V Työvapaat

18 § Sairauspoissaolon palkka

1 mom. Palkanmaksun edellytykset ja palkallisen jakson pituus

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti, jos

• työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 5 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 6 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 8 viikon pituiselta ajanjaksolta.

Jos poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2 mom. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä, joka 1 momentissa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.  

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

3 mom. Sairausajan palkanlisät

Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairauspoissaolon palkkaan. Sairauspoissaolon palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

4 mom. Sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairauspoissaolon palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairauspoissaolon palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

5 mom. Päiväraha

Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairauspoissaolon ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.  

Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Sen opetushenkilöstön osalta, johon sovelletaan ammatillisen opetuksen vuosityöaikaa, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta em. päivärahaan kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.  

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien vuoksi keskeytynyt oppilaitoksessa, päiväraha tai muu tässä momentissa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun työntekijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työntekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden takia vapaata.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n tai 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairauspoissaolon palkasta.  

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairauspoissaolon palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn vuoksi on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairauspoissaolon palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6 mom. Päihdeongelmaisen laitoshoito

Sairauspoissaolon palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

19 § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan  

1 mom.    

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkalliset ajanjaksot määräytyvät YTES 91 § 2 momentin ja 93 § 2 momentin mukaisesti ja ovat palkallisia vain, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.  

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.  

2 mom.    

Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun työntekijän palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai osion C kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana korvauksena. Korvauksen suuruus on näiltä päiviltä työnantajalle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrä. Korvauksesta ei pidätetä ns. työnantajasivukuluja eikä se ole osa eläkkeen perusteena olevaa ansiota.

Saadakseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut työntekijän on noudatettava, mitä raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.  

20 § Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

21 § Osittaisen hoitovapaan palkka  

1 mom.    

Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.    

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom.    

Ammatillisen oppilaitoksen vuosityöajassa osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja/opinto-ohjaaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään opettajalle samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta. Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen eritellä.