Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
OVTES

Sovelletaanko OVTES:n soveltamisalalla KVTES:n II luvun 11 §:n pöytäkirjamerkintää, jonka mukaan henkilökohtaisiin lisiin on käytettävä vähintään 1,3 %?

Ei sovelleta.

OVTES:n soveltamisalalla henkilökohtaisten lisien maksaminen perustuu sopimuksen osion A 11 §:n määräykseen.

KVTES- sopimukseen on viittaus vain liittyen henkilökohtaisen lisän maksamisperusteisiin.

 

UKK
OVTES

Mitä OVTES:n järjestelyerän laskuohjeissa tarkoitetaan ei-automaattisilla lisillä?

OVTES:n palkkaliitteessä määritellyt euromääräiset lisät ovat ei-automaattisia lisiä. Ei-automaattiset lisät eivät korotu tehtäväkohtaisen palkan korottuessa vaan pysyvät euromääräisesti ennallaan.

 

UKK
OVTES

Mitä palkkatekijöitä lasketaan mukaan OVTES:n soveltamisalalla järjestelyerää laskettaessa?

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta lomarahoja, lomakorvauksia, mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita tai tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä.

Ylitunnit lasketaan mukaan, samoin sivutoimisille tuntiopettajille maksetut palkkiot.

UKK
OVTES

Peruskoulun erityisopettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla 7.–13.9.2020 (ma–su). Hänellä on maksettavia ylitunteja keskimäärin 2 vuosiviikkotuntia. Miten palkka vähennetään palkattoman virkavapaan ajalta?

Varsinainen palkka vähennetään päiväpalkan muodossa eli päiväpalkka x 7 ja ylitunnit vähennetään (2/5) x 5 pv = 2 ylituntia kertatuntipalkkiona eli 1/38-perusteella (B 23 §).

 

UKK
OVTES

Yleissivistävän koulun opettaja on ollut määräaikaisessa palvelussuhteessa 8.8.2019–30.5.2020 eli koko lukuvuoden työajan. Hänellä alkaa uusi opettajan palvelussuhde (määräaikainen tai vakituinen) 1.8.2020. Opettajan virantoimitus alkaa 12.8.2020. Opettaja on hakenut palkallista äitiysvapaata 1.9.2020 alkaen. Onko opettajalla oikeus äitiysvapaan palkkaetuisuuksiin?

Palkallisen äitiysvapaan edellytys on, että viranhaltija on ollut kunnan palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta (KVTES V luku 7 § 1 mom.). Palkallisen äitiysvapaan kahden kuukauden karenssiaikaa laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa viimeistään seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa (A 40 § 2 mom.).

Tässä esimerkissä opettajalla täytyy karenssiaikaa koskeva vaatimus. Sen lisäksi opettaja aloittaa virantoimituksen tässä uudessa palvelussuhteessa 12.8.2020. Opettajalla on oikeus äitiysvapaan palkkaetuisuuksiin 1.9.2020 lukien, jos palkkaetuisuuksien maksamiseen liittyvät ehdot muutoinkin täyttyvät.

 

UKK
OVTES

Peruskoulun aineenopettajaviranhaltijan opetusvelvollisuus on 22. Luokkatunteja hänellä on 21,5 vvt ja lisäksi hänelle on määrätty 7. luokan luokanvalvontatyö. (B liite 1 14 §). Miten luokanvalvontakorvaus maksetaan opettajalle?

Jos peruskoulun aineenopettajan opetusvelvollisuus ei muutoin täyty, hänen opetusvelvollisuuteensa on luettavissa luokanvalvontatyöstä 1 vuosiviikkotunti. Jos aineenopettajan opetusvelvollisuus täyttyy, luokanvalvontatyöstä maksetaan korvaus ylituntipalkkiona.

Ylitunteina maksettaessa korvaus on 1,4 vuosiviikkotuntia (B liite 1 10 § 4 mom. soveltamisohje). Kuukausittainen ylituntipalkkio maksetaan tehtäväkohtaisen palkan asemasta luokanopettajan hinnoittelutunnuksen 4 03 04 03 0 ja opetusvelvollisuuden 24 mukaan. Tästä opetusvelvollisuuteen luetaan 0,5 tuntia ja ylituntipalkkioperusteisesti jää maksettavaksi 0,9 vuosiviikkotuntia.

