Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
OVTES

Mikä on vuosityöaika?

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöajassa opettajan työaika ja palkka määräytyvät opetusvelvollisuuden mukaan.
 
Vuosityöajassa ei erotella oppitunteja ja muuta työtä, vaan vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika määritellään vuositasolla.
 
Kokoaikaisen opettajan työaika on 1 500 tuntia vuodessa. Palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan eri koulutusaloilla.
 
Vuosityöaikakokeilu korvaa OVTES:n nykyiset C 4–9 liitteet.
UKK
OVTES

Onko työnantajan ja ammattijärjestön sovittava vuosityöaikakokeilua koskevista sopimusmääräyksistä paikallisesti?

Ei tarvitse.

KT ja OAJ ovat neuvotelleet vuosityöaikakokeilusta sopimuksen, joka allekirjoitetaan paikallisesti ja hyväksytetään OAJ:n hallituksessa sekä KT:n toimikunnassa.

UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Voiko sote-uudistus olla perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle?

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Suunnitteilla oleva sote-uudistus ei ole peruste työsopimuksen tekemiselle määräaikaisena.

Jos työnantajalla on tarve palkata suunnitellun uudistuksen vuoksi tilapäistä projektihenkilöstöä, työsopimuksen määräaikaisuuden perusteet arvioidaan työsopimuslain 1 luvun 3 §:n nojalla kuten tavallisesti. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen peruste on määrätyn, kertaluontoisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen. Tällaisia töitä ovat tyypillisesti juuri esimerkiksi kestoltaan rajoitetut projektityöt.

UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Missä vaiheessa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä yhteistoimintamenettely olisi aloitettava henkilöstön kanssa? Entä jos tarvitsee irtisanoa joku? Ja miten hoidetaan maakunnille lähes kokonaan siirrettäviä toimintoja koskevat yhteistoimintamenettelyt?

Henkilöstö siirtyy maakuntiin 1.1.2019. Sopiva aika luovuttavan organisaation yhteistoimintamenettelyille lienee vuoden 2018 toisella puoliskolla.

Koska henkilöstö siirtyy maakuntiin liikkeen luovutuksella, yhteistoimintamenettelyn käyminen liittyy organisaatiomuutokseen ja luovuttajan velvollisuuksiin työnantajana.
 
Mikäli näyttää siltä, että uudistus aiheuttaa sopeuttamis- tai irtisanomistarpeita myös luovuttavan organisaation sisällä kuntatoiminnoissa (ei-siirtyvä henkilökunta), kannattaa yhteistoimintamenettelyiden aikataulussa ottaa huomioon näiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden irtisanomisaika.

Jos henkilön irtisanomisaika on esimerkiksi 6 kuukautta, irtisanomisilmoitus annetaan esim. kesä-heinäkuun vaihteessa, jota ennen irtisanomista koskeva yhteistoimintamenettely käydään loppuun. 

UKK
KVTES
Kaikki sopimusalat

Siirtyvätkö koulupsykologit ja koulukuraattorit maakunnan palvelukseen sote- ja maakuntauudistuksessa?

Koulupsykologit ja koulukuraattorit jäävät kuntien palvelukseen 22.12.2016 tehdyn hallituksen linjauksen perusteella. Sitä vastoin kouluterveydenhoitajat siirtyvät uudistuksessa uuden työnantajan palvelukseen 1.1.2019 lukien.

UKK
TTES

Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi?

Kun tuntipalkkaisesta työntekijästä tulee kuukausipalkkainen, on useimmiten kysymys työsopimuksella sovittujen työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

​Lue Kuntatyönantaja-lehden 1/2016 artikkelista, miten palkka tällaisessa tapauksessa määräytyy ja kuinka palkkavertailu tehdään.

Kuntatyönantaja 1/2016: Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi >

 

UKK

Onko eläinlääkärille korvattava saamatta jäänyt aattopäivästä johtuva vapaapäivä, kun hän on päivystänyt torstaille sattuneena jouluaattona?

Kunnalliset eläinlääkärit ovat työaikalain ulkopuolisia eli heihin ei noudateta ko. lain eikä myöskään KVTES:n eikä lääkärisopimuksen määräyksiä mm. viikoittaisen vapaan antamisesta (poikkeuksena kokopäivätoimiset hygieenikot). Lääkärisopimuksessa on kuitenkin sovittu menettelystä, jolla riittävä lepoaika turvataan myös kunnallisille eläinlääkäreille. Määräykset löytyvät liitteen 5 3 §:stä.

Kunnallisilla eläinlääkäreillä ei ole määritelty viikoittaista tai muutakaan tuntiperusteista työaikaa, mutta myös eläinlääkäreiden työskentelyn järjestämisen lähtökohtana on pyrkimys viisipäiväiseen työviikkoon. Maanantaista perjantaille sattuvat arkipyhät eivät muuta tätä periaatetta eivätkä lisää kalenterikuukautta kohden annettavien vapaapäivien määrää.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta Lääkärisopimuksen yleisen osan 19 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

Kutakin virantoimituskuukautta kohden annetaan 8 vapaapäivää, joiden aikana eläinlääkäri on täysin vapautettu virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuuksistaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta vapaapäiviä annetaan suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Vapaapäivät voidaan antaa kunakin kalenterikuukautena tai niitä voidaan kerätä puolen kalenterivuoden ajalta ja pitää seuraavalla kalenterivuoden puoliskolla. Esimerkiksi vapaapäiviä kerätään ajalta 1.1.–30.6. ja ne on pidettävä ajalla 1.7.–31.12.

Eläinlääkäriliitteen 3 §:n mukaisten vapaapäivien määrä liittyy siis riittävän lepoajan turvaamiseen eikä sitä pidä sekoittaa päivystyksestä suoritettaviin korvauksiin, jotka määräytyvät 4 §:n mukaisesti. (Tässä yhteydessä ei siis pidä puhua esim. päivystysvapaista.)

Vapaapäivät katsotaan annetuksi, jos virantoimituskuukauden aikana on ollut poissaoloja kuten vuosilomaa, sairausloma tai virkavapaata. Pitämättä jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta.

Kunta on voinut määritellä omassa esimerkiksi hallintosäännössään ne päivät, jolloin eläinlääkärillä on oikeus olla vapaana mikäli virkatehtävät sen sallivat. Nämä päivät on pidettävä erillään vapaapäivien keräilyjärjestelmästä. Katso myös LS:n liitteen 5 pykälän 3 § soveltamisohje.

 

UKK
OVTES

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa sanotaan, että rehtorilla on oltava suoritettuna opetushallinnon tutkinto tai hänellä on oltava "muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus". Mitä tämä tarkoittaa?

Olemme valitsemassa yläkoulun/lukion rehtoria. Hyväksytäänkö esimerkiksi kesken oleva opetushallinnon tutkinto vai pidetäänkö ehdottomana edellytyksenä, että kaikkien tutkintojen pitää olla valmiina, kun haku päättyy?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan julkisessa haussa olevaan tehtävään voidaan ottaa vain henkilö, joka hakuajan päättymiseen mennessä täyttää kaikki kelpoisuusvaatimukset. Siten kaiken tutkintojen on oltava valmiina hakuajan päättymiseen mennessä. Ainoa poikkeus on kielitaidon osoittaminen, sillä se voidaan osoittaa hakuajan päättymisen jälkeen, jos se ei viivästytä viran täyttämistä.
 
Opetushallinnon tutkinnon suorittaminen voidaan korvata muulla tavoin hankitulla opetushallinnon tuntemuksella. Muulla tavoin hankitun tuntemuksen riittävyyden arvioi työnantaja. Henkilö on voinut hankkia opetushallinnon tuntemuksen esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä.

UKK
OVTES

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Mitä tämä tarkoittaa?

Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi kaksi viikkoa sijaisena toimivalle on maksettava sijaisuuden ajalta KAIKKI samat palkkatekijät, jotka poissaolevalle opettajalle on maksettu esimerkiksi luokanvalvonnoista, kirjastonhoidosta, tietokonelaitteiden hoidosta ym., vaikka todellisuudessa sijaisuuteen ei kuuluisi näitä tunteja ollenkaan?  Entä maksetaanki koulukohtainen kehittämispalkkio, joka on annettu esimerkiksi koulun kotisivujen ylläpidosta ja josta sijainen ei huolehdi tuon kahden viikon aikana?

Opettajalle maksetaan palkka niiden tehtävien mukaan, jotka hänelle on määrätty. Jos hänelle ei ole annettu luokanvalvontatyötä, kirjastohoitoa, tietokonevastaavan työtä, koulukohtaista kehittämistyötä jne., ei niistä maksetakaan. Jos varsinaiselle opettajalle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sellaisten tehtävien hoitamisesta, joita ei määrätä sijaiselle, ei tälle makseta korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.

UKK
OVTES

Luokanopettajan ja esikoulunopettajan työsuhde muutetaan virkasuhteeksi ja samalla virkanimike muutetaan, koska työhön tulee liittymään viranhaltijapäätöksiä. Riittäkö, että tämä mainitaan talousarviossa?

Muutos tulee voimaan seuraavan vuoden elokuussa. Asiasta on jo maininta tämän vuoden talousarviossa. Tarvitseeko meidän vielä erikseen perustaa valtuustossa ko. virka vai riittääkö hyväksytty talousarvio uuden viran perustamiseksi?

Viran perustaminen edellyttää valtuuston tai kunnan johtosäännössä määrätyn toimielimen päätöksen. Maininta talousarviossa ei riitä. Perustellusta syystä henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman viran perustamista. Perusteltu syy on esimerkiksi se, että kyse on tehtävästä, jota on välittömästi ryhdyttävä hoitamaan, mutta johon ei ole päätöksentekoon liittyvistä aikataulusyistä vielä ehditty perustaa virkaa. Opetustoimessa tuntiopettajat ovat tyypillisesti virkasuhteista henkilöstöä ilman perustettua virkaa.

UKK
OVTES

Voiko opettajan, joka on toiminut vuosia opettajan määräaikaisissa tehtävissä, valita suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen vai pitääkö valinta hoitaa julkisen hakumenettelyn kautta?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

  • sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi,
  • taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
  • virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
  • viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
  • muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Kysymyksessä esitettyjen tietojen perusteella ette voi valita opettajaa suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen, vaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 64 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu ilmoitustaululla.

UKK
OVTES

Opettaja on valittu vakituiseen virkaan 1.8.2011 lähtien. Hän on ilmoittanut jäävänsä hoitovapaalle 1.8.2011–31.7.2012. Milloin opettajan palkanmaksu alkaa? Voidaanko virkavapautta ylipäänsä myöntää, koska virantoimitus ei ole alkanut?

Koska opettaja ei tule tosiasiallisesti aloittamaan virantoimitusta vasta kuin lukuvuoden 2013 alusta, tulisi ottopäätöksessä/ viranhoitomääräyksessä määritellä virantoimituksen aloittamisajankohta siihen ajankohtaan, jolloin hän aloittaa virantoimituksen. Tällöin palkkaoikeudet alkavat virantoimituksen aloittamisesta. Eli logiikka on se, että henkilölle ei myönnetä virkavapaata vaan hänen virantoimituksensa aloittamisajankohta määritellään myöhäisempään ajankohtaan. Ks. myös Kuntatyönantaja 2/2010.

 

UKK
OVTES

Voidaanko kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja sivuuttaa epäpätevän eduksi, jos on syytä vahvasti olettaa opettajan yhteiskuntakelpoisuuteen liittyvien seikkojen sekä edellisiltä työnantajilta saatujen tietojen perusteella, että kyseisen henkilön opetustyöstä ei tule kerta kaikkiaan mitään?

Ensiksi pitää selvittää, onko kyse siitä, että vain yksi hakijoista täyttää kelpoisuusvaatimukset. Vaikka lähtökohta on, että virkaan valitaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, voidaan erityisestä syystä valita tehtävään vailla kelpoisuutta oleva henkilö (ks. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 §:n 3 momentti). Tällä säännöksellä on tarkoitettu sitä, että jos on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, jota ei voida ottaa tehtävään, voidaan virkaan valita vailla kelpoisuusvaatimuksia oleva henkilö. Tällainen henkilö voidaan ottaa vain määräajaksi (ks. kelpoisuusasetuksen 23 §).

Erityisen syyn vaatimus edellyttää, että tulee olla asialliset ja perustellut syyt sille, että kelpoisen henkilön sijasta virkaan otetaan sellainen, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Kenelläkään hakijalla (kelpoisuudesta riippumatta) ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi virkaan. Valinnasta päättää aina työnantaja, mutta päätös tulee pystyä perustelemaan asianmukaisesti.

UKK
OVTES

Voidaanko virka täyttää määräaikaisesti, koska kelpoisia hakijoita ei ole ollut, vaikka viran täyttämiselle toistaiseksi onkin selvä tarve?

Virka on ollut haettavana. Viran hakuaikaa on jatkettu jo pari kertaa, koska kelpoisia hakijoita ei ole ollut. Viran viimeinen hakuaika päättyi edellisenä perjantaina eikä sitä aiota enää jatkaa tällä erää. Virkaan on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija. Tämä hakija on jo saman kaupungin palveluksessa eri tehtävissä. Hän on koulutuksensa perusteella kelpoinen XX tehtävään, mutta hänellä on työhistoriassaan paljon epäselvyyksiä ja selkeitä virheitä. Häntä on ainakin kertaalleen huomautettu viranhaltijan epärehellisyydestä. Hänen nykyinen lähiesimiehensä ei pidä häntä sopivana XX tehtävään.

Onko mahdollista täyttää virka määräaikaisesti, vaikka sen täyttämiselle toistaiseksi onkin selvä tarve? Näin ollen virka laitettaisiin hakuun toistaiseksi hyvissä ajoin ensi kevättalvella, mutta lukuvuodeksi 2011–2012 täyttäisimme sen määräaikaisesti. Näin ollen olisi mahdollista katsoa tämän viranhaltijan kohdalla lukuvuoden ajan, onko hän soveltuva kyseiseen tehtävään.

Vastaus

Opettajan työstä suoriutumisen testaaminen ei ole määräaikaisuuden peruste. Viranhaltijalain 3 §:n mukaan lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ja määräaikaisuuden tulee perustua mainitussa §:ssä säädettyihin perusteisiin. Koeajan käyttäminen voi olla kyseenalaista: viranhaltijalain 8 §:n 2 momentin mukaan saman työnantajan uudessa virkasuhteessa voidaan määrätä koeaika noudatettavaksi, jos viranhaltijan tehtävässä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Jos katsotaan, että kyseessä olisi ”huomattava muutos” uuteen virkaan siirryttäessä, voitaisiin henkilön ”testaaminen” hoitaa koeaikana. Virka voidaan jättää täyttämättä, jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole tai tällaisia hakijoita on vähän. Tällaisesta päätöksestä ei voi hakea muutosta.

Kannattaa tarkkaan miettiä, voidaanko henkilö palkata opettajaksi. Kelpoisuusasetuksen 23 § mahdollistaa sen, että tehtävään voidaan ottaa vailla kelpoisuutta oleva henkilö määräajaksi mm. erityisestä syystä. Erityisen syyn tilanteilla on tarkoitettu tilanteita, joissa virkaan on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, mutta häntä ei voida ottaa tehtävään. Hänen ohittamiselleen siten, että tehtävään otetaan kelpoisuusvaatimukset täyttämätön henkilö, on tietysti oltava perusteltu syy ja ottamispäätös tulee siis perustella ko. säännöksen mukaan. Näin voitaisiin ajatella kyseisessä tilanteessa olevan. Jos virkaan on otettu henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia ja se on täytetty määräaikaisesti, tulee se laittaa uudelleen haettavaksi esityksenne mukaan keväällä, eli virkasuhde täytettäisiin määräaikaisena korkeintaan lukuvuoden ajaksi.