Uutinen

Neljännestä lisätalousarvioesityksestä tukea myös kuntataloudelle

Esityksessä kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen on kohdennettu noin 1,4 miljardia euroa. Kokonaisuuteen kuuluu toimenpiteitä, joilla tuetaan peruspalvelujen järjestämistä ja helpotetaan vaikeasta taloustilanteesta selviämistä. Kuntaliiton arvion mukaan tukikokonaisuus on kuitenkin riittämättömän kuntaorganisaatioiden tarpeisiin nähden.

ihmiset tarkastelevat tilastoja

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. Tavoitteena on tukea taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin verotulojen mutta myös myynti- ja maksutulojen vähenemisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta.

Kuntia tuetaan peruspalvelujen järjestämisessä

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen tarkoitettu kokonaisuus on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Kuntien valtionosuuteen peruspalvelujen järjestämiseksi ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella.

Hallitus päättää myös lisätä kuntien valtionosuuksiin yhteensä 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on parantaa iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä sekä tukea heidän osallisuuttaan poikkeustilanteen vaikutusten tasoittamiseksi ja sosiaalisten ongelmien torjumiseksi. Lisäresurssien turvin halutaan parantaa palveluiden riittävyyttä, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa.

50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä.

Kompensaatio kunnallisverojen menetyksestä riittämätön

Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että huhtikuun kehysriihessä linjattu kuntatalouden tukipaketti kuitenkin kasvoi tarkentuneiden tietojen ja kuntakentän kanssa käydyn vuoropuhelun seurauksena. Sen mukaan hallituksen tukipaketti on kuitenkin vielä riittämätön tarpeisiin nähden ja etenkin kompensaatiot kunnallisverojen menetyksistä jäivät vajaiksi.

Koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät pääty vuonna 2020, vaan hoitovelka ja muut kuntalaisten tarvitsemat tukitoimet kasvattavat kuntien kustannuksia tulevina vuosina jopa enemmän kuin koronakriisin aikana.

Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön näkemykset koronakriisin vaikutusten suuruusluokasta kuntatalouteen ovat olleet varsin samanlaisia eli 1,6 –2,0 miljardia euroa vuonna 2020.

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että hallitus arvioi  elokuun budjettiriihessä uudelleen koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja täydentää tarvittaessa vuoden 2021 talousarviovalmistelussa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta.

Tukea työelämään ja työllisyyden parantamiseen

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan myös rahoitusta, jolla työpaikat voisivat tukea työntekijöidensä terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, ehkäistä sairauspoissaolojen tarpeetonta pitkittymistä sekä parantaa  työttömien työkykyä ja edellytyksiä työllistyä.

Osaamisen vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen kohdistettavat lisäykset ovat tärkeitä Suomen talouden vahvistamiseksi. Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäisiin muun muassa alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille.

Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä 812 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 600 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 miljoonaa euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 miljoonan euron lisämäärärahatarve.

Muualla verkossa