På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Miten koronavirus tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa?

Työnantajan velvoitteista on määräyksiä muun muassa työturvallisuuslaissa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilöstön turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistumista terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle (työturvallisuuslaki 40 §). COVID-19-taudin aiheuttava koronavirus luetaan biologisiin vaaratekijöihin.

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla (ks. työturvallisuuslaki 10 §).

Työterveyslaitos (TTL) toteaa ohjeessaan, että mikäli työpaikan toimintaan voi liittyä altistumista koronavirukselle, on työnantajan määriteltävä työntekijöiden altistumisen todennäköisyys ja tartunnan aiheuttaman taudin seurausten vakavuus. Näiden perusteella työpaikalla voidaan arvioida työntekijöihin kohdistuvan riskin suuruutta sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan pienentää. Työnantajan on arvioitava työn tekemisen riskit myös etätyössä ja hybridityössä. Työnantajan tulee riskinarvioinnissa huomioida alueelliset suositukset sekä rajoitukset, ja riskinarviointia on myös päivitettävä säännöllisesti tautitilanteen, suositusten tai rajoitusten muuttuessa.

Työterveyslaitos on ohjeistanut, miten tartuntariskin todennäköisyyttä arvioidaan, ja laatinut koronatartunnan riskin todennäköisyyden arvioinnin tueksi tarkistuslistan.

Työterveyslaitoksen mukaan työpaikalla tulisi miettiä sitä järeämpiä toimenpiteitä, mitä suurempi tartuntariski on. Jos merkittäviä todennäköisyyksiä altistumiselle ei työpaikalla ole, riittää hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä oireisten työntekijöiden ohjaaminen terveydenhuoltoon.

Työterveyslaitoksen mukaan paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan on työntekijöiden mahdollisimman kattava rokottautuminen, jonka johdosta koronatartunnan todennäköisyys ja taudin seurausten vakavuus pienenevät merkittävästi. Riskinarvioinnissa tämä tarkoittaisi riskitason ja tarvittavien hallintatoimenpiteiden pienentymistä rokotettujen kohdalla. Samalla tulisi kuitenkin huomioida päätöksen vaikutus rokottamattomiin ja niihin, joilla ei ole rokotussuojaa.

Jos työpaikalla ei riskinarvion mukaan ole päästy riittävään rokotekattavuuteen, voidaan riskin todennäköisyyttä arvioida Työterveyslaitoksen ohjeen mukaisilla lisäkysymyksillä. On suositeltavaa, että riskin todennäköisyyttä arvioidaan lisäkysymysten avulla joka tapauksessa, vaikka työnantajalla olisikin rokotekattavuus tiedossaan. Huom. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 31.12.2022 saakka.

Työterveyslaitoksen mukaan voi joissakin tilanteissa, rokotustiedon puutteellisuuden vuoksi, olla tarpeen tarkastella riskinarvioinnin avulla tiedon puutteen merkitystä työn turvallisuudelle. 

Työntekijän vastuulla on ottaa esiin esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa mahdollinen terveydellinen tilansa, kuten kuulumisensa riskiryhmään, jos työntekijä ajattelee sen edellyttävän erityisjärjestelyitä työtehtävissään. Tällöin myös työterveyshuoltoa voidaan käyttää apuna riskin ja toimenpiteiden selvittämisessä kyseisessä yksittäisessä tapauksessa. 

Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla päätetään tarvittavista toimenpiteistä, kuten turvaväleistä tai maskien käyttämisestä. Työterveyslaitos on ohjeissaan suositellut riskinarvioinnin perusteella toimenpiteitä tartuntariskin vähentämiseksi. Ensisijaisesti työntekijöille kannattaa suositella rokotuksen ottamista. Vaarat tulisi myös poistaa teknisillä tai organisatorisilla järjestelyillä ja mikäli etätöiden, työpaikan tila- ja työaikajärjestelyiden tai muiden toimenpiteiden avulla ei saavuteta hyväksyttävää riskitasoa, voidaan työpaikoilla ottaa käyttöön maskit tai hengityksensuojaimet.

Mikäli työnantaja määrää maskit tai hengityksensuojaimet käyttöön, työnantaja hankkii nämä ja huolehtii, että maskeja ja suojaimia on riittävästi saatavilla. Työntekijöiden on noudatettava työnantajan riskinarvioinnin perusteella antamaa määräystä maskien ja suojainten käytöstä.

