Työvapaat ja työntekijäin erinäiset etuudet

61 § Sairausajan palkka

1 mom. Palkallisen sairausloman pituus

Jos työntekijä on osoittanut asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella olevansa kykenemätön suorittamaan työtään ja ellei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka ovat työsopimuslain mukaisen sairausajan palkan saamisen esteinä, hänelle maksetaan työsuhteen kestäessä sairausajan palkkaa saman kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

1. Jos hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää välittömästi ennen sairauslomaa, täysi palkka yhteensä 60 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 täydestä palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.
    
2. Jos hänen työsuhteensa ei ole välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää täysi palkka 14 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.

Jos sairausloma jatkuu yhdessä tai useammassa erässä yhteensä yli 12 kuukauden ajan eikä sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen työssäolo kalenterivuoden vaihtu­minen ei enää oikeuta sairausajan palkkaan.

Työntekijälle voidaan myöntää palkallista sairauslomaa lääkärintodistusta vaatimatta enintään 3 päivää jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä muu selvitys.

Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton, ellei viipyminen aiheudu hyväksyttävästä syystä.

Soveltamisohje

Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (TSL 2:11 a §) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (viittausmääräys).

2 mom. Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus

Työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun hän on saanut eläketapahtumaan tai määräaikaiseen kuntoutustukeen johtaneen sairauden perusteella palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan. Tämä momentti ei koske yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävää henkilöä.

Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty siten, että se alkaa ennen kuin ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on 1 kappaleen mukaan päättynyt, päättyy ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan 1 momentista poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

Soveltamisohje

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan työntekijä on palkattomalla työvapaalla eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu.

Kunnallisen eläkelain (549/2003) 124 ja 128 §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Mainitun lain 128 §:n mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Jos työntekijä palattuaan määräaikaiselta kuntoutustuelta sairastuu muuhun kuin eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtaneeseen sairauteen, työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan 61 §:n 1 momentin mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen, joka on aikaisemmin johtanut eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen, häneen sovelletaan 61 §:n 2 momentin määräyksiä ellei määräaikaiselta kuntoutustuelta palaamisesta ole kulunut vähintään vuosi, jolloin työkyvyttömyyden katsotaan aiheutu­neen eri sairaudesta.

3 mom. Harkinnanvaraiset palkkaetuudet

Työnantajan harkinnasta riippuu, onko ja mikä palkka työntekijälle maksettava seuraavissa tapauksissa:

1. edellä 61 §:n 1 momentin 1) kohdan ehdottoman sairausajan palkanmaksun päätyttyä, ja 61 §:n 2 momentin lisäksi tai kun eläke- tai kuntoutustukipäätös viipyy, jolloin palkkaa ei voida maksaa enempää kuin 2/3 täydestä palkasta enintään 185 päivän ajalta
    
2. edellä 61 §:n 1 momentin 2 kappaleessa tarkoitetun 12 kuukauden ylittävältä ajalta, jolloin palkkaa voidaan maksaa enintään 1/2 täydestä palkasta.

4 mom. Tapaturma tai muu korvaus

Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.

5 mom. Sairausajan palkan laskenta

Työntekijälle maksetaan palkka tämän pykälän 1–3 momentissa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työvuoroluettelon mukaisilta työtunneilta.

Työntekijän sairausajan palkan laskentaperusteena on sairaana olo ajankohtana voimassa oleva 35 §:n 1 momentin mukainen keskituntiansio.

Jos työntekijä sairastuu kesken työvuoron tai työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.

6 mom. Muut määräykset

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n mukaan on määrätty olemaan poissa työstään, palkan poissaolon ajalta tämän pykälän sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Päihdeongelmaisen työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoitoon pidetään hoitoaikaa työehtosopimuksen mukaiseen sairauslomaan oikeuttavana aikana, mikäli tällaisesta hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

7 mom. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha

Työntekijällä on oikeus saada hänelle kulloinkin maksettavan sairausajan palkan ylittävä osa edellä 1–3 kohdissa tarkoitetuilta ajanjaksoilta maksettavasta sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. Päivärahan muu osa suoritetaan työnantajalle. Sairausajan palkan ollessa enintään päivärahan suuruinen voidaan menetellä siten, ettei palkkaa makseta, jolloin työntekijällä on oikeus saada päiväraha kokonaan.

Saadakseen edellä tässä pykälässä tarkoitetut sairausloma-ajan palkkaedut työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi on säädetty tai määrätty uhalla, että jos työnantaja asianomaisen työntekijän laiminlyönnin seurauksena menettää sille kuuluvan sairausvakuutuslakiin perustuvan etuuden, tämän pykälän mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahan kaltaista päivärahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.

Työntekijän on, ellei hänellä ole laillista estettä, viipymättä ilmoitettava sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen.

Soveltamisohje

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sairausajan palkan ylittävää osaa laskettaessa päivärahaa verrataan työntekijälle 1–3 momenttien perusteella kulloinkin maksettavaan sairausajan täyteen tai osapalkkaan.

62 § Sairausajan palkka työtapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden vuoksi

1 mom. Sairausloman pituus

Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden tahi ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, on hänellä 61 §:n määräyksistä poiketen oikeus saada sairauden kestäessä enintään 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta täysi palkka ja sen jälkeen 2/3 täydestä palkastaan enintään 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta, jollei jäljempänä muuta määrätä. Työnantajan harkinnasta riippuu, onko ja mikä palkka työntekijälle sen jälkeen maksettava, jolloin palkkaa ei kuitenkaan voida määrätä maksettavaksi enempää kuin 2/3 täydestä palkasta enintään 125 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.

2 mom. Työtapaturma tai ammattitauti

Tähän työehtosopimukseen sidotun työnantajan työssä sattuneella tapaturmalla tai siitä aiheutuneella sairaudella tai ammattitaudilla tarkoitetaan tässä vastaavasti, mitä tapaturmavakuutuslainsäädännössä on työtapaturman ja ammattitaudin käsitteistä voimassa.

Mitä 1 momentissa on määrätty, on sovellettava myös, jos kykenemättömyys työn hoitamiseen on aiheutunut työntekijää työtehtävien johdosta kohdanneesta väkivallasta.

3 mom. Tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus

Tässä pykälässä olevia määräyksiä ei saa soveltaa sellaisessa tapauksessa, jossa tapaturmavakuutuslain mukaan ei suoriteta korvauksia. Työnantaja voi kuitenkin harkintansa mukaan päättää suoritettavaksi ennakkona 1 momentissa tarkoitettua palkkaa jo ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on tullut ratkaistuksi lainvoimaisella päätöksellä. Jos sanottu päätös on kielteinen, asia käsitellään ja ratkaistaan 61 §:n mukaisesti muuna tapaturma-asiana.

Jos työntekijällä ei ole 61 §:n 1 momentin mukaan oikeutta sairausajan palkkaan, tai hänen mainitun määräyksen mukaan saamansa palkka on pienempi kuin hänen sairausajan palkan ennakkona saamansa palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sen osan takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta pidätys.

4 mom. Tapaturmakorvauksen vaikutus maksettavaan palkkaan

Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, tämän pykälän mukaista palkkaa on alennettava siltä osin kuin se ylittää 61 §:n mukaisen palkan.

Jos työntekijä on oikeutettu saamaan tapaturma- tai muuta korvausta, joka ei ole hänen itsensä kustantamaa, maksetaan hänelle tässä pykälässä mainitusta palkasta ainoastaan se osa, mikä kulloinkin on mainittua korvausta suurempi. Korvaukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päiväraha ja elinkorko, mutta ei hoito- eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta, haittarahaa eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturmaeläkettä eikä elinkorkoa, jota työntekijä saa sellaisen tapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Työntekijälle tämän pykälän mukaan maksettavasta sairausajan palkasta vähennetään tässä kohdassa tarkoitettu sellainen tapaturma tai muu korvaus, joka ei ole hänen itsensä kustantama. Vähennystä laskettaessa mainittua korvausta verrataan työntekijälle kulloinkin 1 momentin perusteella muuten maksettavaan täyteen tai osapalkkaan.

5 mom. Erityismääräys

Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada 61 §:ssä määrättyjä sairauslomaetuja.

6 mom. Sairausajan palkan laskenta

Tässä pykälässä tarkoitettua sairausajan palkkaa laskettaessa noudatetaan 61 §:n 5 momentin määräyksiä.