kilpailu harvoista osaajista on maltillista. Toisilta sairaanhoitopiireiltä ei haluta rekrytoida, koska heidänkin haastava tilanteensa ymmärretään.

Priorisoinnin tarve kasvaa joka tapauksessa

Priorisointia tehdään jo nyt, mutta vielä rajummin tulevaisuudessa. Lääkäritilanne psykiatriassa vaikuttaa potilaiden hoitoon sekä hoitojonojen pituuteen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tilanteesta ollaan erittäin huolissaan.

Päijät-Hämeen Heli Peltolan mukaan lääkärinä on helppoa todeta priorisoinnista, että psykiatriaan erikoistuneiden lääkärien työtehtävät on kohdennettava eniten tukea tarvitseviin eli vaativiin potilaisiin.

Priorisointi voisi tarkoittaa myös matalamman kynnyksen palveluiden vastuiden jakamista aiempaa laajemmin ja resurssien mukaan eri ammattihenkilöille.

Yhteystiedot

Aija Tuimala

Aija Tuimala

yhteyspäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2198
Matkapuhelin:
+358 40 869 6494
Sähköposti:
aija.tuimala@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tehtävät:
  • Asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä