III Työaika ja työaikakorvaukset

11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES
pykälä

KVTES
asia

Poikkeukset KVTES:n
soveltamisesta

1 §

Työajan tehokkaan käytön periaate

 

3 §

Työaikamääräyksistä poikkeaminen

 

4 §:n
2 mom.

Eräitä erityistilanteita

 

12 §

Vuorokauden ym. alkaminen

 

18 § ja
19 §:n 1 ja
2 mom.

Epämukavan työajan
korvaukset

KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset
liitteissä.

20 §

Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

 

21 §

Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset

Johtavassa asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 14 §.

27 §

Työajan tasoittumis-järjestelmä

Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 18 §:n määräys jäljempänä.

30 §

Työaikapankki

 

12 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta liitteen 5 praktikkoeläinlääkäreihin.

2 mom. Säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 15 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti:

  1. Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
     
  2. Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia 15 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 45 minuuttia edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä. Osa-aikaisella viranhaltijalla säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden vastaavalla osuudella kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Soveltamisohje

Mikäli keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, katsotaan työpäiviksi maanantai–perjantai riippumatta siitä, miten viranhaltija muuten työskentelee. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.

Päivystysvapaalla tarkoitetaan 14 §:ssä tarkoitettujen päivystyskorvausten vapaa-aikakorvausta.

Ks. lisäksi työvuoroluettelon suunnittelusta yleisen osan soveltamisohjeliite 1.


Esimerkki 1

Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virkavapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia – 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) – 7 tuntia 15 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) – 15 t (7 t 15 min + 7 t 45 min, päivystysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 54 tuntia 15 minuuttia.


Esimerkki 2

  • Osa-aikainen (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
     
  • Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.
     
  • Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson säännöllinen työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
     
  • Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arkipyhä. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Esimerkki 3

Osa-aikaisen viranhaltijan säännöllinen työaika on 3 viikon työaikajaksossa 90 tuntia (keskimäärin 30 tuntia viikossa = 78,43 % täydestä työajasta) 1 . Hän on ennalta tiedetysti vuosilomalla ensimmäisen viikon 2 ja kaksi päivää toisella viikolla 3. Kolmannen viikon perjantaina hän sairastuu yllättäen, jolloin hänellä olisi ollut 6 tunnin työvuoro 4. Työaikajakson säännöllinen työaika on 90  t 1 - 30 t 2 - 5 t 41 min 3 - 6 t 5 min 3 - 6 t 4 = 42 t 14 min, joka on samalla lisätyöraja. Työaikajakson säännöllinen työaika ja lisätyöraja lasketaan seuraavasti: (78,43 % ((3 x 38 t 15 min) 1 - 38 t 15 min 2 - 7 t 15 min 3  - 7 t 45 min 3 )) - 6 t 4 = 42 t 14 min.


13 § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (652/2013) (viittausmääräys)).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.


Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia.

Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Samoin poikkeava päivystys voi muuttua vapaamuotoiseksi päivystykseksi tai työpaikkapäivystykseksi.

Lääkäriä ei pitäisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy.  Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin lääkäreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukaisesti joutuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääriltä voidaan välttyä.

Viranhaltijan työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Osa-aikaisen viranhaltijan päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä, ks. yleisen osan soveltamisohjeliite 1 kohta 7.


2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri on kummassakin tapauksessa määrätty suorittamaan työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 21 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.


Soveltamisohje

Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.


Poikkeava työpaikkapäivystys

Poikkeavalla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä, joka ei ole em. työpaikkapäivystystä. Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä aktiivityön määrä on vähäinen (noin 20–40%), mutta potilasturvallisuus ja/tai lainsäädäntö (esim. mielenterveyslaki (1116/1990)) edellyttää poikkeuksellisesti työpaikalla oloa.

3 mom. Päivystysvuoro

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. Lähtökohtana on se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kulloinkin enintään 24 tuntia (ks. esim. yleisen osan 20 §:n soveltamisohje).


Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.


Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä, ks. yleisen osan 12 §.


4 mom. Eläinlääkärin päivystys

Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä 5 määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

5 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko työnantajan määräämää työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta.

14 § Päivystyksestä maksettavat korvaukset

1 mom. Työpaikkapäivystyksen päivystyskorvaukset

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan työnantajan määräämältä säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työpaikkapäivystyksen tunnilta ja kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityötunnilta taulukon mukaisella kertoimella korotettu varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

 

klo
0–8

klo
8–15

klo
15–18

klo
18–22

klo
22–24

maanantai

3

1,75

1,75

2,5

tiistai–torstai

2,5

1,75

1,75

2,5

perjantai

2,5

1,75

2,25

3

lauantai–sunnuntai*

3

2,25

2,25

2,25

3

*sekä muuksi päiväksi sattuvat juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto. Ks. esimerkit 1 ja 2.