Työnantajan on valvottava työturvallisuusmääräysten noudattamista ja huolehtia työntekijöiden kouluttamisesta maskien tai suojainten asianmukaiseen käyttöön. 

Työsuojeluhallinto on todennut, että jos vaarojen arvioinnissa todetaan, että rokottamattomuudesta aiheutuisi vaaraa, tulisi työnantajan ensisijaisesti pyrkiä järjestelemään työtehtäviä niin, että työntekijälle pystytään tarjoamaan työntekijän työsopimuksen mukaista työtä. Ellei tällaista työtä voida tarjota, tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota muutoin työntekijän osaamista ja kokemusta vastaavaa työtä, johon tämä voitaisi kohtuudella kouluttaa ja, jota työntekijä voisi tehdä turvallisesti.

Työnantajan on noudatettava työtehtävien järjestelyssä työsopimuslakia ja lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajan on hyvä huomioida myös muun muassa KVTES:n I luvun 10 §:n määräys koskien kahdeksan (8) viikon siirtoa. Työnantajan ja sen edustajan on hyvä ottaa huomioon myös rikoslain 47 luvun 1 §:n määräys työturvallisuusrikoksesta ja työturvallisuuslain 63 §:n määräys työturvallisuusrikkomuksesta.


Ohje on julkaistu 2.9.2021 ja sitä on päivitetty 1.11.2021 ja 22.4.2022.

UKK
SOTE-sopimus

Kuuluvatko sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät laitoshuoltajat SOTE-sopimuksen soveltamisalueeseen?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi sairaalassa, terveyskeskuksissa ja vanhustenhuollossa työskentelevien laitoshuoltajien tehtävä on KVTES:n liitteeseen 4 kuuluva tehtävä. Kyseisen tehtävän palkkahinnoittelu on 04PER010 (sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävät).

Liitteen 4 henkilöstö siirtyy SOTE-sopimukseen, joten sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien laitoshuoltajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät 1.9.2021 lukien SOTE-sopimuksen mukaan.

Sama koskee myös sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia siivoojia, jos he tekevät laitoshuoltajan tehtäviä.

Jos kyseessä on laitoshuoltajan tehtävä muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa, tehtävä sijoittuu KVTES:n liite 8:aan 1.9.2021 jälkeenkin.

UKK
SOTE-sopimus

Siirtyykö ruokapalveluhenkilöstö SOTE-sopimukseen 1.9.2021 lukien? Entä ns. yhdistelmätehtävät?

Ruokapalveluhenkilöstön tehtävissä ei ole kysymys KVTES:n liitteen 3 tai 4 mukaisista tehtävistä. Ruokapalveluhenkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät myös jatkossa KVTES:n mukaan.

Asian arviointiin ei vaikuta se, minkälainen ruokapalveluhenkilöstön asiakaskunta on eli, se, että he ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Ruokapalveluhenkilöstön tehtävät sijoittuvat KVTES:n liite 6:een 1.9.2021 jälkeenkin.

Jos kyseessä on kuitenkin ns. yhdistelmätehtävä, noudatettava virka- ja työehtosopimus määräytyy työtehtävien pääasiallisuuden perusteella (esimerkiksi laitoshuoltaja-keittäjä).

UKK
SOTE-sopimus

Sovellettaanko SOTE-sopimusta hyvinvointialueiden palvelukseen palkattavaan henkilöstöön?

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet erillisellä työ- ja virkaehtosopimuksella, että hyvinvointialueelle palkattavaan henkilöstöön sovelletaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia (KVTES, SOTE-sopimus 1.9.2021 alkaen, LS ja TS).

Työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 28.2.2022 saakka.

SOTE-sopimusta sovelletaan sellaiseen hyvinvointialueiden palveluksessa olevaan henkilöstöön, joiden tehtävä kuuluu SOTE-sopimuksen piiriin 1.9.2021 lukien. Rajanvedosta KVTES:n ja SOTE-sopimuksen välillä on ohjeistettu tarkemmin KT:n yleiskirjeessä 6/2021, esim. kohta 3.4 HR- ja kehittämistehtävät.

UKK
SOTE-sopimus

Mitä työehtosopimusta potilaskuljettajiin sovelletaan?

Potilaskuljetuksella tarkoitetaan tehtävää, jossa potilasta autetaan liikkumaan sairaalan sisällä tai potilasta siirretään sairaalan sisällä hoitoprosessissa. Potilaskuljetustehtävät voivat olla erilaisia ja ne voivat vaatia erilaista osaamista.

Potilaskuljetustehtäviä tehdään myös eri tehtävänimikkeillä.

Tehtävään sovelletaan SOTE-sopimusta, jos potilaskuljetustehtävä on hoidollinen ja vaatii terveydenhuollon osaamista ja arvioitava tehtävä kokonaisuudessaan on pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. 

 

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Voivatko varsinainen työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu toimia yhtä aikaa?

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ei ole mahdollista jakaa varavaltuutetuille, vaan varavaltuutetut hoitavat työsuojelun yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä vain silloin, kun he toimivat varsinaisen työsuojeluvaltuutetun sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään.

 

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Voidaanko työpaikalla valita kaikille työsuojeluvaltuutetuille yhteinen varavaltuutettu?

Varavaltuutetut ovat työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan henkilökohtaisia varavaltuutettuja kullekin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle.

Työpaikalle ei ole siis mahdollista valita kaikille yhteisiä varavaltuutettuja.

 

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Millainen oikeus työsuojelun varavaltuutetulla on saada koulutusta?

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 33 §:n lisäksi kunta-alan koulutussopimusta.

Varavaltuutetulla on vastaava oikeus saada yhteistoimintatehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta kuin varsinaisella työsuojeluvaltuutetulla (33 §).

Työnantajan on huolehdittava siitä, että varavaltuutetut pääsevät osallistumaan työsuojeluun ja yhteistoimintaan liittyvään koulutukseen ja koulutuksen kustannukset korvataan kunta-alan koulutussopimuksen mukaisesti.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.


Sivulle on päivitetty 21.3.2024 linkki uusimpaan suositukseen.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Milloin työsuojelun varavaltuutettu astuu varsinaisen tilalle ja milloin korvauksen maksaminen hänelle alkaa?

Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään hänen sijaisenaan toimii hänelle valittu ensimmäinen varavaltuutettu, tai tämän ollessa estynyt, toinen varavaltuutettu.

Varavaltuutetun ajankäyttöön vaikuttaa se, kuinka pitkään varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään sekä se, onko este ollut tiedossa ennalta.

Valvontalain mukaan työnantajan täytyy mahdollistaa varavaltuutetun tarpeellinen toiminta ja siihen tarvittava vapautus, kun varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt.

1. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään tilapäisesti (alle kuukauden)

Tällainen tilapäinen este voi syntyä esimerkiksi virka- tai työvapautuksen, vuosiloman tai työmatkan johdosta. Tällöin varavaltuutettu hoitaa työsuojeluun liittyvät välttämättömät tehtävät, joita ei voi siirtää odottamaan varsinaisen työsuojeluvaltuutetun paluuta. Välttämätön tehtävä on esimerkiksi työsuojelutarkastukseen osallistuminen, tapaturman tutkinta, työn keskeyttämisoikeuden käyttäminen tai muu niihin verrattava syy.

Sijaistaessaan varsinaista työsuojeluvaltuutettua varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetyksen korvauksiin.

2. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden, este ei ennalta tiedossa.

Ensimmäisen kuukauden ajan toimitaan kuten kohdassa 1. Kuukauden jälkeen varavaltuutettu saa käyttöönsä vastaavan vapautuksen kuin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle on määritelty. Tämä vapautus on käytössä, kunnes varsinainen työsuojeluvaltuutettu palaa hoitamaan tehtäviään.

Kuukauden jälkeen varatyösuojeluvaltuutettu on oikeutettu myös työsuojeluvaltuutetulle maksettavaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen työsuojeluvaltuutetun korvaukseen.

Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

3. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ja este on ennalta tiedossa.

Varavaltuutetun ajankäyttö alkaa heti varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen alkamisesta.

