Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
OVTES

Lukion lehtorin virka on haettavana määräaikaisesti. Yksi hakijoista on kelpoinen virkaan ja työkokemuksen perusteella kokenein. Hän odottaa lasta ja on äitiysvapaalla tiettyyn ajankohtaan saakka. Hän ei voi hoitaa määräaikaista virkatehtävää kuin 1,5 kuukautta. Onko hänet valittava hoitamaan virkaa?

Ansioituneinta henkilöä ei voida syrjäyttää raskauden perusteella, vaikka hän ehtisi hoitaa avoinna olevasta määräaikaisesta palvelussuhteesta vain osan. Toisaalta kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi.

Työnantaja valitsee virkaa hakeneista kokonaisarvioin perusteella soveltuvimman. Kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan syrjäyttämiselle tulisi olla perusteltu syy. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttävää äitiysvapaalle jäävää ei valita, tulee tästä helposti syrjintä olettama, joka työnantajan tulisi pystyä kumoamaan eli osoittamaan valinnalle muun hyväksyttävä syy.

UKK
KVTES

Kuinka paljon täyttä työaikaa tekevän säännöllinen työaika pitenee 1.2.2017?

KVTES:n työaikaluvun yleistyöajan, toimistotyöajan sekä 37 tunnin työajan säännöllinen työaika pitenee 30 minuuttia viikossa. Jaksotyöajan säännöllinen työaika pitenee 1 tunnilla kahden viikon jaksossa, 1 tunnilla 30 minuutilla kolmen viikon jaksossa ja 2 tunnilla neljän viikon jaksossa.  

 

Työaikamuoto KVTES 2014–2016 säännöllinen työaika KVTES 2017​ säännöllinen työaika
Yleistyöaika​ ​38 t 15 min / viikko ​38 t 45 min / viikko
​Toimistotyöaika ​36 t 15 min / viikko  ​36 t 45 min / viikko
​Jaksotyöaika ​76 t 30 min / 2 viikkoa
114 t 45 min / 3 viikkoa
153 t / 4 viikkoa 
​77 t 30 min / 2 viikkoa
116 t 15 min / 3 viikkoa
155 t / 4 viikkoa
​Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) ​37 t / viikko  ​ 37 t 30 min / viikko

 

 

UKK
KVTES

Muuttuvatko ylityörajat KVTES 2017:n työajan pidennyksen vuoksi?

Vuorokautiset ylityörajat eivät muutu.

Yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja eräiden asiantuntijoiden työajassa viikoittainen ylityöraja muuttuu seuraavasti:

Työaikamuoto​
 

KVTES 2014–2016
ylityöraja 

KVTES 2017​
ylityöraja

Yleistyöaika​ ​38 t 15 min / viikko ​38 t 45 min / viikko
​Toimistotyöaika ​38 t 15 min / viikko  ​38 t 45 min / viikko
​Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) ​38 t  15 min / viikko  38 t 45 min / viikko


Jaksotyössä jakson ylityörajat muuttuvat seuraavasti:

Työaikamuoto​
 

KVTES 2014–2016
ylityöraja 

KVTES 2017​
ylityöraja

Jaksotyöaika
 

Ylityöraja on koko jakson
enimmäistuntimäärä:

Ylityöraja on koko jakson
enimmäistuntimäärä:
  76 t 30 min / 2 viikon jakso
114 t 45 min / 3 viikon jakso
153 t / 4 viikon jakso
77 t 30 min / 2 viikkoa
116 t 15 min / 3 viikkoa
155 t / 4 viikkoa
  Ennalta suunnitellussa
keskeytyksessä poissaolopäivä lyhentää säännöllistä työaikaa (ylityörajaa) 7 t 39 min.
 

Ennalta suunnitellussa keskeytyksessä poissaolopäivä lyhentää säännöllistä työaikaa (ylityörajaa) 7 t 45 min.

UKK
KVTES

Kuinka paljon osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika pitenee 1.2.2017?

