Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Miten ves-päivä otetaan huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa?

Ves-päivä on yleensä tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy ves-päiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa.

Esimerkki

Työntekijä on osa-aikatyössä tehden 80 prosenttia täydestä työajasta.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on

0,80 x 38,25 tuntia = 30,6 tuntia.

Hänelle annetaan ves-päivä maanantaille. Loppuviikolle voidaan tällöin suunnitella työtä yhteensä

30,6 – 7,65 tuntia = 22,95 tuntia.

Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

Säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia 31.8.2020 alkaen. Siihen asti lyhennys jokaista ves-päivää kohden on 7 tuntia 45 minuuttia.

Ohje on tehty 22.10.2019 ja sitä on päivitetty 21.8.2020.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät annetaan osa-aikaiselle?

Osa-aikaisen kohdalla osa-aikaisuus vaikuttaa jo siihen, miten ves-päiviä kertyy. Osa-aikaisen ansaitsemat ves-päivät vastaavat kokoaikatyötä tekevän työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,65 tuntia).

Esimerkki 1

Työntekijä on työskennellyt ansaintavuoden aikana osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 3,6 ves-päivää, joka pyöristetään neljään ves-päivään.

Työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa 7,65 tuntia eli 7 tuntia 39 minuuttia (ma, ti, ke). Hänelle annetaan 4 kokonaista ves-päivää.

Esimerkki 2

Työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 6 kuukautta ansaintajakson aikana ja työskennellyt tämän ajan osa-aikaisena tehden 50 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 0,5 x 6/2 = 1,5 ves-päivää, joka pyöristetään kahdeksi kokonaiseksi ves-päiväksi.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on 0,50 x 38,25 eli 19,13 tuntia.

Mikäli työntekijälle annetaan molemmat ves-päivät saman viikon aikana (ennalta suunniteltu poissaolo), vähentää se hänen säännöllistä työaikaansa kyseisellä viikolla 2 x 7,65 tuntia, eli 15,3 tuntia.

Kyseiselle viikolle suunnitellaan työvuoroluetteloon työtä seuraavasti:

19,13 – 15,3 tuntia eli 3,83 tuntia.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

Säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia 31.8.2020 alkaen. Siihen asti lyhennys jokaista ves-päivää kohden on 7 tuntia 45 minuuttia.

Ohje on tehty 22.10.2019 ja sitä on päivitetty 21.8.2020.

UKK
KVTES

Työntekijä on määrätty viranomaisen päätöksellä tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin. Saako työnantaja teettää työntekijällä työtä karanteenin aikana?

Tartuntatautilain 3 §:n 4 kohdan mukaan karanteenilla tarkoitetaan taudinaiheuttajalle altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön erottamista muista kotiinsa tai muuhun määrättyyn paikkaan taikka tartuttavaksi todetun tai epäillyn matkatavaran, konttien tai muiden tavaroiden siirtämisen rajoittamista tai erottamista muista tavaroista tartunnan leviämisen estämiseksi.

Työntekijän ja/tai viranhaltijan on ilmoitettava karanteenista työnantajalleen. Hän ei saa mennä työpaikalle viranomaisen määräämän karanteenin aikana.

Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia etätyöstä työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa karanteenin ajaksi. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle palkan.

Jos etätöiden tekeminen ei ole karanteeniaikana mahdollista, kyseessä on työntekijän ja/tai viranhaltijan luvallinen poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä hän työskentele karanteenin aikana, hänellä on oikeus hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa (tartuntatautilaki 82 §).

UKK
KVTES

Voiko työnantaja sallia kasvomaskin käyttämisen työpaikalla tai työtehtävissä, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään?

Hallitus teki 13.8.2020 periaatepäätöksen kasvomaskisuosituksesta.

Maskisuosituksen taustamuistion mukaan suositus ei koske vakiintuneita yhteisöjä, kuten työpaikkoja. Suositus ei myöskään koske sellaisia julkisia tiloja ja tilanteita, joissa etäisyyden pitäminen on yleisesti mahdollista., eivät kuulu suosituksen piiriin.

Työnantajaa ei toisaalta edellytetä rajoittamaan hengityssuojaimen käyttöä, mikäli työntekijä tai viranhaltija sellaista kuitenkin haluaa käyttää.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Käytettäessä kasvomaskeja on kiinnitettävä erityistä huomiota maskin oikeaan pukemiseen, sen hävittämiseen sekä tehostettuun käsihygieniaan.

