Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Voidaanko työntekijän työaikamuotoa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla muuttaa koronatilanteen takia?

Koronavirusepidemia ei tuo muutosta työnantajan oikeuksiin muuttaa työaikamuotoa.

 

 

UKK
KVTES

Pitääkö työnantajan maksaa palkkaa työntekijälle, joka ei voi tehdä omaa työtään koronavirusepidemian aikana, koska hän kuuluu riskiryhmään?

Työnantajan tulee ottaa huomioon normaalit työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteet ja lojaliteettivelvoitteensa. Jos työnantaja työterveyshuollon apua käyttäen katsoo, että työntekijän terveys on uhattuna nykyisissä tehtävissä, on työnantajan ryhdyttävä toimiin tämän vaaran ehkäisemiseksi.

Työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

KVTES:n I luvun 10 §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisestikin tilapäisesti siirtää työntekijän tämän työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi. Tehtävien pitää kuitenkin olla työntekijälle sopivia tämän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen. Tilapäisen siirron aikana työntekijälle maksetaan hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa (ks. KVTES II luku 10 §).

Viranhaltijan kohdalla kyseeseen voi tulla virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23 §:n mukaisesti tai toiseen virkasuhteeseen siirtäminen viranhaltijalain 24 §:n mukaisesti.

Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi työkyvytön omaan työhönsä, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan. Lääkärin arvioitavaksi jää, milloin hän työkyvyttömyystodistuksen kirjoittaa.

Mikäli työnantaja ei voi järjestellä tai muuttaa työntekijän tehtäviä eikä työntekijällä ole osoittaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä työntekoon, voidaan työntekijälle osoittaa myös koulutusta. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.

Mikäli mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, työnantajan on viime kädessä työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteensa vuoksi vapautettava työntekijä työntekovelvoitteesta. Se, maksetaanko työstävapautusajalta palkkaa, riippuu siitä, katsotaanko työnteon esteen johtuvan pääosin työnantajasta vai työntekijästä.

UKK
KVTES

Voiko työntekijä kieltäytyä asiakastyöstä, jos hänellä ei ole mahdollisuutta riittävään ja asianmukaiseen suojautumiseen?

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava määräyksiä ja ohjeita, joita työnantaja on toimivaltansa mukaisesti antanut. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava ensisijaisesti työnantajalleen, ja myös tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle, jos hän havaitsee työssään seikan, esimerkiksi suojautumisvarusteiden puuttumisen, joka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa kuitenkaan rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

Vaarallisesta työstä pidättäytymisen aikana työntekijä on velvollinen tekemään muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Jos työnantaja arvioi, että työstä pidättäytyminen on ollut perusteetonta, työntekijään voi kohdistua työoikeudellisia seuraamuksia, kuten varoitus tai irtisanominen.

Työsuojeluun liittyviä ohjeita muualla verkossa

UKK
KVTES

Millaisia ovat työnantajan työturvallisuusvelvoitteet koronavirusepidemian aikana?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilöstön turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna.

Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. Terveydenhuollon työpaikoilla on otettava huomioon erityisesti aerosoleja tuottavat toimenpiteet. Jos tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin.

Työnantajan velvoitteista on määräyksiä muun muassa työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistumista terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle.

Yksi keino vähentää altistumista on henkilösuojainten käyttäminen tehtävissä, joissa sairastumisen riski on kohonnut. Työnantaja arvioi tapauskohtaisesti suojaimien, kuten hengityssuojainten ja suojakäsineiden, käytön tarpeen potilastyössä.

Työnantajan on hankittava tarvittavat suojaimet, jos työntekijä tutkii tai hoitaa henkilöitä, joiden epäillään tai tiedetään saaneen koronavirustartunnan. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijät osaavat käyttää suojaimia oikein.

Työnantajan ja sen edustajan on hyvä ottaa huomioon myös rikoslain 47 luvun 1 §:n määräys työturvallisuusrikoksesta ja työturvallisuuslain 63 §:n määräys työturvallisuusrikkomuksesta.

UKK
KVTES

Miten riskiryhmiin kuuluvaa työntekijää suojellaan koronavirukselta?

Työnantajan otettava huomioon normaalit työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteet ja lojaliteettivelvoitteensa. Hoitava lääkäri tai työterveyshuolto arvioi tarvittaessa, onko covid-19-taudin riskiryhmään kuuluvan henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

Tarvittaessa työntekijät ja viranhaltijat siirretään etätöihin tai vapautetaan kokonaan työvelvoitteesta.

Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Muualla verkossa

 


Kysymys on julkaistu 18.3.2020 ja siihen annettua vastausta on päivitetty 27.3. ja 6.4.2020. Linkkejä on päivitetty myös 9.4.2020.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Miten työnantajan on otettava koronavirus huomioon työpaikan riskien arvioinnissa?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Tarpeellisten toimenpiteiden riittävyyttä on arvioitava jatkuvasti ja säännönmukaisesti.

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikan vaarojen selvitys ja riskien arviointi on päivitetty huomioiden koronavirusepidemiatilanne. Työantajan tulee laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen (esimerkiksi valmiusryhmä, puhtaus, hygienia, henkilönsuojaimet).

Koronavirusepidemian aikana on arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus.

Terveydenhuollossa on erityisesti huomioitava aerosoleja tuottavat toimenpiteet.

Työnantaja voi käyttää riskienarvioinnissa apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Muualla verkossa


Linkkilistaa on täydennetty vastauksen julkaisemisen jälkeen, viimeksi 9.4.2020.

