II Palkkaus

2 § Palkkausperusteet 

1. Opetushenkilöstön peruspalkan määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin YTESin palkkausluvun 13 §:n 1–2 momenttia.
    
2. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusvaatimusten (ei siirtymäsäännösten) mukaisen kelpoisuus/tutkintoryhmän perusteella.
    
3. Toimipaikkojen sijainnin mukaisessa jaossa noudatetaan seuraavaa kalleusluokitusta:

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan

4. Kalleusluokan mukainen euromääräinen palkka määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan. 
    
5. Tämän sopimuksen mukaista palkkaperustetta sovelletaan myös, kun opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.  

3 § Epäpätevyysalennus

Työntekijän, jolla ei ole tehtävän kelpoisuusvaatimuksissa määriteltyä kelpoisuutta, palkka on 6–20 prosenttia ko. hinnoittelutunnuksen mukaista palkkaa alempi.

Pöytäkirjamerkintä

Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Kelpoisuusvaatimuksissa määritellyllä kelpoisuudella tarkoitetaan laissa/asetuksessa säädettyä kelpoisuutta. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn tehtävään vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. 

4 § Vuosisidonnainen lisä  

1. Lukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen päätoimiselle opettajalle maksetaan vuosisidonnaista lisää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusajan jälkeen siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.
    
2. Vuosisidonnaiset lisät määräytyvät vähimmäisperuspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.
    
3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen palvelus opettajana/rehtorina tai kokemus työntekijän tehtävää vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
    
4. Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.
    
5. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, raskaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
    
6. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään vuosisidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen. 

5 § Henkilökohtainen lisä

1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat ensisijaisesti työntekijän henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
    
2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa, kun työntekijä saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana työntekijän kokonaispalkkaa, ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.

6 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä voidaan suorittaa kielilisänä hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ks. palkkaliite.
    
2. Opettajalle, jolla on erinomainen kielitaito molemmissa kotimaisissa kielissä, voidaan maksaa kielilisää (ks. palkkaliite).

7 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (ks. palkkaliite) maksetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaan edellyttää vieraan kielen taitoa.
    
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tason mukaan (L yleisistä kielitutkinnoista 964/2004 ja asetus 1163/2004).  

8 § Sijaisuus  

Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauksen erotus sijaisuusajalta.

9 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman tehtävän ylituntipalkkiosta.

10 § Täysi palkka

1. Opettajan palkalliselta työvapaalta palkka sekä lomaraha ja 26 §:n 3 kohdassa mainittu korvaus (luottamusedustajakorvaus) lasketaan opettajan täydestä palkasta.
    
2. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.