Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin lomakorvaus?

Lomakorvaus lasketaan samasta palkasta kuin vuosilomapalkka (LS:n palkkausluku 5 § 3 mom.).

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 5 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esimerkiksi tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), laskettaisiin lomakorvaus kuitenkin eläinlääkärin omasta varsinaisesta palkasta.


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

UKK
LS

Miten lasketaan eläinlääkäriopiskelijan vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha?

Eläinlääkäriopiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukaisen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.
 
Eläinlääkäriopiskelijan lomaraha lasketaan kuitenkin hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Ts. opiskelijalla ei ole takuumääräystä lomarahan osalta.


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sen on asiatarkastettu 6.8.2021.

UKK
LS

Miten praktikkoeläinlääkärin palkka määritetään, kun hänen virkatehtäviinsä sisällytetään valvonta- ja tarkastustehtäviä tai muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä, joita hän ei ole aikaisemmin tehnyt?

Praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella (liite 5 1 § soveltamisohje kohta 5.1).

Kun tällaisia tehtäviä sisällytetään praktikkoeläinlääkärin virkatehtäviin, on selvitettävä niiden ajallinen osuus (tuntimäärä keskimäärin viikossa). Mikäli tehtävien määrä ylittää keskimäärin 3 tuntia, määritetään praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka uudelleen liitteen 5 1 §:n 2 kohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että valvontatehtäviä tekevän praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määritetään terveysvalvonnan johtajana tai vastaavana eläinlääkärinä toimivan praktikkoeläinlääkärin mukaisesti.

Tehtäväkohtainen palkka määritetään kaksijakoisesti laskemalla erikseen valvonta- ja tarkastustehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien peruspalkasta ja praktiikkatehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta praktiikkatehtävien peruspalkasta ja laskelmalla nämä yhteen (ks. liite 5 1 § soveltamisohje kohta 4).


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkastettu 6.8.2021

UKK
KVTES

Alueemme koronarajoitusten vuoksi joudumme sulkemaan toimintojamme. Mitä toimenpiteitä työnantaja voi tehdä henkilöstöä koskien?

Jos työnantaja esimerkiksi joutuu sulkemaan toimintoja tai tekemään muita palvelutuotantoon ja henkilöstöön liittyviä järjestelyjä alueen koronatilanteen heikentymisen vuoksi, työnantaja voi tilanteeseensa ja arvioonsa perustuen ryhtyä esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin:

Etätyö

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä antaneet valtakunnallisen etätyösuosituksen (pdf) 23.10.2020.Suosituksen voimassaoloa on 17.6.2021 jatkettu kesän yli. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) mukaan etätyösuositusta on perusteltua jatkaa kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.

KT suosittelee hyödyntämään etätyötä laajasti sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Ennen etätyöhön siirtymistä organisaation sisällä tulisi keskustella etätyötä koskevista käytännöistä ja periaatteista. Etätyötä koskevat ohjeet ja käytännöt on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

Lisätietoa hyvistä käytännöistä löytyy KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhdessä kokoamasta etätyöraportista, joka on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 4/2020. Se on laadittu kuntaorganisaatioiden tueksi, kun nämä linjaavat ja miettivät etätöiden hyödyntämistä.

Työnantajan on hyvä huomioida, että etätyöstä on sovittava työntekijän ja viranhaltijan kanssa. Ennen etätyön aloittamista osapuolilla on hyvä olla yhteinen käsitys siitä, mitä etätyöskentely tarkoittaa: esimerkiksi mitä tehdään ja missä sekä kuinka työaikaa seurataan. Työnantajan on lisäksi hyvä varmistua siitä, ettei työntekijän työntekopiste tai pysyväisluonteinen toimipaikka etätyön myötä muutu.

Työtehtävien järjestelyt ja tilapäinen siirto muihin työtehtäviin

Työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

Jos työnantaja joutuu sulkemaan toimintojaan tilapäisesti mutta tarvitsee työvoimaa muualla, se voi siirtää työntekijöitään määräaikaisesti muihin työtehtäviin KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin nojalla. Ensisijaisesti siirrosta kuitenkin pyritään sopimaan työntekijän kanssa.

KVTES:n 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentti).

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siirtäessään heitä muihin tehtäviin.

Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeudensa perusteella, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, ennen kuin päätös tehdään.

Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

Sekä työntekijöitä että viranhaltijoita koskevilla järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkausta muutetaan sopimusmääräysten mukaisesti, (ks. KVTES II luku 10 §).

Lue vastaukset myös seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin

Koulutus

Jos työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle tai viranhaltijalle työtä toimipisteiden sulkemisesta vuoksi, työnantaja voi mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan järjestää työntekijälle tai viranhaltijalle työnantajan tarpeen mukaista koulutusta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta koulutuksen tarjoamiseen pois lukien esimerkiksi lomauttamiseen ja irtisanomiseen liittyvät tilanteet.

Vuosilomista ja muista vapaista sopiminen

Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja voi sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä KVTES:n  IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Lomautus

Mahdollisesti tehtävät toimenpiteet voivat johtaa siihen, että työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä tilapäisesti vähentyvät. Tällöin voidaan joutua pohtimaan lomauttamista.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n mukaan viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Lomautusperusteet on määritelty viranhaltijoita koskien kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:ssä ja työntekijöiden osalta työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä.  Työnantajan on hyvä huomioida, että KVTES:ssa on sovittu lainsäädäntöä pidemmästä kuukauden (1 kk) lomautusilmoitusajasta (KVTES VIII luku 2 §).

Ennen lomautuspäätöksen tekemistä tulee käydä yhteistoimintamenettely.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Kyseessä on poikkeussäännös, jota tulee tulkita ja soveltaa suppeasti. Työnantajan on aina pystyttävä arvioimaan paikallinen tilanne ja perustelemaan paikallisella tasolla poikkeussäännöksen soveltamisedellytysten olemassaolo.

Jos toimipisteiden sulkeminen johtuu työnantajan omasta päätöksestä, KT:n tulkinnan mukaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia ei todennäköisesti voitaisi soveltaa. KT:n näkemyksen mukaan kyse ei tällöin ole työnantajasta tai työntekijästä riippumattomasta syystä. Sen sijaan, jos toimipisteiden sulkeminen perustuu esimerkiksi Aluehallintoviraston päätökseen, työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti voi mahdollisesti tulla sovellettavaksi.

KT:n tiedossa ei ole asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.


Sivu on julkaistu 3.12.2020, ja sitä on päivitetty 1.2.2021 ja 4.8.2021.

UKK
KVTES

Työntekijä on määrätty viranomaisen päätöksellä tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin. Saako työnantaja teettää työntekijällä työtä karanteenin aikana?

Tartuntatautilain (1227/2016) 60 §:n 1 momentin mukaan jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillylle tartuntataudille.

Työntekijän ja/tai viranhaltijan on ilmoitettava karanteenista työnantajalleen. Hän ei saa mennä työpaikalle viranomaisen määräämän karanteenin aikana.

Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia etätyöstä työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa karanteenin ajaksi. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle palkan.

Jos etätöiden tekeminen ei ole karanteeniaikana mahdollista, kyseessä on työntekijän ja/tai viranhaltijan luvallinen poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä hän työskentele karanteenin aikana, hänellä on oikeus hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa (ks. tartuntatautilain 82 §).


Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

UKK
KVTES

Voidaanko määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa sopia lomauttamisesta?

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia kantoja siihen, voidaanko määräaikaisen työntekijän kanssa sopia lomauttamisesta.


Esimerkkejä oikeuskirjallisuudesta koskien lomauttamisesta sopimista määräaikaisen kanssa


Sellainen määräaikainen työntekijä, jonka työsopimuksessa on molemminpuolinen irtisanomisehto, voidaan lomauttaa irtisanomisen vaihtoehtona, kun työ on työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla pysyvästi ja olennaisesti vähentynyt (ei siis vain tilapäisesti).


Työsopimuksen molemminpuolista irtisanomisehtoa ja määräaikaisen lomauttamista koskeva oikeustapaus

Tapauksessa KKO 2006:4 määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten perusteella oikeutta lomauttaa työntekijöitä työn tilapäisen vähentymisen perusteella.


Edellä mainitun perusteella KT arvioi, että kunnat eivät voi sopia määräaikaisen työntekijän kanssa lomautuksesta koronavirusepidemian vuoksi. Määräaikainen voidaan lomauttaa vain työsopimuslaissa (ja kunnallisessa viranhaltijalaissa) erikseen mainituilla perusteilla. Viime kädessä arvion tekee työnantaja. 


Vastaus on julkaistu 27.4.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

UKK
LS

Lääkärin säännöllinen työaika on perjantaina klo 8–16, minkä jälkeen hän päivystää niin, että työpaikkapäivystysvuoro alkaa perjantaina kello 22 ja päättyy lauantaina kello 8. Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 mom. mukainen yölepo toteutuu. Miten vuorokausi- ja viikkolepo tulevat annettavaksi?

Tarkastelujakso on perjantai kello 8:sta lauantain kello 8:aan. Vuorokausilevosta tulee annettua kuusi tuntia perjantaina klo 16–22. Viisi tuntia korvaavaa vuorokausilepoa annetaan myöhemmin.

Työpaikkapäivystyksen jälkeen ei tule annettavaksi uutta vuorokausilepoa, koska työrupeama sisältyy 24 tuntiin. Tilanne olisi toinen, jos työrupeama olisi esimerkiksi perjantai kello 8:sta lauantain kello 10:een.

Tilanteessa 24 tunnin sisällä tulee annetuksi kolmen tunnin yhdenjaksoinen yölepo (klo 23–08), mikä mahdollistaa yli 13 tunnin työrupeaman.

Lääkärille voidaan antaa 24 tunnin viikkolepo lauantain kello 8:n ja sunnuntain kello 8 välillä. Lyhennetty vuorokausilepo voidaan korvata myöhemmin korvaavalla lepoajalla.

Lääkärille voidaan suunnitella työpaikkapäivystysvuoro esimerkiksi sunnuntaiksi kello 8–21. Jos lääkärin työvuoro alkaa maanantaina kello 8, tulee vuorokausilepo sunnuntain työpaikkapäivystyksen jälkeen annetuksi.

Korvaava lepoaika perjantain jälkeen on kuitenkin yhä antamatta. Sen antamista koskevat säännöt ovat LS:n II luvun 5 § 3 momentissa.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Voiko viranhaltijan, joka on hoitanut virkaa jo kaksi vuotta määräaikaisena, valita suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen vai edellyttääkö viran vakinainen täyttäminen julkista hakumenettelyä? Miten julkinen hakumenettely toteutetaan?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

  • sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi
  • taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
  • virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
  • viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
  • muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Pitkänkään määräaikaisen virkasuhteen hoitamisen perusteella ei voida ottaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Jos kunnan hallintosäännössä (johtosäännössä) on maininta, että vähintään tietyn mittaisen määräaikaisuuden perusteella voidaan poiketa julkisen haun vaatimuksesta, ei tätä voida soveltaa. Tällaiset vanhoista virkasäännöistä mahdollisesti periytyneet hallintosääntömääräykset on todettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvastaiseksi ja tällaiset mahdolliset määräykset on syytä poistaa (ks. KHO 2009:93).

Hallintosäännön määräys voi mahdollistaa virkaan ottamisen ilman julkista hakumenettelyä, mutta tilanteen tulee olla rinnasteinen viranhaltijalain 4.3 §:n tilanteisiin, eli tilanne on poikkeuksellinen. 

Virkasuhteissa määräaikainen virkasuhde ja toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ovat ”erilliset”. Vaikka kunta katsoisi, että määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole ollut laissa tarkoitettua perustetta, ei tällä ns. mahdollisella ketjutusolettamalla voi sivuuttaa perustuslain 125 §:n nimitysperusteiden huomioimista, eli virkaan tulee valita perustuslain nimitysperusteiden eli kyvyn, taidon ja koetellun kansalaiskunnon perusteella ansioituinen hakija.

Ottavalla viranomaisella on kuitenkin varsin laaja harkintavalta ja hakuilmoituksella voidaan täsmentää kelpoisuusvaatimuksia ja muita ansioita, joita valittavalta edellytetään. Ottavalla viranomaisella on toimivalta päättää, kuka hakijoista on virkaan ansioitunein ja muutoin sopivin. Toimivalta pitää sisällään myös päätöksen perusteluvelvollisuuden, eli ratkaisut tulee aina pystyä perustelemaan suhteessa nimitysperusteisiin. Valinnan tulee perustua hakijoiden ansioiden vertailuun, mutta sinänsä ansiovertailulle ei ole säädetty määrämuotoa eli sitä, miten se tulee tehdä.

Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 108 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne kunnan yleisessä tietoverkossa sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu.


Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimuksen virkavalintoihin liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 niin, että se soveltuu myös muille sopimusaloille.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Voidaanko virka täyttää määräaikaisesti, koska kelpoisia hakijoita ei ole ollut, vaikka viran täyttämiselle toistaiseksi onkin selvä tarve?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:ssä säädetään kelpoisuusvaatimuksista. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole, ei virkaa voida täyttää vakinaisesti eli toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valitun tule täyttää mainitun säännöksen mukaisesti erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Virka voidaan täyttää määräaikaisesti erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää.

Puuttuva kelpoisuus on määräaikaisuuden peruste. Virkasuhteeseen ottaminen ilman vaadittavaa kelpoisuutta tulee aina olla perusteltua eikä määräaikaisuutta tule käyttää tällä perusteella pidempään kuin on välttämätöntä.


Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimukseen liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 siten, että vastaus soveltuu myös muille sopimusaloille.

UKK
KVTES

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva, toimistotyöaikaa tekevä henkilö on vuorotteluvapaalla 4.1.–30.4.2021. Miten hänelle kertyy lomaa ja miten niin sanotut työssäolon veroiset päivät otetaan huomioon?

On hyvä huomata, että vuorotteluvapaa 4.1.–30.4.2021 osuu kahdelle eri lomanmääräytymisvuodelle.

Vuorotteluvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuosittain. Henkilön on ollut oltava työssä 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana.

Jokaisessa työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija tai työntekijä olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021:

Huhti-joulukuu 2020 ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Ajanjaksolle 1.4.–31.12.2020 voidaan ”sijoittaa” sekä vähintään vaaditut 22 työpäivää että lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 aikana kertyneitä lomia.

Työnantajan on tärkeää vuorotteluvapaan myöntämistä harkitessaan huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista on pidetty ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työnantaja voi myös määrätä lomia pidettäväksi vuorotteluvapaan aikana. Lomien pitämisestä vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti voidaan sopia, samoin säästövapaista 12 §:n mukaisesti.

Tammikuu 2021 on täysi lomanmääräytymiskuukausi, koska muuna työvapaana huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ajalta enintään 30 kalenteripäivää. Esimerkkitilanteessa näihin päiviin lasketaan 30 kalenteripäivää ajalta 4.1.–2.2.2021.

Helmikuusta 2021 eteenpäin vuosilomia ei kerry.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2021–31.3.2022:

Henkilön vuorotteluvapaa jatkuu huhtikuun 2021 loppuun. Huhtikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, jos henkilö on 4 §:n 9 kohdan mukaisesti kyseisenä lomanmääräytymisvuotena 2021–2022 työssä vähintään 22 työpäivää.


Vastaus on julkaistu 24.4.2017 ja sitä on päivitetty 4.6.2021.

UKK
KVTES

Miten lomarahan suuruus määräytyy, jos työntekijä on lakossa välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä? Entä miten lakko vaikuttaa palkkaan?

Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.

Esimerkki lomarahan laskemisesta

Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen.

KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.

Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.

Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.

Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 19.10.2020 ja tiistain 20.10.2020, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 19.10. ja tiistain 20.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.


Vastaus on julkaistu 6.11.2018 ja sivua on päivitetty 15.4.2021.

UKK
KVTES

Kunnalla on tarve siirtää omaa henkilöstöään kuntavaalien 2021 vaalitoimitsijoiksi. Voiko kunta tehdä siirron ilman työntekijän suostumusta vallitseva koronatilanne huomioiden?

KT suosittelee, että ensisijaisesti työntekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa sovitaan toimimisesta kuntavaalien vaalitoimitsijoina.

Tarvittaessa työnantaja voi soveltaa työntekijöiden kohdalla KVTES:n I luvun 10 §:ää. KVTES:n I luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työnantajan on hyvä huomioida, että määräystä voidaan soveltaa vain työntekijöihin ja siirrossa tulee huomioida vaatimus työntekijän koulutuksen ja työkokemuksen huomioimisesta. KT:n arvion mukaan vaalitoimitsijoiksi voidaan tarvittaessa siirtää esimerkiksi hallinnon tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä. Huomioitavaa on, että työntekijän kanssa on voitu työsopimuksellakin sopia siitä, että hän on tarvittaessa käytettävissä myös muihin tehtäviin.

