Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva, toimistotyöaikaa tekevä henkilö on vuorotteluvapaalla 29.7.2016–30.4.2017. Miten hänelle kertyy lomaa ja miten niin sanotut työssäolon veroiset päivät otetaan huomioon?

Vuorotteluvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuosittain. Henkilön on ollut oltava työssä 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jokaisessa työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija tai työntekijä olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016–31.3.2017:
huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuu 2016 ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Ajanjaksolle 1.4.–28.7.2016 voidaan ”sijoittaa” sekä vähintään vaaditut 22 työpäivää että lomanmääräytymisvuoden 2015–2016 aikana kertyneitä lomia.

Työnantajan on tärkeää vuorotteluvapaan myöntämistä harkitessaan huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista on pidetty ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työnantaja voi myös määrätä lomia pidettäväksi vuorotteluvapaan aikana. Lomien pitämisestä vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti voidaan sopia, samoin säästövapaista 12 §:n mukaisesti.

Elokuu 2016 on täysi lomanmääräytymiskuukausi, koska muuna työvapaana huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ajalta enintään 30 kalenteripäivää. Esimerkkitilanteessa näihin päiviin lasketaan 30 kalenteripäivää ajalta 29.7.–27.8.2016.

Syyskuusta 2016 eteenpäin vuosilomia ei kerry.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2017–31.3.2018:
Henkilön vuorotteluvapaa jatkuu huhtikuun 2017 loppuun. Huhtikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, jos henkilö on 4 §:n 9 kohdan mukaisesti kyseisenä lomanmääräytymisvuotena 2017–2018 työssä vähintään 22 työpäivää.

KVTES IV luku 3 §, 4 § 9 kohta

UKK
KVTES

Voidaanko viranhaltijan tai työntekijän ansaitsemat vuosilomapäivät siirtää pidettäväksi seuraavan palvelussuhteen aikana?

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat ennen palvelussuhteen päättymistä sopia ansaittujen vuosilomapäivien siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus voidaan tehdä, jos ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.

Jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Loma siirtyy sen pituisena kuin se olisi palvelussuhteen päättymishetkellä, jos se tällöin annettaisiin lomana. Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko.

Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, vuosiloman ansainta ei keskeydy, vaan jatkuu katkeamattomana.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, kun tiedetään varmasti, että sekä siirretyt että toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat voidaan pitää seuraavan palvelussuhteen aikana.
Jos palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Lomarahaa ei voi siirtää. Se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom., 7 § ja 8 §

 

UKK
KVTES

Miten lomakorvaus maksetaan, jos täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhde kestää 25.5.–3.7.2017? Työtunteja kertyy touko- ja heinäkuussa yhteensä 45,9 tuntia. Palvelussuhde on jatkunut touko- ja heinäkuussa yhteensä 10 kalenteripäivää.

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

UKK
KVTES

Voiko työntekijän henkilökohtaista lisää alentaa tai voiko sen poistaa kokonaan?

Yleensä henkilökohtainen lisä pienenee tai suurenee samassa suhteessa kuin työaika muuttuu. Työajan muuttuessa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi myös euroissa myönnettyä henkilökohtaista lisää alennetaan. Muutos tapahtuu samassa suhteessa kuin työajan lyhentyminen, jollei lisää myönnettäessä ole päätetty toisin.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, jos viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus tämän omasta syystä huonontuu huomattavasti. Viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan ennen lisän alentamista. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa myös silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti ja siitä johtuvat palkkausperusteet arvioidaan uudelleen.

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Sellainen poistuu määräajan päättyessä.

KVTES II luku 11 § 1 mom, 5 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset?

Työmatka eli matka asunnolta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei yleensä oikeuta korvauksiin. Jos matkasta ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä takaisin asunnolle aiheutuu ensisijaiselle työpisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, erotus korvataan matkustamiskustannusten määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa tulee siis tarkastella, aiheutuuko työntekijälle työmatkasta suurempia kustannuksia kuin hänelle olisi aiheutunut matkasta asunnosta ensisijaiseen työpisteeseen. Jos kustannuksia aiheutuu enemmän, erotus korvataan.

KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Onko vuosiloman siirtämisessä omavastuuaikaa?

Vuosiloman siirtämiseen palautettiin omavastuuaika vuosilomalain 25 §:n muutoksella (1.4.2016). Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.

Lainmuutos ei kuitenkaan vaikuta kuntasektorilla, koska vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta loman siirrosta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa toisin.

Jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden (synnytyksen tai tapaturman) johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat loma- tai vapaapäivät sairastumispäivästä lukien myöhäisempään ajankohtaan. Siirtoa tulee pyytää ilman aiheetonta viivytystä tai ennen loman alkua, jos se on mahdollista.

KVTES IV luku 11 §; VLL 25 §

UKK
KVTES

Pääluottamusmies on estynyt hoitamaan luottamusmiestehtäviään ja hänen varamiehensä hoitaa niitä. Kenelle luottamusmieskorvaus tällöin maksetaan?

Luottamusmieskorvaus maksetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, jos varamies hoitaa tehtävää vähintään kahden viikon ajan yhtäjaksoisesti. Korvaus maksetaan sijaisuuden alusta lähtien. Sijaisuudesta tulee tehdä ilmoitus esimiehelle. Luottamusmieskorvaus maksetaan sekä varsinaiselle pääluottamusmiehelle että tehtäviä hoitavalle varamiehelle.

Korvausta ei kuitenkaan makseta pääluottamusmiehelle, mikäli hän on palkattomalla virka- tai työvapaalla.

KVTES VII luku 10 § 2 mom.

UKK
LS

Miten lasketaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosilomapalkka?

1.1.2016 voimassa olevan Lääkärisopimuksen 2014–2016 yleisen osan 9 §:n 1 momentin mukaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
 
Vuosilomapalkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla. 

Laskennassa ei huomioida kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.
 
Jos palvelussuhde on alkanut 1.4. tai sen jälkeen meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden aikana, ei vuosilomapalkkaan tule em. korotusta, koska edellisenä lomanmääräytymisvuonna ei ole maksettu tämän palvelussuhteen ajalta em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkärille vahvistetaan vuosilomaa 4 täyttä viikkoa (4.7.2017-31.7.2017). Hänen varsinainen palkkansa 5 750 €/kk. Vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan
((5 750 €/31) x 28) x 122 % = 6 336,13 €.

UKK
LS

Miten lasketaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin palkka palkallisen virkavapaan ajalta?

Palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta (LS yleinen osa 7 §).

Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
 
Virkavapaa-ajan palkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla. 

Laskennassa ei huomioida kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkäri on palkallisella virkavapaalla viikon, jonka ajalta hänelle maksetaan varsinaista palkkaa 1 345 €, jota korotetaan.

Palkallisen sairausloman ajalta maksettava palkka = 1 345 € +(1 345 € x 22 %) = 1 345 € + 295,90 € = 1 640,90 €

UKK
LS

Miten lasketaan palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka?

Eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Häneen ei sovelleta LS:n yleisen osan 8 §:n 2 momenttia.

UKK
LS

Miten lasketaan palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta praktikkoeläinlääkärille maksettava palkka?

LS:n yleisen osan 8 §:n 2 momentin mukaan, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin LS:n liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Mikäli praktikkoeläinlääkärin oma tehtäväkohtainen palkka on yhtä suuri kuin em. tavalla laskettu palkka, maksetaan em. vapaiden ajalta hänen omaa varsinaista palkkaansa.

Esimerkki

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 185,26 €  ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 334,82 €, yhteensä 4 520,08 €.

Praktikkoeläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 266 €. Hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin 8 §:n 2 momentin mukaan laskettu takuupalkka, joten virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta maksetaan palkka takuupalkan mukaan.

Praktikkoeläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Hänelle maksetaan myös henkilökohtaista lisää 350 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4616 €. Koska praktikko B:n oma varsinainen palkka on suurempi kuin 8 § 2 momentin mukaan laskettu palkka, maksetaan virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta praktikon oma varsinainen palkka. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

UKK
LS

Miten lasketaan eläinlääkäriopiskelijan vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha?

Eläinlääkäriopiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukaisen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.
 
Eläinlääkäriopiskelijan lomaraha lasketaan kuitenkin hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Ts. opiskelijalla ei ole takuumääräystä lomarahan osalta.

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin lomaraha?

Lomaraha lasketaan yleisen osan 8 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla.

Esimerkki

Eläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 500 € ja työkokemuslisä 8 % 284,60 € (laskettu 8 § 1 mom. mukaan). Hänen varsinainen palkkansa on 3 784,60 €.

Eläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 500 € ja työkokemuslisä 8 % 284,60 € (laskettu 8 § 1 mom. mukaan). Lisäksi hänelle maksetaan harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää 100 €. Hänen varsinainen palkkansa on 3 884,60 €.

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 185,26 €, josta vähennetään 15 %. Laskennassa käytettävä alennettu peruspalkka on 3 557,47 € ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 284,60 €, yhteensä 3 842,07 €.

Eläinlääkäri A:n lomaraha lasketaan ns. takuupalkkamääräyksen mukaan eli 15 %:lla alennetusta hygieenikon peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä. Eläinlääkäri B:n lomaraha lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan koska se ylittää ns. takuupalkan 42,43 €:lla (3 884,60 € – 3 842,07 €).

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin lomakorvaus?

Lomakorvaus lasketaan samasta palkasta kuin vuosilomapalkka (LS yleinen osa 9 § 3 mom.). Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 9 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esim. tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), laskettaisiin lomakorvaus kuitenkin eläinlääkärin omasta varsinaisesta palkasta.

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin vuosilomapalkka?

Palkka lasketaan lääkärisopimuksen yleisen osan 9 §:n 3 momentin perusteella. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (1.1.2016 alkaen 4 185,26 euroa), hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.
 
Kun vuosilomapalkka maksetaan tämän sopimusmääräyksen perusteella kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkan mukaan, maksetaan vuosiloman ajalta ainoastaan ko. pykälässä mainitut palkan osat. Esimerkiksi eläinlääkärille myönnettyä henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai syrjäseutulisää ei vuosiloman ajalta makseta.

Määräykset ovat takuupalkkatyyppinen. Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 9 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esim. tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), maksettaisiin vuosiloman ja muilta ao. ajoilta kuitenkin henkilön oma, korkeampi varsinainen palkka. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 185,26 €  ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 334,82 €, yhteensä 4 520,08 €.

Praktikkoeläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 266 €. Hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin 9 §:n 3 mom. mukaan laskettu takuupalkka, joten vuosilomapalkka lasketaan takuupalkasta.

Praktikkoeläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Hänelle maksetaan myös henkilökohtaista lisää 350 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 616 €. Koska praktikko B:n oma varsinainen palkka on suurempi kuin 9 §:n 3 momentin mukaan laskettu palkka, maksetaan vuosiloman ajalta praktikon oma varsinainen palkka.