Soveltamisohje

Korvausperusteiden uudistuksella 1.1.2015 ei ollut tarkoitus muuttaa olemassa olevia paikallisia päivystyksen aloitusaikoja. Korvaukset maksetaan päivystyksen alkamisesta lukien. Esimerkiksi arkipäivystys alkaa klo 14.30, jolloin tuntipalkkaa korotetaan kertoimella 1,75.

Lääkärien ja hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-aikana.


Esimerkki 1

Lääkäri päivystää tiistaista klo 15.00 – keskiviikkoon klo 8.00. Työnantaja antaa osan päivystyskorvauksista vapaa-aikana ja maksaa loput rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa. Tosiasiallisia päivystystunteja on 17 tuntia, joista 7 tunnilta maksetaan 1,75:llä korotettu tuntipalkka ja 10 tunnilta 2,5:lla korotettu tuntipalkka. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 37,25, joista työnantaja antaa vapaa-aikana päivystystä seuraavana päivänä aktiivivapaana 5 tuntia ja myöhemmin yhteensä 15 tuntia. Rahana korvattavaksi jää 17,25 tuntia eli 569,25 euroa.


Esimerkki 2 arkipyhiä koskevista päivystyskorvauksista

Arkipyhäkorvaukset suoritetaan kuten sunnuntaikorvaukset.

Lääkäri päivystää loppiaisena. Loppiainen 6. tammikuuta on tiistai.

Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.

Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.


2 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen korvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen peruskorvaus.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan alla olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huomioon mm. päivystyksen

  • sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika),
  • rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistuvuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja
  • toistuvuus (päivystyskertojen keskimääräinen lukumäärä päivystykseen osallistuvaa lääkäriä kohden kuukaudessa).

Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmiusaika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan huomioon peruskorvauksen prosenttia määritettäessä.

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Korvaus lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Ajankohta

Viranhaltijalle määrätty valmiusaika

 

Enintään 30 minuuttia

Yli 30 minuuttia

Arkipäivä

25 %

19 %

Viikonloppu

36 %

26 %

Aktiivityöstä maksetaan 1 momentin mukainen korvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Lisäksi maksetaan liitteissä 1–3 tarkemmin määritellyt toimenpide-, lausunto- ja todistuspalkkiot.


Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan on saapunut työpaikalle ryhtyäkseen välittömästi työhön. Poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun työ on suoritettu.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Työnantaja vahvistaa jälkikäteen päivystyssuunnitelman ylittävät tunnit.

Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville, laillistetuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin erityiskoulutus, osalaillistuksen omaaville hammaslääkäreille ja lääketieteen/hammaslääketieteen opiskelijoille.

Vapaamuotoisessa päivystyksessä työnantaja voi tarjota lääkärille mahdollisuuden päivystää työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä silloin, jos lääkäri ei ehdi saapua edellytetyssä ajassa työpaikalle normaalista asuinpaikastaan. Vapaamuotoinen päivystys ei kuitenkaan muutu tästä syystä työpaikkapäivystykseksi, vaan korvaukset maksetaan edelleen vapaamuotoisen päivystyksen korvausten mukaan.


3 mom. Alle tunnin aktiivityö

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä 1 momentin mukainen korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.

4 mom. Puhelinkonsultaatio tai muu päivystykseen liittyvä etäkonsultaatio

Puhelinkonsultaatioon tai muuhun päivystykseen liittyvään etäkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöksi. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aikana tapahtuneesta puhelin- tai etäkonsultaatiosta suoritetaan konsultaatioon kulunutta aikaa vastaava korvaus, paitsi jos samalta tunnilta suoritetaan yllä todettu enintään yhden tunnin korvaus.

Puhelinkonsultaatiolla ja muulla päivystykseen liittyvällä etäkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.

Puhelinkonsultaatiosta tai muusta etäkonsultaatiosta ei suoriteta korvausta, mikäli lääkäri pelkästään kutsutaan sairaalaan, taikka hän mahdolliset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan.


Soveltamisohje

Puhelinkonsultaatiosta ja muusta päivystykseen liittyvästä etäkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto). Puhelinkonsultaatiosta ja muusta etäkonsultaatiosta suoritetaan korvaus siltä ajalta, joka lääkäriltä on kulunut potilasasiakirjoihin tutustumiseen ja hoito-ohjeiden kirjaamiseen ja/tai antamiseen (esim. jos kesto on 16 minuuttia, merkitään tämä määrä konsultaation kestoksi ja korvaus suoritetaan 16 minuutilta).


5 mom. Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virkatehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

  • lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan
  • ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
  • päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

15 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä ja korvaus

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

2 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 1 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä. Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

3 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 1 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.


Soveltamisohje

Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 3 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan 14 §:n 1 momentin taulukossa määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.


16 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suoritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 11 §:n ja 15 §:n 2 ja 3 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

17 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelletaan työaikalain 19 §:n säännöstä.


Soveltamisohje

Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:

40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivystysajasta luetaan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.


18 § Työaika-asiakirjat

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.

Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 27 §:n määräyksiä.


Soveltamisohje

Ks. työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta ym. yleisen osan soveltamisohjeliite 1.