Osa-aikaisen työntekijän työaika pitenee samassa suhteessa kuin kokoaikaisen työntekijän työaika. Osa-aikaisen työntekijän työaikaprosentti pysyy ennallaan. Säännöllinen työaika lasketaan työaikaprosentin perusteella uudesta täydestä työajasta.

Esimerkki:
Yleistyöajassa olevan osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on KVTES 2014–2016 -sopimuksen voimassa ollessa ollut 52,29 % (20 tuntia) täydestä 38 tunnin 15 minuutin työajasta. Näin ollen 1.2.2017 lukien työaika on 52,29 % (20 tuntia 16 minuuttia) säännöllisestä täydestä 38 tunnin 45 minuutin työajasta.  

UKK
KVTES

Pidennetäänkö KVTES 2017:n mukaan myös sellaisen henkilön työaikaa, joka on osittaisella hoitovapaalla?

Lähtökohtana on, että kaikkien viranhaltijoiden/työntekijöiden työaika pitenee. Osittaisella hoitovapaalla olevien kanssa on kuitenkin syytä keskustella siitä, että sopimusmääräysten perusteella työaika pitenee. Jos työajan pidennys vaikuttaa hoitorahan määrään, voidaan henkilön kanssa sopia siitä, että työaika säilyy ennallaan. Tällöin palkka pienenee, koska työaikaprosentti pienenee ja palkka lasketaan uuden työaikaprosentin perusteella.

Toisin sanoen, jos henkilön työaika on määritelty aiemmin TSL:n 4 luvun 4 §:n mukaisesti 30 tunniksi viikossa, niin työntekijän pyynnöstä voidaan edelleen säilyttää aiemmin määritelty 30 tunnin työaika viikossa. Muussa tapauksessa hoitovapaalla olevan henkilön työaika pitenee samoin periaattein kuin muiden osa-aikaisten työntekijöiden työaika.

UKK
KVTES

Muuttuvatko tuntipalkan laskennassa käytettävät jakajat KVTES 2017:ssä?

KVTES:n työaikaluvun 25 §:n 1 momentin mukaisiin, tuntipalkan laskennassa käytettäviin jakajiin ei tule muutoksia. 

UKK
KVTES

Tuleeko KVTES 2017:n työajan pidennyksestä käydä yhteistoimintaneuvottelut?

Työehtosopimuksen muutoksesta johtuva työajan pidennys itsessään ei ole sellainen asia, josta tulisi neuvotella yhteistoimintalain mukaisesti. Työajan pidennyksestä ja sen vaikutuksesta esimerkiksi työvuorosuunnitteluun tulisi kuitenkin tiedottaa työpaikalla.

Sen sijaan, jos työajan pidennyksen yhteydessä suunnitellaan yhteistoimintalaissa tarkoitettuja muutoksia toimintojen järjestämiseen, tulee asiassa käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut.

UKK
KVTES

Saako KVTES 2017:n työajan pidennyksestä sopia paikallisesti toisin?

Työaikamuotojen säännölliset työajat määräytyvät KVTES:n mukaan, ja työnantaja on velvollinen noudattamaan niitä. Paikallisella sopimuksella ei siis voida poiketa työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisen työajan pituudesta. Paikallisesti ei voida sopia esimerkiksi siitä, että työajan pidennystä ei oteta käyttöön tai että säännöllisen työajan pituus täydessä työajassa on lyhempi tai pidempi kuin KVTES:n mukainen täysi työaika.

Muuttuneet työaikamääräykset astuvat voimaan 1.2.2017.

UKK
KVTES

Milloin KVTES 2017:n työajan muutos tulee voimaan?

Työaikojen pidennystä koskevat sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.2.2017. Säännöllisen työajan pidennys tulee käyttöön 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien.

Esimerkki

Työntekijällä (yleistyöaika) on käytössä kolmen viikon työaikajakso. Työaikajaksolla 16.1–5.2.2017 noudatetaan keskimäärin 38 tunnin 15 minuutin työaikaa. Työaika on 6.2.2017 alkavasta työaikajaksosta eteenpäin keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Uuden viranhaltijan/työntekijän kohdalla muutos tulee voimaan samanaikaisesti muiden kanssa, mikäli hän työskentelee samassa työaikajaksossa kuin muut. Muussa tapauksessa työajan muutos tulee hänen kohdallaan voimaan jo 1.2.2017 lukien.

