På svenska
Tiedote

Kunta-alan sopimusjärjestelmä muuttuu historiallisella tavalla

Ensimmäinen Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) tulee voimaan tänään 1.9.2021 ja on voimassa muiden kunta-alan sopimusten tavoin 28.2.2022 saakka.

Asiakkaat terveys- ja sosiaalikeskuksen infossa. Kuva: Eeva Anundi.

SOTE-sopimukseen siirtyi arviolta noin 177 500 palkansaajaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiristä. SOTE-sopimuksesta sovittiin alan järjestöjen kesken viime sopimuskierroksella kesällä 2020.

Lukumäärältään suurimpia uuden SOTE-sopimuksen piirissä olevia ammattinimikkeitä ovat sairaanhoitajat ja lähihoitajat, joita on lähes puolet (47 %) kaikista sopimuksen piirissä olevista.

Hyvinvointialueiden muodostaminen vaikuttaa myös nykyiseen kunta-alan neuvottelujärjestelmään. Jatkossa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (aiemmin KT Kuntatyönantajat) neuvottelee työmarkkinasopimukset kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja niiden omistamille yhteisöille.

SOTE-sopimus on merkittävä askel muodostettavien hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä. 

– SOTE-sopimus edistää mahdollisuuksia sopia sote-alan työehdoista, parantaa työoloja ja vähentää toivottavasti erimielisyyksien määrää, korostaa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

SOTE-sopimus vaikuttaa hyvinvointialueiden kustannuksiin

Hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, joiden työntekijöiden palkkoja joudutaan harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan. Työ käynnistyy henkilöstön vuonna 2023 tapahtuvan siirron jälkeen. Odotettavissa on kustannusten kasvua nykyiseen tilanteeseen nähden.

– SOTE-sopimuksen piirissä oleville on melko varmasti luvassa kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma, kun palkkoja joudutaan yhteensovittamaan, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. Harmonisointi nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa sopimuskorotusten lisäksi.

– Palkkojen harmonisaatiosäännöistä onkin tarpeen sopia hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksissa, painottaa neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas. 

Sote-alan palkankorotuksilla on merkittävä vaikutus julkisen talouden menoihin 

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat nykyään vuodessa 22 miljardia euroa. SOTE-sopimuksen osuus tästä on noin 8,5 miljardia euroa eli 38,6 prosenttia. Sekä työntekijämäärältään että työvoimakustannusten osalta SOTE-sopimus on jatkossa selvästi suurin sopimusala kunta-alalla. Sen painoarvo palkankorotusten kustannusvaikutusten osalta on merkittävä.

Jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, niin työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. SOTE-sopimuksen osuus tästä olisi tästä 85 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi jos SOTE-sopimuksen piirissä olevien tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisi 100 eurolla kuukaudessa, niin työvoimakustannukset nousisivat 340 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle vastaava korotus tarkoittaisi 790 miljoonan euron kustannusta viime kädessä veronmaksajille. Lisäksi julkisten sote-työnantajien kustannuksia yksityisiin työnantajiin verrattuna kasvattaa edelleen merkittävästi noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi eläkemaksu.

– Tätä tulevaisuutta vasten ja julkisen talouden yhä heikkenevien näkymien valossa ei seuraavalla neuvottelukierroksella ole varaa suuriin irtiottoihin yleisestä palkankorotuslinjasta, Jalonen toteaa.


Tiedotteeseen on korjattu 12.1.2022 arvio tehtäväkohtaisten palkkojen korottamisesta aiheutuvista kustannuksista 880 miljoonasta eurosta 790 miljoonaan euroon.

Markku Jalonen

toimitusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT