På svenska
  • Selaa sopimuksen lukuja AvaaSulje
    TS 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien

    Liite 8 Määräaikainen kokeilumääräys 24 t/42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti

    Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018–31.3.2020.

    1 § Liitteen 8 käyttöönottaminen (voimassaolo päättyy 31.3.2020) 

    1 mom. Liitteen 8 soveltamisala

    Liitteen 8 soveltamisen piiriin voi kuulua vain sellainen viranhaltija/työntekijä, joka kuuluu liitteen 2 (palo-  ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset) soveltamisen piiriin.

    Liitteen 8 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, joka on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön. 

    2 mom.    

    Tämän liitteen määräysten käyttöönottaminen edellyttää, että työnantaja ja TS-sopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset sopivat liitteen 8 soveltamisesta paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.


    Soveltamisohje

    Tämä määräaikainen liite on voimassa sopimuskauden 1.2.2018–31.3.2020. Paikallista sopimusta ei voida solmia pidemmäksi ajaksi.

    Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. 


    2 § Liitteen 8 määräykset (voimassaolo päättyy 31.3.2020)

    1 mom.    

    Liitteen 8 määräyksillä on sovittu toisin (työaikalain 14 § 2 mom. perusteella) työaikalain määräyksistä. 


    Soveltamisohje

    Liitteen 8 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, joka on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön. 


    2 mom.    

    Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla tämän liitteen mukaisesti keskimäärin 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia.


    Soveltamisohje

    Jäljempänä tästä työaikamuodosta käytetään muotoa 24 t/42 t.


    3 mom.     

    Aktiivityötä saa olla pääsääntöisesti keskimäärin enintään 12 tuntia 24 tunnin työvuorossa.


    Soveltamisohje

    Aktiivityön (tehollista työtä) käsitteen sisältö sovitaan paikallisessa virka- ja työehtosopimuksessa.

    Liitteen 8 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, joka on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön. 

    Työpaikalla sekä työnantajan että viranhaltijan/työntekijän tulee kiinnittää huomiota aktiivityön määrään. 


    4 mom.     

    Työvuoro (24 tuntia) voidaan jakaa kolmeen tai kahteen osaan. Tällöin kunkin jaetun osan pituuden mukaisen työvuoron tulee kuitenkin olla vähintään 6 tuntia. 12 kalenteriviikon aikana voidaan jakaa enintään yksi 24 tunnin työvuoro.

    Esimerkkejä työvuoron (24t) jakamisesta

    Esimerkki 1:  6 tuntia, 8 tuntia ja 10 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 2:  6 tuntia, 9 tuntia ja 9 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 3:  8 tuntia, 8 tuntia ja 8 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 4:  6 tuntia ja 18 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 5:  8 tuntia ja 16 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 6:  10 tuntia ja 14 tuntia = 24 tuntia
    Esimerkki 7:  12 tuntia ja 12 tuntia = 24 tuntia

    5 mom.     

    Työvuorot tulee suunnitella siten, että työvuoron (24 tuntia) jälkeen on vähintään 24 tunnin lepoaika. Seuraava työvuoro voidaan siis suunnitella alkamaan siten, että työvuorojen väliin jää vähintään 24 tuntia.


    Esimerkki 1

    Työvuoro (24 tuntia) suunnitellaan alkamaan maanantaiaamuna klo 9.00. Seuraava työvuoro voidaan suunnitella alkamaan keskiviikkona klo 9.00, jolloin maanantaina alkavan työvuoron ja keskiviikkona alkavan työvuoron väliin jää työvuorosuunnittelussa 24 tunnin lepoaika.


    Soveltamisohje

    Ylityö, hätätyö ja 6 momentin mukainen 24 tunnin työvuoron pidentäminen lyhentävät 24 tunnin lepoaikaa.

    Työvuoron (24 t) jälkeen heti alkava koulutus

    Paikallisessa virka- ja työehtosopimuksessa voidaan sopia siitä, että työvuoron jaetun osan (4 mom.) mukainen työvuoro, joka käytetään koulutukseen, voidaan sijoittaa alkamaan heti työvuoron (24 t) jälkeen. Suunnittelussa on huomioitava, että tällöin 24 tunnin lepoaika siirtyy vastaavasti eteenpäin.


    6 mom.     

    Työvuoron aikana työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että kyseistä työvuoroa pidennetään.


    Soveltamisohje

    Mikäli työvuoroa pidennetään sopien, tulee samalla sopia siitä, maksetaanko työvuoron jälkeisiltä tunneilta ylityökorvaus 8 momentin mukaisesti vai annetaanko vastaava aika vapaana.


    7 mom. Lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla 

    Jos täyden työpäivän vapaa-aikahyvitystä ei voida arkipyhäviikolla antaa KVTES:n III luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta arkipyhä- ja aattopäiviltä, maksetaan täyttä työaikaa tekevälle kultakin edellä tarkoitetulta arkipyhä- ja aattopäivältä

    • 24t/42t mukaisessa työajassa lisätyökorvauksena viikon säännöllisen keskimääräisen työajan viidesosan mukainen korottamaton tuntipalkka, jollei liitteestä 8 muuta johdu.

    Korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana tai vuosi- tai sairauslomalla taikka äitiysvapaalla.

    8 mom. Ylityökorvaus

    Ylityökorvaus määräytyy 

    • 24 t/42 t mukaisessa työajassa siten, että ylityöstä, jota tehdään työvuoron lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

    Soveltamisohje

    24 t/42 t mukainen työaikajärjestelmä

    Työvuorojen välisenä aikana tehty työ muodostuu yleensä ylityöksi. Jos palomies esim. kahden työvuoron välisinä vapaapäivinä kutsutaan kaksi eri kertaa työhön (6 tuntia ja toisella kertaa 4 tuntia), joka muodostuu ylityöksi, molempien työrupeamien työtunnit lasketaan yhteen (6 + 4 = 10 tuntia) ja ylityökorvaus maksetaan yhteenlasketun tuntimäärään mukaan (2 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja 8 tunnilta 100 %:lla korotettu palkka)


    9 mom. Yötyökorvaus


    Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan KVTES:n työaikaluvun mukainen korvaus.


    Soveltamisohje

    Paikallisessa virka- ja työehtosopimuksessa voidaan sopia, että yötyökorvaus annetaan vapaana.


    10 mom. Eräiden työaikakorvausten sisällyttäminen tehtäväkohtaiseen palkkaan

    Paikallisesti voidaan sopia siitä, että päätettäessä palo- ja pelastustoimen henkilöstön tehtäväkohtaisesta palkasta, erillisenä maksetut ilta-, yö-, vuoro- ja lauantaityökorvaukset sekä vapaamuotoisesta varallaolosta maksettavat korvaukset sisällytetään kiinteänä eränä tehtäväkohtaisen palkan osaan kokonaan tai osittain. 

    11 mom. Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset 

    Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset määräytyvät KVTES:n III luvun 22 §:n mukaisesti.

    12 mom. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

    Työvuorokausi lasketaan alkavaksi 24 t/42 t mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko maanantaina 24 t/42 t mukaisen työajan säännöllisenä alkamisajankohtana.

    13 mom. Vuosiloma

    Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan 12 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. 


    Soveltamisohje

    1 Vuosiloman antaminen (24 t/42 t)

    Vuosiloman antaminen noudatettaessa 24 t/42 t mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

    Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 42/24 = 1,75

    Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (KVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 3 mom., pyöristäminen 6 § 5 mom.)

     

    38 vuosilomapäivää

     

    1,75 x 38
    5

     

    =

     

    13,3

     

    =

     

    13 työvuoroa

    (pyöristys alaspäin)

     

    30 vuosilomapäivää

     

    1,75 x 30
    5

     

    =

     

    10,5

     

    =

     

    11 työvuoroa

    (pyöristys ylöspäin)

     

    28 vuosilomapäivää

     

    1,75 x 28
    5

     

    =

     

    9,8

     

    =

     

    10 työvuoroa

    (pyöristys ylöspäin)

    Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.

    Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:

    38 vuosilomapäivää    =    52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
    30 vuosilomapäivää    =    42 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
    28 vuosilomapäivää    =    38 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
    *) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma–pe päiville sattuvat arkipyhät. Katso liitteen 7 mom. lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla.

    2 Vuosiloman säästäminen

    Vuosiloman säästämisestä on määräykset KVTES:n vuosilomaluvun 12 §:ssä. Yleistyöajasta poikkeavia paloalan työaikajärjestelyjä käytettäessä on otettava huomioon seuraavaa:

    24 t/42 t mukainen työaika

    Keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

    Vuosilomasta voidaan säästää 5 työvuoroa ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 työvuoroa. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduleista, joissa 24 tunnin työvuoroa seuraa 3 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan työvuoroon sisällytettävä myös 3 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Siten lomasta voidaan säästää enintään 8 x 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.

    Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduleina.

    3 Lisäohjeita

    Edellä esitetyissä tapauksissa myös vuosilomapalkkaa korottavat työaikalisät siirtyvät maksettaviksi myöhemmin säästövapaita pidettäessä.