Viranhaltijalain 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Vaalien organisointia voidaan mahdollisesti pitää tällaisena muuna perusteltuna syynä, jos vaalitoimitsijoita ei muutoin ole riittävästi saatavilla.

Vaalitoimitsijan tehtävistä sovittaessa tai niihin määrättäessä on muistettava, että häneen sovelletaan myös vaalitoimitsijan tehtävissä ko. tehtävässä sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta. Näin toimitaan esimerkiksi työaikamääräysten osalta. Työvuoroluettelo tulee antaa tiedoksi sopimusmääräyksiä noudattaen, työvuoroluettelon muuttaminen edellyttää suostumusta tai perusteltua syytä ja säännöllinen työaika määräytyy sopimusten mukaisesti. Ylityön tekeminen siten edellyttää ylityösuostumusta, ja muutoinkin työaikakorvausten maksamisessa on noudatettava sopimusmääräyksiä.

Oikeusministeriö on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa valmistellut ohjeet kuntavaaleihin varautumiseen koronaepidemian aikana. Ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystä hoitavia vaalitoimitsijoita tulee suojata muun muassa läpinäkyvällä muoviseinäkkeellä. Lisäksi ohjeistuksen mukaan vaalitoimitsijoiden tulee käyttää maskia, jos se ei kohtuuttomasti vaikeuta hengitystä. Jos maskin käyttö ei ole mahdollista, tulee käyttää visiiriä. Oikeusministeriö on laatinut omat erilliset ohjeet kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille.

Työnantajan tulee tutustua oikeusministeriön ja THL:n ohjeistukseen vaalien turvallista järjestämistä.

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta vallitsevassa koronatilanteessa myös silloin, kun he työskentelevät vaalitoimitsijoina. Työnantajan tulee riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää työtehtävissään suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §). Työnantajan on tarvittaessa hyödynnettävätyöterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissa. Työnantajan pitää toimenpiteissään huomioida myös toimenpiteiden kohteena olevan työntekijän tai viranhaltijan mahdolliset terveydelliset esteet vaalitoimitsijana työskentelyyn. Myös koronarokotteet, niiden saatavuus ja mahdollinen kohdennus vaalitoimitsijoihin, voivat vaikuttaa tilanteen arvioimiseen.

Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät turvallisuusohjeisiin sekä ohjata ja valvoa turvallisuusohjeiden ja -käytäntöjen noudattamista.

Muita ohjeita kuntavaaliesta ja työturvallisuudesta koronapandemian aikana

UKK
OVTES

Ammatillinen oppilaitos on kalenterivuositarkastelussa. Opettaja sairastuu viikolla 17 ja sairausloma kestää viikon 18 loppuun asti eli 9.5.2021 asti. Opettaja sairastuu seuraavan kerran viikolla 27 (5.7.2021 maanantaina). Opettajalle on vahvistettu kesävapaajaksot viikolle 18 (3.–9.5.) ja viikoille 25–31 (21.6.–8.8.). Miten OVTES A-osion 41 §:n 3 momentin tarkoittamat kesävapaajakson 34 ensimmäistä arkipäivää lasketaan?

OVTES:n A-osion 41 §:n 1 momentin pääsääntö on se, että työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta.

OVTES:n A-osion 41 §:n 3 momentissa on poikkeus siihen, milloin työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin. Jos viranhaltijaan sovelletaan osiota C, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

OVTES:ssa otetaan kantaa vain siihen, kenellä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha miltäkin ajanjaksolta. Sairausvakuutuslain perusteella määräytyy se, mitä maksetaan eli esimerkiksi se. että sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen (sairausvakuutuslaki 8 luku 7 §).

Työnantajalla ei ole OVTES:n A-osion 41 § 3 momentin mukaisesti oikeutta Kelan maksamaan sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Yhdessä kesävapaajaksoviikossa kuluu yleensä 6 arkipäivää. Juhannusviikolle vahvistetussa kesävapaajaksoviikossa kuluu 4 arkipäivää, koska juhannusaattoa ja juhannuspäivää ei lasketa arkipäiviksi. Helatorstaiviikolla kuluu 5 arkipäivää.

