På svenska
Uutinen

Koronapandemia jättää talouteen pysyviä jälkiä

Koronapandemia on merkittävin makrotalouteen vaikuttava tekijä myös 2021, arvioi Kuntarahoitus vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessaan. Kuntien on katsottava taloudessaan korona-aikaa pidemmälle ja löydettävä keinoja rakenteellisten ongelmien korjaamiseen.

Talouden tunnusluvut graafeina. Kuva: Pixhill.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan mukaan talouden ennustaminen on nyt tavanomaistakin vaikeampaa koronan ja maailman poliittisen tilanteen takia.

Brexit-ratkaisu, demokraattien saavuttama niukka enemmistö Yhdysvaltain senaatissa ja koronarokotusten alkaminen ovat talouden kannalta positiivisia merkkejä, mutta ilmassa on myös uhkia. Poliittisen tilanteen epävarmuus, uudet virusmuunnokset ja hidas rokotustahti voivat heikentää markkinoiden odotuksia.

Talouden toimintoja ylläpitävistä koronatuista rakenteita uudistavaan politiikkaan

Vesalan mukaan talouden elvytys on vaikeampaa vuonna 2021 kuin 2020, sillä toimintojen ja talouden rakenteiden ylläpitäminen ei enää riitä. Riskinä onkin, että edessä on konkurssisuma.

– Talous tarvitsee tukea vielä pitkään, mutta tuen pitäisi muuttua ylläpitävästä uudistavaksi, Vesala totesi Kuntarahoituksen 15.1.2021 järjestämässä vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa.

Kunnat pystyivät turvaamaan peruspalvelunsa vuonna 2020 valtion myöntämien koronatukien turvin, mutta palaavat vuonna 2021 asteittain normaalitilanteeseen, joka oli ennen koronaa historiallisen huono. Ratkaisevaa kuntatalouden kannalta onkin se, pystyvätkö kunnat uudistamaan toimintaansa ja korjaamaan taloutensa epätasapainoa.

Vesalan mukaan vuosi 2021 on todennäköisesti vielä toipumisen aikaa ja vasta vuonna 2022 talous pääsee kunnolla vauhtiin.

Koronavuoden oppeja kannattaa hyödyntää tuloksellisuuden parantamisessa

Suomi on selvinnyt koronakriisistä suhteellisen hyvin, ja pandemia on kurittanut sen taloutta vähemmän kuin muualla Euroopassa. Yhtenä syynä tähän ovat suomalaisten hyvät digitaaliset valmiudet.

Vesala kuitenkin arvioi, että koronashokki jättää talouteen pysyvän jäljen.

Jos pandemian myötä syntynyttä digiloikkaa osataan hyödyntää kestävyysvajeen ratkaisemisessa, voi korona jättää myös positiivisia jälkiä. Pandemia siis tarjoaa eväitä tuottavuuden ja tuloksellisuuden pysyvään parantamiseen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.

Tämän lisäksi työllisyyden kehitys vaikuttaa merkittävästi julkiseen talouteen. Työllisyys on kohentunut odotuksia nopeammin, mutta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Työllisyysasteen parantamistahti tulee jatkossa hidastumaan, sillä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on vaikeampaa. Kuntien osaamista ja yhteistyötä tarvitaan myös toimivien työllistämiskeinojen etsimiseen.

Muualla verkossa