UKK
KVTES

Missä tilanteissa työnantajan on hankittava työntekijälle ja/tai viranhaltijalle kasvosuojain?

Hallitus teki 13.8.2020 periaatepäätöksen kasvomaskisuosituksesta.

Maskisuosituksen taustamuistion mukaan suositus ei koske vakiintuneita yhteisöjä, kuten työpaikkoja. Suosituksen ulkopuolelle jäävät tässä vaiheessa tilat ja tilanteet, joissa sama, toisilleen tuttu ryhmä toistuvasti kokoontuu sisätiloihin pidemmäksi aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset harrastusryhmät, päiväkodit ja koulut. Myös sellaiset julkiset tilat ja tilanteet, joissa etäisyyden pitäminen on yleisesti mahdollista, eivät kuulu suosituksen piiriin.

Suojaimen ja kasvomaskin käyttämistä suositellaan tilanteissa, joissa työhön kuuluu

  • työskentely sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa
  • tai liikkumista julkisilla liikennevälineillä, joissa suositellaan suojaimen tai kasvomaskin käyttämistä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja.

Riskinarviota tehdessä ja kasvomaskin käyttöä harkitessa työnantajan kannattaa seurata myös alueellisista tautitilannetta THL:n sivuilta.

THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueilla, joilla on esiintynyt koronatartuntoja kahden viime viikon aikana. Alueelliset viranomaiset voivat antaa alueellaan omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia, jotka perustuvat niiden omaan riskinarviointiin.

Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön riskien arvioinnin pohjalta päädytään, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit sekä ohjata ja valvoa niiden käyttämistä.

Työntekijällä on puolestaan velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jos työnantaja pitää kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä tarpeellisena työssä, kertakäyttöiset kasvomaskit suositellaan laittamaan käytön jälkeen sekajätteisiin. Useaan kertaan käytettävillä kasvomaskeilla on oltava työpaikalla paikka, josta ne menevät pesuun.

UKK
LS

Voivatko työnantaja ja viranhaltija sopia päivystyskertojen lukumäärästä viranhaltijaa sitovasti?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa on määräys päivystyskertojen ja tuntien enimmäismäärästä työpaikkapäivystyksessä sekä vapaamuotoisten päivystysten enimmäiskertamäärästä, jos kyse on ainoastaan vapaamuotoisista päivystyksistä.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli tämän määrän. Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia asiasta toisin.

 

UKK
LS

Onko säännöllinen työaika, päivystys ym. merkittävä samaan työvuoroluetteloon?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 15 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa todetaan, mitä työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi. Sen mukaan työvuoroluetteloon on merkittävä päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöidysti viranhaltijalle määrättyihin tehtäviin käytettävä työaika. Säännöllisen työajan lisäksi työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata muun muassa enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta.

Soveltamisohjeessa mainitut asiat on merkittävä yhteen ja samaan asiakirjaan, jotta viranhaltijan työaika, ja välillisesti myös lepoaika, on kokonaisuudessaan hahmotettavissa.

UKK
LS

Mitä tapahtuu, jos enimmäistyöajan seurantajakson aikana huomataan, että enimmäistyöaika näyttäisi olevan tulossa täyteen jo hyvissä ajoin ennen seurantajakson päättymistä?

Työnantajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että työkuorma jakautuu tasaisesti seurantajakson aikana ja että työ- ja päivystysjärjestelyt eivät johda siihen, että työaika ”on käytetty loppuun” jo ennen seurantajakson päättymistä.

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä vain siltä osin, kun kysymys on työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisista tunneista. Sairauslomajaksot eivät saa vaikuttaa enimmäistyöajan tarkasteluun siten, että työtunteja voitaisiin teettää enemmän sairausloman vuoksi.

 

UKK
LS

Mitä on huomioitava, jos enimmäistyöajan ylittämisestä sovitaan?

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia vain siitä, että enimmäistyöaika ylittyy työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta. Enimmäiskertymään, joka on 48 viikkoa x 48 tuntia, luetaan kaikki työhön käytetyt tunnit ja työpaikalla työnantajan käytettävissä ollut aika.

Enimmäistyöajan yläraja voidaan ylittää vain työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta, jos siitä on erikseen sovittu kirjallisesti työnantajan ja viranhaltijan kesken enintään vuodeksi. Sopimukseen voidaan ottaa ehto esimerkiksi tuntien ylittämisen ylärajasta.

 

UKK
LS

Voidaanko viikkolevon menettäminen jättää korvaamatta, jos viikkolepo olisi voitu antaa, mutta se on jäänyt antamatta lääkärin toiveesta?

Lääkärisopimus (LS) 2018–2019 sisälsi määräyksen, jonka mukaan viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen, mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan omasta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu.

Tätä määräystä ei ole enää LS 2020–2021 -sopimuksessa. Viikkolevon menettäminen on siis korvattava myös näissä tilanteissa, jos se jää saamatta. Sama koske tilanteita, joissa työnantaja sallii lääkärien keskenään tehdä muutoksia työvuoroihin ja/tai päivystysvuoroihin ja näistä muutoksista seuraa viikkolevon menettäminen. Työnantajan ei tulisi tästä syystä sallia tällaisia järjestelyjä

UKK
LS

Voidaanko vuorokausilepoa lyhentää viranhaltijan suostumuksella?

Vuorokausilepoa ei voida lyhentää viranhaltijan suostumuksella.

LS:n III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään niistä edellytyksistä, joilla 11 tunnin vuorokausilepoa voidaan lyhentää.

 

UKK
LS

Voiko työpaikkapäivystyksen päivystysvuoron pituus olla edelleen 24 tuntia?

Työpaikkapäivystyksen päivystysvuoro voi edelleen olla 24 tuntia pitkä, kunhan viranhaltija saa lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaisesti klo 23:n ja klo 8:n välillä vähintään 3 tunnin yhdenjaksoisen vapaan, joka luetaan työaikaan.

 

UKK
LS

Lääkärin säännöllinen työaika sijoittuu maanantaihin klo 8.00–12.00 ja hän tekee työpaikkapäivystyksen klo 23.00–8.00. Tuleeko korvattavaa lepoaikaa ja täytyykö tällaisessa tilanteessa lääkärille antaa klo 23.00:n jälkeen yhdenjaksoinen vähintään kolmen tunnin mittainen lepoaika?

Maanantain klo 8.00–12.00 sijoittuvan työvuoron jälkeen lääkärille on annettu 11 tunnin vuorokausilepo siten, kuin lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 1 momentissa määrätään.

Kun lääkäri tulee päivystämään klo 23.00:sta eteenpäin, vuorokausilepoa ei ole lyhennetty. Tämä tarkoittaa, että LS:n III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaista vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoista lepoaikaa ei tarvitse antaa, vaikka päivystys sijoittuu klo 23.00:n jälkeen.

UKK
LS

Millä edellytyksillä voidaan teettää työrupeama, joka sijoittuu maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 8.00:aan ja jossa lääkäri tekee säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä ja/tai poikkeavaa työpaikkapäivystystä?

Tällaisen työrupeaman teettäminen edellyttää, että vuorokausilepoa voidaan lyhentää siten, kuin lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohtaa edellyttää. Sen mukaan viranhaltijalle on annettava vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoinen lepoaika klo 23.00:n ja klo 8.00:n välillä.

UKK
LS

Viranhaltija tekee maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 9.30:een työrupeaman, johon kuuluu säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä. Miten tässä tilanteessa sovelletaan lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n säännöstä vuorokausilevosta vai sovelletaanko siihen III luvun 17 §:ää?

Kyseiseen tapaukseen sovelletaan lääkärisopimuksen (LS) työaikaluvun 5 § 2 momentin a-kohtaa, jonka mukaan esimerkin kaltaisessa tilanteessa pitää antaa kolmen tunnin lepo klo 23.00:n ja 8.00:n välillä. Tilanteessa vuorokausilepoa on siis voitu lyhentää, mutta saamatta jäänyt vuorokausilepo täytyy korvata.

Maanantain klo 8.00:n ja tiistain klo 8.00:n välinen 11 tuntnin vuorokausilepo jää kokonaan saamatta.

Lisäksi tiistaina klo 8.00–9.30 tulee annettavaksi LS:n III luvun 5 §:n 1 momentin nojalla vuorokausilepoa 11 tuntia. Vuorokausilepo 11 +11 (korvaava lepoaika) alkaa klo 9.30:sta eteenpäin.