Uutinen

Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen

Vuoden 2019 tilinpäätösarviot osoittavat, että kuntatalouden kriisi jatkuu edelleen. Lisäksi kuntakenttä on jakautunut kahtia uudella tavalla.

Appelsiinista on leikattu lohko, joka on kolme neljäsosaa siitä. Kuva: Pixabay.

Yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.

Tilikauden tulos jäi 200 miljoonaa euroa miinukselle, mikä oli vähemmän kuin synkimmissä ennusteissa arvioitiin. Tulos sisältää kuitenkin merkittäviä kertaluonteisia tuottoja, kuten yhtiöiden myynnistä saatuja myyntivoittoja sekä kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyviä valtionosuuksia. Ilman näitä satunnaisia tuottoja tulos olisi ollut miinuksella useita satoja miljoonia enemmän ja lähellä 2000-luvun heikointa tulosta.

Myös isot kaupungit kamppailevat talousvaikeuksissa

Vuoden 2019 tilinpäätösarviot näyttävät uudella tavalla kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 000 000 euron positiivisen tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle.

Suurinta voittoa tehneiden kuntien kärkipäässä ovat Helsingin lisäksi

  • Kajaani (+ 142 000 000 euroa)
  • Riihimäki (+ 55 000 000 euroa)
  • Kuopio (+ 55 000 000 euroa)
  • Sotkamo (+ 50 000 000 euroa).

Helsinkiä lukuun ottamatta muiden voittoa tehneiden kaupunkien tulosta paransivat kertaluonteiset myyntivoitot.

Isoimman negatiivisen tuloksen tekivät

  • Vantaa (– 48 000 000 euroa)
  • Lahti (– 39 000 000 euroa)
  • Oulu (– 32 000 000 euroa)
  • Pori (– 29 000 000 euroa)
  • Kouvola (– 28 000 000 euroa)
  • Turku (– 27 000 000 euroa)
  • Jyväskylä (– 27 000 000 euroa)
  • Järvenpää (– 23 000 000 euroa)
  • Tampere (– 23 000 000 euroa)
  • Seinäjoki (– 21 000 000 euroa)

Toimintamenot kasvavat ja verotulot heikkenevät samanaikaisesti

Heikon tuloksen taustalla on toimintamenojen kasvu sekä verorahoituksen heikko kehitys.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat 3,9 prosenttia, verotulot 2,6 prosenttia ja valtionosuudet 2,1 prosenttia vuonna 2019.

Verotulojen kasvua hidasti verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönoton aiheuttama tilitysvaje. Verotulojen tilitysvajeen vuoksi kunnilta jäi saamatta arvion mukaan peräti 400 000 000 euroa verotuloja.

Verorahoituksen muutos ei riittänyt kattamaan toimintakulujen kasvua, joka näkyi muun muassa vuosikatteen voimakkaana heikkenemisenä. Tilinpäätösarvioiden mukaan peräti 56 kunnassa päädyttiin negatiiviseen vuosikatteeseen.

Muualla verkossa