Esimerkin opettajan kesävapaajakson ensimmäinen osa on 3.5.–9.5.2021 (viikko 18). Opettaja on koko kesävapaajakson ensimmäisen osan sairauslomalla. Tältä viikolta opettaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahan itselleen. Kesävapaajakson 34 ensimmäisestä arkipäivästä kuluu kuusi päivää kesävapaajaksoksi vahvistetulla viikolla 18 ja laskentaa jatketaan, kun opettaja seuraavan kerran on kesävapaajaksolla.

Opettajan seuraava kesävapaajakson osa alkaa 21.6.2021 eli viikon 25 alussa. Opettaja sairastuu uudelleen ja sairausloma alkaa viikon 27 maanantaina 5.7.2021. Kesävapaajakson 34 ensimmäisestä arkipäivästä on ennen uutta sairastumista kulunut yhteensä 16 päivää (kuusi arkipäivää viikolla 18, neljä arkipäivää juhannusviikolla, viikolla 25 ja kuusi arkipäivää viikolla 26).

Jäljellä on siten 34 – 16 = 18 arkipäivää. Opettajalla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta 5.7.–24.7.2021. Tämän jälkeen, mikäli opettajan sairausloma edelleen jatkuu, oikeus sairauspäivärahaan kesävapaajakson jäljellä olevalta ajalta, eli maanantaista 26.7.2021 alkaen, on työnantajalla.
 
Kesävapaajakson 34 ensimmäistä arkipäivää kuluvat vain kesävapaajaksojen aikana. Esimerkkitapauksessa kesävapaajakson ensimmäisen osan ja toisen osan välinen aika (viikot 19–24) eivät kuluta kesävapaajakson 34 ensimmäistä arkipäivää, koska ne eivät ole opettajan kesävapaajaksoviikkoja vaan työviikkoja.

UKK
OVTES

Ammatillinen oppilaitos on lukuvuositarkastelussa. Lehtori on jäämässä eläkkeelle 1.11.2021. Hänelle on vahvistettu 8 viikon kesävapaajakso 31.7.2021 saakka. Lehtorille on suunniteltu oppilaitoksen vapaajaksorytmin mukaisesti vapaajakso syyslomaviikolle lokakuussa (vko 42). Onko lehtori oikeutettu muihin vapaajaksoihin ennen eläköitymistään 1.11.2021? Vai onko niin, että lehtori pitää syysloman (kuten muutkin), tulee viikoksi töihin ja jää sen jälkeen pois?

Eläkkeelle jäävälle lehtorille annetaan oppilaitoksen vapaajaksorytmin mukainen määrä vapaajaksoja ennen eläkkeelle jäämistä.
 
Mikäli oppilaitoksen vapaajaksorytmi on sellainen, että 1.8 –31.10. annetaan yksi talvivapaajaksoviikko, saa eläkkeelle jäävä lehtori myös yhden viikon verran vapaajakson kalenteripäiviä. Enempään hän ei ole oikeutettu, koska oppilaitoksen vapaajaksorytmin mukaan ennen 1.11. ei ole muita vapaajaksoja.

Vapaajakson ajankohdan ei tarvitse olla sama kuin oppilaitoksen vapaajaksorytmissä, mikäli toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista antaa vapaajaksoviikko esimerkiksi viikolla 43, maanantai 25.10. – sunnuntai 31.10.2021. Mikäli näin toimitaan, ei lehtori tule vapaajakson jälkeen enää töihin, vaan jää eläkkeelle 1.11.2021 lukien. Lukuvuosijärjestelmässä 1.10. ja1.5. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevalle lehtorille ei makseta vapaajaksokorvausta palvelussuhteen päättyessä. Määräaikaisen, alle vuodeksi otetun opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvauksesta on määräys C-osion 22 §:ssä. Lehtorille maksetaan lomaraha palvelussuhteen päättyessä (A 34 §).

UKK
OVTES

Peruskoulun erityisopettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla 7.–13.9.2020 (ma–su). Hänellä on maksettavia ylitunteja keskimäärin 2 vuosiviikkotuntia. Miten palkka vähennetään palkattoman virkavapaan ajalta?

Varsinainen palkka vähennetään päiväpalkan muodossa eli päiväpalkka x 7 ja ylitunnit vähennetään (2/5) x 5 pv = 2 ylituntia kertatuntipalkkiona eli 1/38-perusteella (B 23 §).