Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Milloin KVTES 2017:n työajan muutos tulee voimaan?

Työaikojen pidennystä koskevat sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.2.2017. Säännöllisen työajan pidennys tulee käyttöön 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien.

Esimerkki

Työntekijällä (yleistyöaika) on käytössä kolmen viikon työaikajakso. Työaikajaksolla 16.1–5.2.2017 noudatetaan keskimäärin 38 tunnin 15 minuutin työaikaa. Työaika on 6.2.2017 alkavasta työaikajaksosta eteenpäin keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Uuden viranhaltijan/työntekijän kohdalla muutos tulee voimaan samanaikaisesti muiden kanssa, mikäli hän työskentelee samassa työaikajaksossa kuin muut. Muussa tapauksessa työajan muutos tulee hänen kohdallaan voimaan jo 1.2.2017 lukien.

Liukuvassa työajassa muutos tulee voimaan 1.2.2017 lukien.

 

UKK
KVTES

Pidennetäänkö säännöllistä työaikaa KVTES 2017:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimukseen on kirjattu tietty työaika?

Työaika pitenee riippumatta siitä, millä tavoin työaika on työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen kirjattu. Palvelussuhteeseen sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta, jonka mukaisesti määräytyy muun muassa säännöllinen työaika ja palkka.

UKK
KVTES

Muuttuuko palkka työajan pidentyessä KVTES 2017:ssä?

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidentämisestä ansiotasoa muuttamatta. Palkka ei muutu.

UKK
KVTES

Voidaanko KVTES 2017:n työajan pidennys toteuttaa kokonaisena työpäivänä?

Jos työnantajalla on käytössään työaikajaksot, työajan tulee tasoittua keskimääräiseen säännölliseen työaikaan saman työaikajakson aikana. Säännöllistä työaikaa ei voi siirtää seuraavalle työaikajaksolle teetettäväksi eli työaikaa ei voi ns. kerätä. Jotta työajan pidentymisestä saataisiin kertymään työaikaa kokonaisen työpäivän verran, vaatii se yleensä (työajan pituudesta riippuen) pitkää tasoittumisjaksoa.

Jos poikkeava työaikajärjestely, kuten KVTES:n sopimusmääräyksiä koskeva pidempi työaikajakso koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tällöinkin säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua KVTES:n mukaisesti keskimäärin vuoden aikana (KVTES Luku III 3 §).

UKK
KVTES

Miten KVTES 2017:n työajan pidennys tulee suunnitella työvuoroluetteloon?

Viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla tulee pääsäätöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä.

Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen KVTES:n työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla työaikaluvun 3 §:n mukaisella sopimuksella tavanomaista pidemmästä tasoittumisjaksosta.

Jos työnantajalla on käytössään työaikajaksot, työajan tulee tasoittua keskimääräiseen säännölliseen työaikaan työaikajakson aikana. Tällöin työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon siten, että yhtenä päivänä tai joinakin päivinä tehdään tavanomaista pidempi työvuoro. Työnantajan tulee jatkossakin ottaa työvuoroluettelon suunnittelussa huomioon muun muassa vuorokautista ylityörajaa ja vuorokausilepoa koskevat määräykset.

Esimerkki 1:
1 viikon tasoittumisjakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus on 7 t 39 min. Työajan pidentyminen (30 min / viikko) antaa mahdollisuuden suunnitella yhtenä päivänä 8 t 9 min työvuoron.

Esimerkki 2:
3 viikon työaikajakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus on 7 t 39 min. Työajan pidentyminen (30 min / viikko) antaa mahdollisuuden suunnitella esimerkiksi kahtena päivänä 8 t 24 minuutin pituiset työvuorot.

UKK
OVTES

Mikä on osittaisella hoitovapaalla olevan työaika ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmässä?

Tässä noudatetaan OVTES:n osio A:n 43 §:ää osittaisen hoitovapaan myöntämisestä. Jos työajasta ei päästä yksimielisyyteen, viikoittainen työaika on 30 tuntia.
UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Voiko sote-uudistus olla perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle?

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Suunnitteilla oleva sote-uudistus ei ole peruste työsopimuksen tekemiselle määräaikaisena.

Jos työnantajalla on tarve palkata suunnitellun uudistuksen vuoksi tilapäistä projektihenkilöstöä, työsopimuksen määräaikaisuuden perusteet arvioidaan työsopimuslain 1 luvun 3 §:n nojalla kuten tavallisesti. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen peruste on määrätyn, kertaluontoisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen. Tällaisia töitä ovat tyypillisesti juuri esimerkiksi kestoltaan rajoitetut projektityöt.

UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Missä vaiheessa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä yhteistoimintamenettely olisi aloitettava henkilöstön kanssa? Entä jos tarvitsee irtisanoa joku? Ja miten hoidetaan maakunnille lähes kokonaan siirrettäviä toimintoja koskevat yhteistoimintamenettelyt?

Henkilöstö siirtyy maakuntiin 1.1.2019. Sopiva aika luovuttavan organisaation yhteistoimintamenettelyille lienee vuoden 2018 toisella puoliskolla.

Koska henkilöstö siirtyy maakuntiin liikkeen luovutuksella, yhteistoimintamenettelyn käyminen liittyy organisaatiomuutokseen ja luovuttajan velvollisuuksiin työnantajana.
 
Mikäli näyttää siltä, että uudistus aiheuttaa sopeuttamis- tai irtisanomistarpeita myös luovuttavan organisaation sisällä kuntatoiminnoissa (ei-siirtyvä henkilökunta), kannattaa yhteistoimintamenettelyiden aikataulussa ottaa huomioon näiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden irtisanomisaika.

Jos henkilön irtisanomisaika on esimerkiksi 6 kuukautta, irtisanomisilmoitus annetaan esim. kesä-heinäkuun vaihteessa, jota ennen irtisanomista koskeva yhteistoimintamenettely käydään loppuun. 

UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Siirtyvätkö koulupsykologit ja koulukuraattorit maakunnan palvelukseen sote- ja maakuntauudistuksessa?

Koulupsykologit ja koulukuraattorit jäävät kuntien palvelukseen 22.12.2016 tehdyn hallituksen linjauksen perusteella. Sitä vastoin kouluterveydenhoitajat siirtyvät uudistuksessa uuden työnantajan palvelukseen 1.1.2019 lukien.

UKK
TTES

Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi?

Kun tuntipalkkaisesta työntekijästä tulee kuukausipalkkainen, on useimmiten kysymys työsopimuksella sovittujen työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

​Lue Kuntatyönantaja-lehden 1/2016 artikkelista, miten palkka tällaisessa tapauksessa määräytyy ja kuinka palkkavertailu tehdään.

Kuntatyönantaja 1/2016: Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi >

 

UKK

Onko eläinlääkärille korvattava saamatta jäänyt aattopäivästä johtuva vapaapäivä, kun hän on päivystänyt torstaille sattuneena jouluaattona?

Kunnalliset eläinlääkärit ovat työaikalain ulkopuolisia eli heihin ei noudateta ko. lain eikä myöskään KVTES:n eikä lääkärisopimuksen määräyksiä mm. viikoittaisen vapaan antamisesta (poikkeuksena kokopäivätoimiset hygieenikot). Lääkärisopimuksessa on kuitenkin sovittu menettelystä, jolla riittävä lepoaika turvataan myös kunnallisille eläinlääkäreille. Määräykset löytyvät liitteen 5 3 §:stä.

Kunnallisilla eläinlääkäreillä ei ole määritelty viikoittaista tai muutakaan tuntiperusteista työaikaa, mutta myös eläinlääkäreiden työskentelyn järjestämisen lähtökohtana on pyrkimys viisipäiväiseen työviikkoon. Maanantaista perjantaille sattuvat arkipyhät eivät muuta tätä periaatetta eivätkä lisää kalenterikuukautta kohden annettavien vapaapäivien määrää.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta Lääkärisopimuksen yleisen osan 19 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

Kutakin virantoimituskuukautta kohden annetaan 8 vapaapäivää, joiden aikana eläinlääkäri on täysin vapautettu virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuuksistaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta vapaapäiviä annetaan suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Vapaapäivät voidaan antaa kunakin kalenterikuukautena tai niitä voidaan kerätä puolen kalenterivuoden ajalta ja pitää seuraavalla kalenterivuoden puoliskolla. Esimerkiksi vapaapäiviä kerätään ajalta 1.1.–30.6. ja ne on pidettävä ajalla 1.7.–31.12.

Eläinlääkäriliitteen 3 §:n mukaisten vapaapäivien määrä liittyy siis riittävän lepoajan turvaamiseen eikä sitä pidä sekoittaa päivystyksestä suoritettaviin korvauksiin, jotka määräytyvät 4 §:n mukaisesti. (Tässä yhteydessä ei siis pidä puhua esim. päivystysvapaista.)

