Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Kenellä on oikeus saada ves-päiviä eli virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä?

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevassa liitteessä 5 on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (4 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

  • varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
  • päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja) *
  • sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

* Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

  • lastenhoitajalle
  • varhaiskasvatuksen sosionomille
  • varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
  • henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
  • työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

UKK
KVTES

Onko epäpätevällä varhaiskasvatuksen opettajalla ja epäpätevällä varhaiskasvatuksen erityisopettajalla oikeus saada ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä?

Ves-päivät kuuluvat KVTES:n määräyksen mukaan kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimiville.

Epäpätevä varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ei ole oikeutettu ves-päiviin.

Ves-päivät eivät myöskään kuulu varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle tai muulle henkilölle, joka tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla hoitaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää.

Mikäli kelpoisuusehdot täyttävä varhaiskasvatuksen opettaja toimii päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan sijaisena tai hoitaa kyseistä tehtävää tilapäisesti, hänelle annetaan ves-päivät siitä huolimatta, ettei hän täytä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja.

UKK
KVTES

Mikä on ves-päivien ansaintajakson alkamisajankohta?

Työnantaja määrittelee, mikä on ves-päivien vuoden pituisen ansaintajakson alkamisajankohta.

Ansaintajaksoksi voidaan valita

  • toimintavuosi eli 1.8.–31.7.
  • lomanmääräytymisvuosi eli 1.4.–31.3.
  • kalenterivuosi eli 1.1.–31.12.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

 

UKK
KVTES

Kuka päättää ves-päivien ajankohdasta?

Työnantaja päättää ves-päivien antamisajankohdasta työntekijän ja viranhaltijan esityksen perusteella.

Esityksen on oltava tiedossa hyvissä ajoin, jotta antamisajankohta ehditään merkitä työvuoroluetteloon ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista. Vapaapäivien hakeminen ja myöntäminen täytyy pystyä todentamaan ja käytäntö tulee olla työyhteisön tiedossa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat pidetyiksi. Ves-päiviä ei ole tarkoitus kerätä useampien ansaintajaksojen ajalta, vaan kertyneet ves-päivät tulisi pitää vuosittain. Ansaitut ves-päivät on tarkoituksenmukaista pitää ennen pidempiä työ- ja virkavapaita. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ves-päiviä ennen työ- tai virkavapaata, kuten perhevapaata, ei vapaapäiviä kuitenkaan voida katsoa menetetyiksi.

UKK
KVTES

Miten ves-päivä otetaan huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa?

 

Ves-päivä on yleensä tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy ves-päiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa.

Esimerkki

Työntekijä on osa-aikatyössä tehden 80 prosenttia täydestä työajasta.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on

0,80 x 38,75 tuntia = 31 tuntia.

Hänelle annetaan ves-päivä maanantaille. Loppuviikolle voidaan tällöin suunnitella työtä yhteensä

31 – 7,75 tuntia = 23,25 tuntia.

Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Pitääkö ves-vapaat antaa yhdessä erässä?

Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.

 

UKK
KVTES

Voiko ves-vapaita antaa ennen ansaintajakson päättymistä?

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.

 

UKK
KVTES

Korvataanko saamatta jääneet ves-päivät?

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

 

UKK
KVTES

Miten paljon ves-päiviä kertyy?

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.

UKK
KVTES

Miten osa-aikatyötä tekevän ves-päivät kertyvät?

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät kertyvät, jos työntekijä työskentelee osan vuodesta osa-aikaisena?

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.

Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät pyöristetään vai pyöristetäänkö?

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät annetaan osa-aikaiselle?

Osa-aikaisen kohdalla osa-aikaisuus vaikuttaa jo siihen, miten ves-päiviä kertyy. Osa-aikaisen ansaitsemat ves-päivät vastaavat kokoaikatyötä tekevän työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,75 tuntia).

Esimerkki 1)

Työntekijä on työskennellyt ansaintavuoden aikana osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 3,6 ves-päivää, joka pyöristetään neljään ves-päivään.

Työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa 7,75 tuntia (ma, ti, ke). Hänelle annetaan 4 kokonaista ves-päivää.

Esimerkki 2)

Työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 6 kuukautta ansaintajakson aikana ja työskennellyt tämän ajan osa-aikaisena tehden 50 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 0,5 x 6/2 = 1,5 ves-päivää, joka pyöristetään kahdeksi kokonaiseksi ves-päiväksi.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on 0,50 x 38,75, eli 19,38 tuntia.

Mikäli työntekijälle annetaan molemmat ves-päivät saman viikon aikana (ennalta suunniteltu poissaolo), vähentää se hänen säännöllistä työaikaansa kyseisellä viikolla 2 x 7,75 tuntia, eli 15,5 tuntia.

Kyseiselle viikolle suunnitellaan työvuoroluetteloon työtä seuraavasti:

19,38 – 15,5 tuntia eli 3,88 tuntia.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
OVTES

Mikä on vuosityöaika?

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöajassa opettajan työaika ja palkka määräytyvät opetusvelvollisuuden mukaan.
 
Vuosityöajassa ei erotella oppitunteja ja muuta työtä, vaan vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika määritellään vuositasolla.
 
Kokoaikaisen opettajan työaika on 1 500 tuntia vuodessa. Palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan eri koulutusaloilla.
 
UKK
OVTES

Lasketaanko työmatka työajaksi vuosityöajassa?

Tässä noudatetaan KVTES:n liitteen 16 määräyksiä. Esimerkiksi työpäivän aikana toimipisteestä toiseen pisteeseen tapahtuvat siirtymiset ovat työaikaa.