Liukuvassa työajassa muutos tulee voimaan 1.2.2017 lukien.

 

UKK
KVTES

Pidennetäänkö säännöllistä työaikaa KVTES 2017:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimukseen on kirjattu tietty työaika?

Työaika pitenee riippumatta siitä, millä tavoin työaika on työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen kirjattu. Palvelussuhteeseen sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta, jonka mukaisesti määräytyy muun muassa säännöllinen työaika ja palkka.

UKK
KVTES

Muuttuuko palkka työajan pidentyessä KVTES 2017:ssä?

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidentämisestä ansiotasoa muuttamatta. Palkka ei muutu.

UKK
KVTES

Voidaanko KVTES 2017:n työajan pidennys toteuttaa kokonaisena työpäivänä?

Jos työnantajalla on käytössään työaikajaksot, työajan tulee tasoittua keskimääräiseen säännölliseen työaikaan saman työaikajakson aikana. Säännöllistä työaikaa ei voi siirtää seuraavalle työaikajaksolle teetettäväksi eli työaikaa ei voi ns. kerätä. Jotta työajan pidentymisestä saataisiin kertymään työaikaa kokonaisen työpäivän verran, vaatii se yleensä (työajan pituudesta riippuen) pitkää tasoittumisjaksoa.

Jos poikkeava työaikajärjestely, kuten KVTES:n sopimusmääräyksiä koskeva pidempi työaikajakso koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tällöinkin säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua KVTES:n mukaisesti keskimäärin vuoden aikana (KVTES Luku III 3 §).

UKK
KVTES

Miten KVTES 2017:n työajan pidennys tulee suunnitella työvuoroluetteloon?

Viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla tulee pääsäätöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä.

Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen KVTES:n työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla työaikaluvun 3 §:n mukaisella sopimuksella tavanomaista pidemmästä tasoittumisjaksosta.

Jos työnantajalla on käytössään työaikajaksot, työajan tulee tasoittua keskimääräiseen säännölliseen työaikaan työaikajakson aikana. Tällöin työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon siten, että yhtenä päivänä tai joinakin päivinä tehdään tavanomaista pidempi työvuoro. Työnantajan tulee jatkossakin ottaa työvuoroluettelon suunnittelussa huomioon muun muassa vuorokautista ylityörajaa ja vuorokausilepoa koskevat määräykset.

Esimerkki 1:
1 viikon tasoittumisjakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus on 7 t 39 min. Työajan pidentyminen (30 min / viikko) antaa mahdollisuuden suunnitella yhtenä päivänä 8 t 9 min työvuoron.

Esimerkki 2:
3 viikon työaikajakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus on 7 t 39 min. Työajan pidentyminen (30 min / viikko) antaa mahdollisuuden suunnitella esimerkiksi kahtena päivänä 8 t 24 minuutin pituiset työvuorot.

UKK
OVTES

Mikä on osittaisella hoitovapaalla olevan työaika ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmässä?

Tässä noudatetaan OVTES:n osio A:n 43 §:ää osittaisen hoitovapaan myöntämisestä. Jos työajasta ei päästä yksimielisyyteen, viikoittainen työaika on 30 tuntia.
UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Voiko sote-uudistus olla perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle?

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Suunnitteilla oleva sote-uudistus ei ole peruste työsopimuksen tekemiselle määräaikaisena.

Jos työnantajalla on tarve palkata suunnitellun uudistuksen vuoksi tilapäistä projektihenkilöstöä, työsopimuksen määräaikaisuuden perusteet arvioidaan työsopimuslain 1 luvun 3 §:n nojalla kuten tavallisesti. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen peruste on määrätyn, kertaluontoisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen. Tällaisia töitä ovat tyypillisesti juuri esimerkiksi kestoltaan rajoitetut projektityöt.