Työsuojeluvaltuutetulle maksettava virka- ja työehtosopimuksen mukainen kuukausittainen korvaus maksetaan myös varavaltuutetulle sen jälkeen, kun varsinaisen työsuojeluvaltuutetun palkallisesta poissaolosta johtuva este (esimerkiksi sairauspoissaolo) on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

Jos varsinaisen työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, tulee ensimmäisestä varavaltuutetusta varsinainen työsuojeluvaltuutettu ja toisesta varavaltuutetusta ensimmäinen varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tarvittaessa tulee järjestää täydennysvaali puuttuvan toisen varavaltuutetun valitsemiseksi.

Varavaltuutetulla on työsopimuslaissa säädetty korostettu irtisanomissuoja vain silloin, kun hän tosiasiassa hoitaa työsuojelun yhteistoimintatehtäviä varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti tai pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

UKK
KVTES

Miten riskiryhmiin kuuluvaa työntekijää suojellaan koronavirukselta?

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

    Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko työntekijän tai viranhaltijan riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna.

    Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan riskinarvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. Jos tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Työnantajan on tarvittaessa käytettävä riskien arvioinnissa apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.

    Jos henkilöllä on todettu olevan korkea riski saada vakava koronavirusinfektio, työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, kuinka työntekijä tai viranhaltija voi työskennellä turvallisesti.

    Ensisijaisesti työskentely pyritään järjestämään niin, että lähikontakteja voidaan välttää (esimerkiksi työtapojen muuttaminen).

    Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat mahdollisuuksien mukaan sopia etätyön tekemisestä. Jos etätyö ei ole mahdollista, työnantajan on arvioitava, onko työskentely suojavarusteiden avulla mahdollista. Työnantaja voi myös järjestellä työtehtäviä niin, että kontaktien välttäminen on mahdollista. Lisäksi työntekijälle tai viranhaltijalle voidaan järjestää koulutusta.

    Muualla verkossa


    Kysymys on julkaistu 18.3.2020 ja siihen annettua vastausta on päivitetty 27.3.2020, 6.4.2020, 9.4.2020 ja 23.9.2021. Sisältö on tarkistettu 25.4.2022.

    UKK
    KVTES

    Pitääkö työnantajan maksaa palkkaa työntekijälle, joka ei voi tehdä omaa työtään koronavirusepidemian aikana, koska hän kuuluu riskiryhmään?

    Jos henkilö kuuluu sairautensa vuoksi riskiryhmään ja sairastumisen koronavirustautiin arvioidaan voivan aiheuttaa vakavan uhan hänen terveydelleen, häntä ei tule sijoittaa sellaisiin tehtäviin, joihin liittyy suuri altistumisriski.

    Työnantaja voi edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työntekijän sopivuudesta työhönsä koronaepidemian aikana. Työterveyslaitoksen työterveyshuolloille antamien ohjeiden mukaan työhönsopivuuslausuntoon kirjataan tällaisessa tapauksessa "rajoituksin sopiva" sekä määräaika. Lisätietoja kohtaan kirjataan rajoitukset ja suositukset (esimerkiksi se, että tartuntavaaran välttämiseksi suositellaan etätöitä tai sijoittamista tehtäviin, joissa ei ole lähikontaktia muihin ihmisiin).

    Jos riskiryhmään kuuluvan työntekijän työskentely normaaleissa työtehtävissään ei ole edes suojavarustein mahdollista, työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

    KVTES:n I luvun 10 §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisestikin tilapäisesti siirtää työntekijän tämän työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi. Tehtävien pitää kuitenkin olla työntekijälle sopivia tämän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen. Tilapäisen siirron aikana työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa KVTES:n II luvun 10 §:n mukaisesti.

    Viranhaltijan kohdalla kyseeseen voi tulla virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23 §:n mukaisesti tai toiseen virkasuhteeseen siirtäminen viranhaltijalain 24 §:n mukaisesti.

    Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi työkyvytön omaan työhönsä, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan. Lääkärin arvioitavaksi jää, milloin hän kirjoittaa työkyvyttömyystodistuksen.

    Mikäli työnantaja ei voi järjestellä tai muuttaa työntekijän tehtäviä eikä työntekijällä ole osoittaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä työntekoon, voidaan työntekijälle osoittaa myös koulutusta. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.

    Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, työnantajan on työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteensa vuoksi vapautettava työntekijä työntekovelvoitteesta. Se, maksetaanko työstävapautusajalta palkkaa, riippuu siitä, katsotaanko työnteon esteen johtuvan pääosin työnantajasta vai työntekijästä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. KT:lla ei ole tiedossaan asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.


