Uutinen

Miten ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin uudistaa?

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt, miten Suomessa voitaisiin siirtyä yleiseen ansioturvaan. Selvityksessä esitetään kolme vaihtoehtoa nykyiselle järjestelmälle.

Jäinen meri, laituri ja pelasturengas

Muun muassa OECD:n julkaisema Suomi-raportti sekä käynnissä oleva perustulokokeilu ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten yleistä ansioperusteista työttömyysturvaa voitaisiin kehittää kattavammaksi.

Selvityshenkilö, VTT Mauri Kotamäki luovutti 30.11.2018 raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Kotamäki kuvaa selvityksessään työttömyysturvan nykytilaa sekä vaihtoehtoisia toteuttamistapoja sen uudistamiseksi. Selvityksessä on myös arvioitu mallien taloudellisia vaikutuksia sekä julkisen talouden että yksilöiden näkökulmasta.

Nykyjärjestelmä rakentuu työttömyyskassojen ympärille

Nykyjärjestelmässä vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaikka kaikki palkansaajat rahoittavat ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää työttömyysvakuutusmaksujensa kautta.

Tämä tarkoittaa, että työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat tukevat maksuillansa työttömyyskassaan kuuluvia palkansaajia. Lisäksi kaikkien työntekijöiden osallistumista työttömyyskassaan kuuluvien tukemiseen kasvattaa myös se, että kassojen jäsenet voivat vähentää jäsenmaksunsa tuloverotuksessa.

Vuosittain työttömiksi jää yli 70 000 sellaista henkilöä, jotka täyttävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle asetetun työssäoloehdon, mutta eivät sitä saa, koska eivät ole työttömyyskassan jäseniä.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä on ongelma.

Selvityksessä esitetään kolme vaihtoehtoa – todellisia kustannuksia vaikea arvioida

Mauri Kotamäki esittelee selvityksessään kolmea vaihtoehtoista tapaa yleisen ansioperusteisen työttömyysturvan uudistamiseksi eli

  1. peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi
  2. työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä
  3. työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtämistä Kelalle.

Vaihtoehdot parantavat palkansaajien yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistavat järjestelmää. Toisaalta niiden todellisia kustannuksia on vaikea ennakoida ja niihin liittyy myös kustannuksia lisääviä elementtejä.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Tässä vaihtoehdossa hajautettu työttömyyskassajärjestelmä pysyisi ennallaan ja Kela hallinnoisi uutta ansiosidonnaista etuutta. Järjestelmän rakenne ei siis muuttuisi merkittävästi.

Toisessa vaihtoehdossa työttömyyskassan jäsenyys olisi pakollinen samaan tapaan kuin vaikkapa liikennevakuutus tai yrittäjien eläkevakuutus. Raportissa suositellaan nykyisten kassojen määrän vähentämistä esimerkiksi viiteen.

Kolmannessa vaihtoehdossa työttömyysturvan hallinnointi ja toimeenpano siirrettäisiin Kelan tehtäväksi nykyisiltä 26 työttömyyskassalta. Tämä poistaisi nykyjärjestelmään sisältyviä hallinnollisia päällekkäisyyksiä ja mahdollisesti myös kustannuksia.

Raportti kannatta ottaa huomioon sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa.

Muualla verkossa