 

UKK
OVTES

Määräaikaisen peruskoulun luokanopettajan palvelussuhde kestää 1.8.2019–30.5.2020 (oppilastyöpäivät 8.8.2019– 30.5.2020). Kuinka monta lomapäiväkorvauksen päivää määräaikaiselle opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä?

Palvelussuhde kestää koko lukuvuoden työajan, joten sovellettavaksi tulee A-osion 36 § 1 mom. Lomapäiväkorvausta kertyy 10 kuukaudelta.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät 1.8.–6.8.

Sen sijaan opettajien veso-koulutuspäivä 7.8. ei vähennä lomapäiväkorvausta, koska se on opettajan työpäivä.

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvausta 14 päivältä ja lomarahaa 10 kuukaudelta.

UKK
OVTES

Vakinaisessa virassa oleva lukion lehtori irtisanoutuu virastaan 1.2.2021 alkaen. Mitä opettajalle maksetaan lomiin liittyen?

Yleissivistävän koulun opettajat (perusopetus ja lukiokoulutus) eivät ole vuosilomaa koskevien määräyksien piirissä, vaan puuttuvan vuosiloman korvaa keskeytysjärjestelmä (palkallinen kesäkeskeytysaika ja lyhytaikaiset keskeytysajat).

Keskeytysjärjestelmän kesäkeskeytysaikaan liittyy laskennallinen vuosiloma, joka on nimensä mukaan laskennallinen (ks. A 33 § 2 mom. ja 3 mom.).

Lomaraha maksetaan normaalisti palvelusuhteen päättyessä (A 34 §).

Lomapäiväkorvausta ei makseta, koska lomapäiväkorvausta voidaan maksaa vain määräaikaiselle opettajalle palvelussuhteen päättyessä (A 36 §).

UKK
OVTES

Peruskoulun luokanopettajalle on otettu viransijainen ajalle 28.1.–1.2. eli maanantaista perjantaihin. Sijaisella on luokanopettajan kelpoisuus (ylempi korkeakoulututkinto). Tunteja hänellä on maanantaina 3 luokanopetusta, tiistaina 4 luokanopetusta, keskiviikkona 2 luokanopetusta ja 2 tekstiilityötä yläkoulussa, torstaina 6 luokanopetusta ja perjantaina 4 luokanopetusta. Miten sijaisen palkka määräytyy?

Enintään 5 koulun työpäivää kestävässä palvelussuhteessa palkkaus perustuu tuntiopettajien palkkioperusteisiin (A 30 § ja B liite 1 27 § 1 mom. ja 2 mom.). Palkka maksetaan pidetyistä tunneista tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle (B 24 § 3 mom.) seuraavasti:

  • luokanopetuksen tunnit: hinnoittelulla 4 03 03 056 ja opetusvelvollisuudella 24
  • tekstiilityön tunnit vuosiluokilla 7–9: hinnoittelulla 4 03 07 038 ja opetusvelvollisuudella 24
  • käytetään kerrointa 0,94 (B liite 1 29 §).
UKK
KVTES

Miten voidaan suunnitella säännöllinen työaika ympärivuorokautisessa toiminnassa jaksotyössä, kun kolmella peräkkäisellä viikolla on yhteensä 4 säännöllistä työaikaa lyhentävää arkipyhää eli jouluaatto, joulupäivä, uudenvuoden päivä ja loppiainen?

Jaksotyössä säännöllinen täysi työaika on

  • 2 viikon pituisena työaikajaksona enintään 76,5 tuntia
  • 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114,75 tuntia
  • 4 viikon pituisena työaikajaksona enintään 153 tuntia.

Jokainen työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia.

1.6.2015 lukien ns. kaksois- tai kolmoisjaksoja ei ole voinut käyttää, vaan jokainen työaikajakso on yhtenäinen kokonaisuus. Neljän viikon työaikajakson käyttäminen voi olla tarpeen, kun kolmelle peräkkäiselle viikolle sattuu useita arkipyhiä.

Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle tai viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.

Jos KVTES:ssa sovituista työaikajärjestelyistä on tarve poiketa, asiasta tulee sopia paikallisesti. Kuuden viikon mittaisen työaikajakson käyttäminen edellyttää paikallista sopimusta asiasta. Sopimus tulee tehdä työnantajan ja luottamusmiehen taikka työnantajan ja asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Enintään neljän työntekijän työaikajärjestelyä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työntekijöiden itsensä kanssa. Tällöinkin luottamusmiehelle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä tasoittumisjärjestelmän muuttamisesta.

KVTES:lla on sovittu 2, 3 ja 4 viikon työaikajaksojen ylityökorvauksista. Mikäli sovitaan paikallisesti tätä pitemmästä tasoittumisjaksosta, on syytä sopia paikallisesti myös ylityökorvauksista.

Jos työaikajaksolla on 4 arkipyhää, 3 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 84,15 tuntia ja 4 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 122,4 tuntia.


Vastaus on julkaistu 13.2.2017 ja sitä on päivitetty 16.2.2021.

UKK
LS

Maksetaanko lääkärille tai hammaslääkärille laajennetun toiminnan korvausta, jos hän työskentelee omasta toiveestaan erilaisilla työaikajärjestelyllä kuin muut lääkärit tai hammaslääkärit esimerkiksi klo 17:n jälkeen?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

UKK
TS

Lääkärille on merkitty työpaikkapäivystysvuoro klo 16–22. Sen jälkeen päivystysvuoro jatkuu vapaamuotoisena päivystyksenä seuraavaan aamuun klo 8:aan asti. Kuinka monesta päivystyskerrasta on kysymys?

Päivystysvuoron aikana päivystysmuoto voi muuttua työpaikkapäivystyksestä vapaamuotoiseen päivystykseen tai tosin päin. Tämä yhdistelmävuoro katsotaan yhdeksi päivystyskerraksi.

 

UKK
LS

Työnantaja on ottanut käyttöön laajennetun toiminnan. Lääkärille tai hammaslääkärille on suunniteltu seuraavaksi 6 kuukaudeksi 2 laajennetun toiminnan vuoroa joka kuukausi. Hänelle maksetaan osana varsinaista palkkaa laajennetun toiminnan korvausta 6 prosenttia hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Laajennettuun toimintaan osallistuva lääkäri tai hammaslääkäri on sairauslomalla yhden päivän, johon osuu yksi iltavastaanottovuoro ja toinen lääkäri sijaistaa häntä tehden vuoron. Miten tilanne tulisi ratkaista?

Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.

Etukäteen on mietittävä muun muassa,

  • miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
  • millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
  • millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.

Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.

Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.

Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.

Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.

UKK
KVTES

Alueemme koronarajoitusten vuoksi joudumme sulkemaan toimintojamme. Mitä toimenpiteitä työnantaja voi tehdä henkilöstöä koskien?

Jos työnantaja esimerkiksi joutuu sulkemaan toimintoja tai tekemään muita palvelutuotantoon ja henkilöstöön liittyviä järjestelyjä alueen koronatilanteen heikentymisen vuoksi, työnantaja voi tilanteeseensa ja arvioonsa perustuen ryhtyä esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin:

Etätyö

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä antaneet valtakunnallisen etätyösuosituksen (pdf) 23.10.2020.

Suosituksen mukaan

"koronavirusepidemian ollessa laajasti kasvussa valtakunnallisesti koko väestötasolla, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö suosittelevat, että julkisen sektorin työntekijät, joiden työtehtävät sen mahdollistavat, työskentelisivät etätyössä mahdollisimman laajasti. Vastaavaa etätyötä suositellaan myös yksityisille työnantajille tiedostaen, että lähi- ja etätyön terveysturvallisen yhteensovittamisen arviointi tapahtuu työpaikkatasolla. Lisäksi tulee edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla."


Sosiaali- ja terveysministeriön koronan leviämisalueille ja leviämisen uhassa oleville alueille antamassaan ohjekirjeessä (pdf) 24.11.2020

"ministeriö suosittelee työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan valtakunnallista etätyösuositusta kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa se on tilapäisestikin mahdollista."

KT suosittelee hyödyntämään etätyötä laajasti sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Ennen etätyöhön siirtymistä organisaation sisällä tulisi keskustella etätyötä koskevista käytännöistä ja periaatteista. Etätyötä koskevat ohjeet ja käytännöt on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

Lisätietoa hyvistä käytännöistä löytyy KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhdessä kokoamasta etätyöraportista (yleiskirje 4/2020), joka on laadittu kuntaorganisaatioiden tueksi, kun nämä linjaavat ja miettivät etätöiden hyödyntämistä.

