Tiedote

Kunta-alan sopimusjärjestelmä muuttuu historiallisella tavalla

Ensimmäinen Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) tulee voimaan tänään 1.9.2021 ja on voimassa muiden kunta-alan sopimusten tavoin 28.2.2022 saakka.

Asiakkaat terveys- ja sosiaalikeskuksen infossa. Kuva: Eeva Anundi.

SOTE-sopimukseen siirtyi arviolta noin 177 500 palkansaajaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiristä. SOTE-sopimuksesta sovittiin alan järjestöjen kesken viime sopimuskierroksella kesällä 2020.

Lukumäärältään suurimpia uuden SOTE-sopimuksen piirissä olevia ammattinimikkeitä ovat sairaanhoitajat ja lähihoitajat, joita on lähes puolet (47 %) kaikista sopimuksen piirissä olevista.

Hyvinvointialueiden muodostaminen vaikuttaa myös nykyiseen kunta-alan neuvottelujärjestelmään. Jatkossa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (aiemmin KT Kuntatyönantajat) neuvottelee työmarkkinasopimukset kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja niiden omistamille yhteisöille.

SOTE-sopimus on merkittävä askel muodostettavien hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä. 

– SOTE-sopimus edistää mahdollisuuksia sopia sote-alan työehdoista, parantaa työoloja ja vähentää toivottavasti erimielisyyksien määrää, korostaa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

SOTE-sopimus vaikuttaa hyvinvointialueiden kustannuksiin

Hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, joiden työntekijöiden palkkoja joudutaan harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan. Työ käynnistyy henkilöstön vuonna 2023 tapahtuvan siirron jälkeen. Odotettavissa on kustannusten kasvua nykyiseen tilanteeseen nähden.

– SOTE-sopimuksen piirissä oleville on melko varmasti luvassa kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma, kun palkkoja joudutaan yhteensovittamaan, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. Harmonisointi nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa sopimuskorotusten lisäksi.

– Palkkojen harmonisaatiosäännöistä onkin tarpeen sopia hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksissa, painottaa neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas. 

Sote-alan palkankorotuksilla on merkittävä vaikutus julkisen talouden menoihin 

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat nykyään vuodessa 22 miljardia euroa. SOTE-sopimuksen osuus tästä on noin 8,5 miljardia euroa eli 38,6 prosenttia. Sekä työntekijämäärältään että työvoimakustannusten osalta SOTE-sopimus on jatkossa selvästi suurin sopimusala kunta-alalla. Sen painoarvo palkankorotusten kustannusvaikutusten osalta on merkittävä.

Jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, niin työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. SOTE-sopimuksen osuus tästä olisi tästä 85 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi jos SOTE-sopimuksen piirissä olevien tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisi 100 eurolla kuukaudessa, niin työvoimakustannukset nousisivat 340 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle vastaava korotus tarkoittaisi 880 miljoonan euron kustannusta viime kädessä veronmaksajille. Lisäksi julkisten sote-työnantajien kustannuksia yksityisiin työnantajiin verrattuna kasvattaa edelleen merkittävästi noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi eläkemaksu.

– Tätä tulevaisuutta vasten ja julkisen talouden yhä heikkenevien näkymien valossa ei seuraavalla neuvottelukierroksella ole varaa suuriin irtiottoihin yleisestä palkankorotuslinjasta, Jalonen toteaa.

Yhteystiedot

Markku Jalonen

Markku Jalonen

toimitusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen osaamisalue