KVTES 2018– 2019
2018–2019
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
- Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
- I luku Yleinen osa
-
II luku Palkkaus
- Yleiset määräykset
- Palkkausjärjestelmä
- Muut lisät ja palkkiot
- Erinäiset määräykset
- Palkanmaksuun liittyvät määräykset
-
III luku Työaika
- Työajaksi luettava aika
- Säännölliset työajat
- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
- Lepoajat
- Työaika-asiakirjat ja yötyö
- Työaikapankki
- Liukuva työaika
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat AvaaSulje
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö
- Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot AvaaSulje
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi
-
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Yleiset määräykset
- Matkustamiskustannusten korvaus
- Päiväraha
- Muut korvaukset
- Ulkomaille tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaukset
- Erinäisiä määräyksiä
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 38 tuntia 15 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta ei ole osa KVTES 2018–2019 -sopimusta.
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätty kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.5.2018 alkaen 94 €.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 260 €. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.5.2018–31.3.2020.
Helsingissä 13. helmikuuta 2018
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY
Usein kysyttyä
Miten varmistetaan työsuojeluvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa?
Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.
Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (3.4.2008) mukaan
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio (5 §)
Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen sopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.
Suurissa kuntayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 3 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista kokonaisuutta varten.
Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin (9 §)
Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan
Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)
Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.
Muualla verkossa
Miten toimitaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valmistelemiseksi, jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle?
Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
Miten määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilön työpaikka tai toiminta-alue?
Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan.
Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.
Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan
- työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
- työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
- työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
- työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
- saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti.
Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla.
Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat.
Muualla verkossa