Työnantajan on hyvä huomioida, että etätyöstä on sovittava työntekijän ja viranhaltijan kanssa. Ennen etätyön aloittamista osapuolilla on hyvä olla yhteinen käsitys siitä, mitä etätyöskentely tarkoittaa: esimerkiksi mitä tehdään ja missä sekä kuinka työaikaa seurataan. Työnantajan on lisäksi hyvä varmistua siitä, ettei työntekijän työntekopiste tai pysyväisluonteinen toimipaikka etätyön myötä muutu.

Työtehtävien järjestelyt ja tilapäinen siirto muihin työtehtäviin

Työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

Jos työnantaja joutuu sulkemaan toimintojaan tilapäisesti mutta tarvitsee työvoimaa muualla, se voi siirtää työntekijöitään määräaikaisesti muihin työtehtäviin KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin nojalla. Ensisijaisesti siirrosta kuitenkin pyritään sopimaan työntekijän kanssa.

KVTES:n 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentti).

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siirtäessään heitä muihin tehtäviin.

Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeudensa perusteella, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, ennen kuin päätös tehdään.

Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

Sekä työntekijöitä että viranhaltijoita koskevilla järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkausta muutetaan sopimusmääräysten mukaisesti, (ks. KVTES II luku 10 §).

Lue vastaukset myös seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin

Koulutus

Jos työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle tai viranhaltijalle työtä toimipisteiden sulkemisesta vuoksi, työnantaja voi mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan järjestää työntekijälle tai viranhaltijalle työnantajan tarpeen mukaista koulutusta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta koulutuksen tarjoamiseen pois lukien esimerkiksi lomauttamiseen ja irtisanomiseen liittyvät tilanteet.

Vuosilomista ja muista vapaista sopiminen

Työnantaja voi sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.

Lomautus

Mahdollisesti tehtävät toimenpiteet voivat johtaa siihen, että työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä tilapäisesti vähentyvät. Tällöin voidaan joutua pohtimaan lomauttamista.

KVTES:n VIII luvun 1 §:n mukaan viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Lomautusperusteet on määritelty viranhaltijoita koskien kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:ssä ja työntekijöiden osalta työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä.  Työnantajan on hyvä huomioida, että KVTES:ssa on sovittu lainsäädäntöä pidemmästä kuukauden (1 kk) lomautusilmoitusajasta (KVTES VIII luku 2 §).

Ennen lomautuspäätöksen tekemistä tulee käydä yhteistoimintamenettely.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Kyseessä on poikkeussäännös, jota tulee tulkita ja soveltaa suppeasti. Työnantajan on aina pystyttävä arvioimaan paikallinen tilanne ja perustelemaan paikallisella tasolla poikkeussäännöksen soveltamisedellytysten olemassaolo.

Jos toimipisteiden sulkeminen johtuu työnantajan omasta päätöksestä, KT:n tulkinnan mukaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia ei todennäköisesti voitaisi soveltaa. KT:n näkemyksen mukaan kyse ei tällöin ole työnantajasta tai työntekijästä riippumattomasta syystä. Sen sijaan, jos toimipisteiden sulkeminen perustuu esimerkiksi Aluehallintoviraston päätökseen, työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti voi mahdollisesti tulla sovellettavaksi.

KT:n tiedossa ei ole asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.


Sivu on julkaistu 3.12.2020, ja sitä on päivitetty 1.2.2021.

UKK
LS

Mitä tarkoitetaan terveyskeskushammaslääkärin kliinisen työn 30 tunnin rajalla? 

Lääkärisopimuksen liitteessä 2 on määräys korotetuista toimenpidepalkkioista silloin, kun kliinisen työn määrä ylittää 30 tuntia viikossa. Uudessa sopimuksessa tarkastelu on tehtävä viikoittain. Aiemmin oli mahdollista myös keskimääräinen tarkastelu. 

Liitteen 2 toimenpidepalkkiotaulukossa määritelty kliinisen työn 30 tunnin raja liittyy vain toimenpidepalkkioiden maksamiseen ja suuruuteen. Jos hammaslääkärin kliinisen työn määrä ylittää viikossa 30 tuntia, maksetaan sen ylittäviltä tunneilta taulukosta ilmenevä korotus toimenpidepalkkioihin. Määräys ei edellytä, että hammaslääkärille pitäisi suunnitella 30 tuntia kliinistä työtä viikossa. Korotus toimenpidepalkkioihin maksetaan silloin, kun kliinistä työtä on suunniteltu ennalta yli 30 tuntia viikossa sekä silloin, kun 30 tuntia kliinistä työtä ylittyy yllättäen.