UKK
KVTES

Voiko työntekijä kieltäytyä työnantajan hänelle koronapandemian vuoksi osoittamasta muusta työstä?

KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina.

Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Ajalla 19.3.−13.5.2020 oli voimassa asetus, jonka nojalla työvoimaviranomainen pystyi antamaan työvelvoitettuja koskevan työmääräyksen. Velvoitteesta ei voinut kieltäytyä. KT:n käsityksen mukaan työvelvoiteasetusta ei ehditty sen voimassaoloaikana soveltaa käytännössä.


Sivu on julkaistu 18.3.2020 ja sitä on päivitetty 18.5.2020.

 

UKK
KVTES

Työntekijä palaa ulkomailta ja jää 14 vuorokaudeksi kotiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työntekijän ns. itsekaranteeni johtuu viranomaisisten linjauksista tai työnantajan määräyksestä. Näistä on annettu tietoa valtioneuvoston tiedotteessa 140/2020, jossa määrätään ulkomailta palaavat ohjattavaksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Kelan verkkosivuilla julkaistun tartuntatautipäivärahaa koskevan ohjeen mukaan työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.

Koska palvelussuhteessa olevan työnteko estyy työnantajan antaman määräyksen vuoksi, suositellaan, että työnantajan maksaa palvelussuhteessa olevalle palkan.

UKK
KVTES

Ulkoministeriö suositti 12.3.2020, että kaikkea matkustamista ulkomaille vältetään. Työntekijä lähti suosituksen antamisen jälkeen ulkomaille ja palattuaan Suomeen jäi kotiin 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työnantaja harkitsee tapauskohtaisesti, maksaako se työntekijälle palkkaa tällaisissa olosuhteissa.

Työntekijää sitoo yleinen lojaliteettivelvollisuus, jonka lähtökohtana on se, että työntekijä välttää toimintaa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia työnantajalle. Tapauksessa voi tulla huomioitavaksi se, että työntekijä on matkustusrajoituksista huolimatta ja tietoisena ns. itsekaranteeniin joutumisesta poistunut maasta.

KT huomauttaa, että matkustussuositukset ovat muuttuneet 14.5.2020 alkaen. Tarkempia tietoja uusista matkustussuosituksista löytyy sisäministeriön tiedoteesta 37/2020 ja  rajavartiolaitoksen ohjeistuksesta. 


Sivu on julkaistu 18.3.2020 ja sitä on päivitetty 18.5.2020 lisäämällä sille tietoa uusista matkustussuosituksista ja ohjeista.

UKK
KVTES

Kenellä on oikeus saada ves-päiviä eli virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä?

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevassa liitteessä 5 on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (4 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

  • varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
  • päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja) *
  • sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

* Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

  • lastenhoitajalle
  • varhaiskasvatuksen sosionomille
  • varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
  • henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
  • työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

UKK
KVTES

Onko epäpätevällä varhaiskasvatuksen opettajalla ja epäpätevällä varhaiskasvatuksen erityisopettajalla oikeus saada ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä?

Ves-päivät kuuluvat KVTES:n määräyksen mukaan kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimiville.

Epäpätevä varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ei ole oikeutettu ves-päiviin.

Ves-päivät eivät myöskään kuulu varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle tai muulle henkilölle, joka tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla hoitaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää.

Mikäli kelpoisuusehdot täyttävä varhaiskasvatuksen opettaja toimii päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan sijaisena tai hoitaa kyseistä tehtävää tilapäisesti, hänelle annetaan ves-päivät siitä huolimatta, ettei hän täytä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja.

UKK
KVTES

Mikä on ves-päivien ansaintajakson alkamisajankohta?

Työnantaja määrittelee, mikä on ves-päivien vuoden pituisen ansaintajakson alkamisajankohta.

Ansaintajaksoksi voidaan valita

  • toimintavuosi eli 1.8.–31.7.
  • lomanmääräytymisvuosi eli 1.4.–31.3.
  • kalenterivuosi eli 1.1.–31.12.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

 

UKK
KVTES

Kuka päättää ves-päivien ajankohdasta?

Työnantaja päättää ves-päivien antamisajankohdasta työntekijän ja viranhaltijan esityksen perusteella.

Esityksen on oltava tiedossa hyvissä ajoin, jotta antamisajankohta ehditään merkitä työvuoroluetteloon ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista. Vapaapäivien hakeminen ja myöntäminen täytyy pystyä todentamaan ja käytäntö tulee olla työyhteisön tiedossa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat pidetyiksi. Ves-päiviä ei ole tarkoitus kerätä useampien ansaintajaksojen ajalta, vaan kertyneet ves-päivät tulisi pitää vuosittain. Ansaitut ves-päivät on tarkoituksenmukaista pitää ennen pidempiä työ- ja virkavapaita. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ves-päiviä ennen työ- tai virkavapaata, kuten perhevapaata, ei vapaapäiviä kuitenkaan voida katsoa menetetyiksi.

UKK
KVTES

Miten ves-päivä otetaan huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa?

 

Ves-päivä on yleensä tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy ves-päiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa.

Esimerkki

Työntekijä on osa-aikatyössä tehden 80 prosenttia täydestä työajasta.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on

0,80 x 38,75 tuntia = 31 tuntia.

Hänelle annetaan ves-päivä maanantaille. Loppuviikolle voidaan tällöin suunnitella työtä yhteensä

31 – 7,75 tuntia = 23,25 tuntia.

Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Pitääkö ves-vapaat antaa yhdessä erässä?

Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.