Vapaapäivät katsotaan annetuksi, jos virantoimituskuukauden aikana on ollut poissaoloja kuten vuosilomaa, sairausloma tai virkavapaata. Pitämättä jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta.

Kunta on voinut määritellä omassa esimerkiksi hallintosäännössään ne päivät, jolloin eläinlääkärillä on oikeus olla vapaana mikäli virkatehtävät sen sallivat. Nämä päivät on pidettävä erillään vapaapäivien keräilyjärjestelmästä. Katso myös LS:n liitteen 5 pykälän 3 § soveltamisohje.

 

UKK
OVTES

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa sanotaan, että rehtorilla on oltava suoritettuna opetushallinnon tutkinto tai hänellä on oltava "muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus". Mitä tämä tarkoittaa?

Olemme valitsemassa yläkoulun/lukion rehtoria. Hyväksytäänkö esimerkiksi kesken oleva opetushallinnon tutkinto vai pidetäänkö ehdottomana edellytyksenä, että kaikkien tutkintojen pitää olla valmiina, kun haku päättyy?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan julkisessa haussa olevaan tehtävään voidaan ottaa vain henkilö, joka hakuajan päättymiseen mennessä täyttää kaikki kelpoisuusvaatimukset. Siten kaiken tutkintojen on oltava valmiina hakuajan päättymiseen mennessä. Ainoa poikkeus on kielitaidon osoittaminen, sillä se voidaan osoittaa hakuajan päättymisen jälkeen, jos se ei viivästytä viran täyttämistä.
 
Opetushallinnon tutkinnon suorittaminen voidaan korvata muulla tavoin hankitulla opetushallinnon tuntemuksella. Muulla tavoin hankitun tuntemuksen riittävyyden arvioi työnantaja. Henkilö on voinut hankkia opetushallinnon tuntemuksen esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä.

UKK
OVTES

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Mitä tämä tarkoittaa?

Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi kaksi viikkoa sijaisena toimivalle on maksettava sijaisuuden ajalta KAIKKI samat palkkatekijät, jotka poissaolevalle opettajalle on maksettu esimerkiksi luokanvalvonnoista, kirjastonhoidosta, tietokonelaitteiden hoidosta ym., vaikka todellisuudessa sijaisuuteen ei kuuluisi näitä tunteja ollenkaan?  Entä maksetaanki koulukohtainen kehittämispalkkio, joka on annettu esimerkiksi koulun kotisivujen ylläpidosta ja josta sijainen ei huolehdi tuon kahden viikon aikana?

Opettajalle maksetaan palkka niiden tehtävien mukaan, jotka hänelle on määrätty. Jos hänelle ei ole annettu luokanvalvontatyötä, kirjastohoitoa, tietokonevastaavan työtä, koulukohtaista kehittämistyötä jne., ei niistä maksetakaan. Jos varsinaiselle opettajalle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sellaisten tehtävien hoitamisesta, joita ei määrätä sijaiselle, ei tälle makseta korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.

UKK
OVTES

Luokanopettajan ja esikoulunopettajan työsuhde muutetaan virkasuhteeksi ja samalla virkanimike muutetaan, koska työhön tulee liittymään viranhaltijapäätöksiä. Riittäkö, että tämä mainitaan talousarviossa?

Muutos tulee voimaan seuraavan vuoden elokuussa. Asiasta on jo maininta tämän vuoden talousarviossa. Tarvitseeko meidän vielä erikseen perustaa valtuustossa ko. virka vai riittääkö hyväksytty talousarvio uuden viran perustamiseksi?

Viran perustaminen edellyttää valtuuston tai kunnan johtosäännössä määrätyn toimielimen päätöksen. Maininta talousarviossa ei riitä. Perustellusta syystä henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman viran perustamista. Perusteltu syy on esimerkiksi se, että kyse on tehtävästä, jota on välittömästi ryhdyttävä hoitamaan, mutta johon ei ole päätöksentekoon liittyvistä aikataulusyistä vielä ehditty perustaa virkaa. Opetustoimessa tuntiopettajat ovat tyypillisesti virkasuhteista henkilöstöä ilman perustettua virkaa.

UKK
OVTES

Voiko opettajan, joka on toiminut vuosia opettajan määräaikaisissa tehtävissä, valita suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen vai pitääkö valinta hoitaa julkisen hakumenettelyn kautta?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

  • sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi,
  • taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
  • virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
  • viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
  • muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Kysymyksessä esitettyjen tietojen perusteella ette voi valita opettajaa suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen, vaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 64 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu ilmoitustaululla.