    Vastaus on julkaistu 14.4.2020 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Voiko työntekijä kieltäytyä asiakastyöstä, jos hänellä ei ole mahdollisuutta riittävään ja asianmukaiseen suojautumiseen?

    Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava määräyksiä ja ohjeita, joita työnantaja on toimivaltansa mukaisesti antanut. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

    Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

    Työntekijän on viipymättä ilmoitettava ensisijaisesti työnantajalleen, ja myös tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle, jos hän havaitsee työssään seikan, esimerkiksi suojautumisvarusteiden puuttumisen, joka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

    Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

    Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa kuitenkaan rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

    Vaarallisesta työstä pidättäytymisen aikana työntekijä on velvollinen tekemään muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

    Jos työnantaja arvioi, että työstä pidättäytyminen on ollut perusteetonta, työntekijään voi kohdistua työoikeudellisia seuraamuksia, kuten varoitus tai irtisanominen.

    Aluehallintovirasto on antanut vastauksen kysymykseen siitä, voiko työntekijä kieltäytyä asiakaspalvelutyöstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia.

    Työsuojeluun liittyviä ohjeita muualla verkossa


    Vastaus on julkaistu 14.4.2020 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Voiko työnantaja sallia kasvomaskin käyttämisen työpaikalla tai työtehtävissä, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään?

    Työnantaja voi direktio-oikeutensa perusteella määritellä, miten ja millaisilla varusteilla työtä tehdään.

    Työnantajaa ei toisaalta edellytetä rajoittamaan hengityssuojainten käyttöä, mikäli työntekijä tai viranhaltija sellaista haluaa käyttää.

    Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Käytettäessä kasvomaskeja on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maskin oikeaan pukemiseen, sen hävittämiseen sekä tehostettuun käsihygieniaan.


    Vastaus on julkaistu 23.9.2021 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Missä tilanteissa työnantajan on hankittava työntekijälle ja/tai viranhaltijalle kasvosuojain?

    Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden ja viranhaltijoiden käyttää suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §).

    Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuuden varmistamiseksi on ensisijaisesti käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.

    Työnantajan on tehtävä riskien arviointi ja pidettävä se ajan tasalla. Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön päädytään riskien arvioinnin pohjalta, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit sekä ohjata ja valvoa niiden käyttämistä.

    Työterveyslaitoksen mukaan työnantajan on otettava huomioon hengityssuojaimen tai kasvomaskin käyttöä mahdollisesti rajoittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Työympäristön korkea lämpötila sekä muun muassa iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa selvittää terveystarkastuksella, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä, ja auttaa työnantajaa sopivan suojaimen valinnassa.

    Työntekijällä ja viranhaltijalla on puolestaan velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita annettujen ohjeiden mukaisesti, jollei työntekijällä tai viranhaltijalla ole terveydellistä estettä hengityssuojaimen tai maskin käyttöön.

    Jos työnantaja pitää kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä tarpeellisena työssä, kertakäyttöiset kasvomaskit suositellaan laittamaan käytön jälkeen sekajätteisiin. Useaan kertaan käytettävillä kasvomaskeilla on oltava työpaikalla paikka, josta ne menevät pesuun.

    Riskinarviota tehdessä ja kasvomaskin käyttöä harkitessa työnantajan kannattaa seurata myös alueellisista tautitilannetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta sekä alueellisten viranomaisten tiedotteita.


    Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on täydennetty 28.9.2020, 26.10.2020 ja 23.9.2021.

    UKK
    KVTES
    OVTES
    LS
    TS
    TTES
    Näyttelijät
    Muusikot
    SOTE-sopimus

    Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotusta?

    Huom.! Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 1.1.2022–31.12.2022.  Katso KT:n ohje Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen >.

    Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020/1105. Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.

    Koska koronarokote on vapaaehtoinen rokote, työnantaja ei voi edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotteen ottamista. 

    Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kannustavat yhteisessä kannanotossaan työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan koronarokotus on tehokkain suojautumiskeino työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön suojeluun. Osapuolet pitävät tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää näin kattavan rokotesuojan toteutumista.

    Katso myös KT:n vastaukset seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin:


    Vastauksen alkuun on lisätty 27.1.2022 tieto tartuntatautilain 48 a §:n soveltamisesta.

    Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.