HYVTES 2023–2025

Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus
  • Selaa sopimuksen lukuja AvaaSulje
    Liite 7 Teknistä alaa koskevat määräykset

    Liitteen 7 alaliite 1: Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset

    1 § Säännöllinen työaika

    1 mom.

    Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla

    1. yleistyöaika (HYVTES III luku 7 §)
    2. keskeytymätön kolmivuorotyö (alaliite 3) tai
    3. keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona siten, että säännölliset palvelusvuorot jaetaan päivä- ja yövuoroihin ja päivävuoron pituus on 8 tai 9 taikka 12 tuntia ja yövuoron 16 tai 15 taikka 12 tuntia.

    Soveltamisohje (kohta c)

    Tässä on sovittu työaikalain 34 §:n perusteella toisin työaikalain 25 §:n mukaisesta vuorokausilevon pituudesta siten, että vuorokausilepo voi työaikalain 25 §:stä poiketen jäädä alle 11 tuntiin.

    Työvuorot on kuitenkin järjestettävä siten, että työaikalain 25 §:n 4 momentissa tarkoitettu korvaava lepoaika tulee annettua työaikalaissa säädetyllä tavalla (viittausmääräys).


    Soveltamisohje

    Säännöllinen työaika voi perustua myös työaikalain (605/1996, 872/2019) nojalla annettuun poikkeuslupaan (viittausmääräys).


    2 mom.        

    Pelastustoimen johto-, ohjaus- ja palotarkastustehtävissä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika voi edellä 1 momentissa mainittujen vaihtoehtojen lisäksi olla toimistotyöaika (HYVTES III luku 8 §), jos

    • hyvinvointialue tai hyvinvointiyhtymä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ja
    • hän ei yleensä ole velvollinen osallistumaan sammutus- ja pelastustoimintaan eikä varallaoloon.

    Soveltamisohje

    Tämän momentin tekstimuutoksilla ei ole tarkoitettu muuttaa TS-03:n vastaavien määräysten soveltamispiiriä, vaan muutokset johtuvat pelkästään pelastuspäällystön virkanimikkeiden uudistumisesta.


    3 mom. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

    Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on kuusi kuukautta.


    Soveltamisohje

    Työaikalain (872/2019) 34 §:n perusteella on sovittu työaikalain 18 §:ssä säädetyn enimmäistyöajan tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen.

    Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso otetaan käyttöön työaikalain tarkoittamassa ajassa.


    2 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla *)

    Jos täyden työpäivän vapaa-aikahyvitystä ei voida arkipyhäviikolla antaa HYVTESin III luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta arkipyhä- ja aattopäiviltä, maksetaan täyttä työaikaa tekevälle kultakin edellä tarkoitetulta arkipyhä- ja aattopäivältä

    • 1 §:n 1 momentin a) kohdassa tarkoitetussa työajassa 7 tunnin 39 minuutin
    • 1 §:n 1 momentin c) kohdassa tarkoitetussa työajassa 8 tunnin ja
    • 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työajassa 7 tunnin 15 minuutin


    korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on ollut

    • työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana tai
    • vuosilomalla tai
    • sairauden takia poissa tai
    • äitiysvapaalla.

    Pöytäkirjamerkintä

    *) Katso perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite.


    Soveltamisohje

    Poikkeusluvan mukaisessa työajassa lisätyökorvauksena maksetaan vastaavasti viikon säännöllisen keskimääräisen työajan viidesosan mukainen korottamaton tuntipalkka, jollei poikkeusluvasta muuta johdu.


    3 § Ylityökorvaus

    Ylityökorvaus määräytyy

    • yleistyöajassa HYVTESin III luvun 16 §:n 1 momentin kohdan 1 mukaan
    • poikkeusluvan mukaisessa työajassa poikkeusluvan mukaan ja
    • keskimäärin 40 tunnin viikkotyöajassa siten, että ylityöstä, jota tehdään 8, 9 tai 12 tuntia ja vastaavasti 16, 15 tai 12 tuntia kestävän palvelusvuoron lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

    Soveltamisohje

    Poikkeusluvan mukainen työaikajärjestelmä

    Poikkeusluvan mukaisissa työaikajärjestelmissä työvuorojen välisenä aikana tehty työ muodostuu yleensä ylityöksi. Jos palomies esim. kahden työvuoron välisinä vapaapäivinä kutsutaan kaksi eri kertaa työhön (6 tuntia ja toisella kertaa 4 tuntia), joka muodostuu ylityöksi, molempien työrupeamien työtunnit lasketaan yhteen (6 + 4 = 10 tuntia) ja ylityökorvaus maksetaan yhteenlasketun tuntimäärään mukaan (2 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja 8 tunnilta 100 %:lla korotettu palkka), ellei poikkeusluvassa ole toisin määrätty.

    Keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaika

    Viranhaltija tai työntekijä, jonka työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, työskentelee tasoittumisjaksolle laaditun työvuoroluettelon mukaisesti myös silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken tasoittumisjakson. Ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkittyjen 8, 9, 12, 16 tai 15 tuntia kestävien palvelusvuorojen lisäksi.

    Jos työnteko keskeytyy sairauspoissaolon tai muun työloman johdosta, poissaolot tasoittumisjakson aikana (vuosilomaa lukuun ottamatta) eivät aiheuta muutosta työajan tasoittumiseen tai ylitöiden määräytymiseen tasoittumisjaksolla.

    Viranhaltijan tai työntekijän vaihtaessa kesken viikon työvuorosta toiseen ylityö määräytyy sen työvuoroluettelon tuntimäärän mukaan, jossa hän on työskennellyt enemmän ko. viikon aikana.

    Jos viranhaltija tai työntekijä vaihtaa päivätyöstä keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaikaan tai keskimäärin 40 tunnin viikkotyöajasta päivätyöhön, määräytyy viikoittainen ylityökynnys siten kuin edellisessä kappaleessa on sanottu, eli sen työvuoroluettelon tuntimäärän mukaan, jonka mukaisesti hän on työskennellyt enemmän ko. siirtymäviikolla.


    4 § Yötyökorvaus

    Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan HYVTESin työaikaluvun mukainen korvaus.

    5 § Eräiden työaikakorvausten sisällyttäminen palkkaan

    Paikallisesti voidaan sopia siitä, että päätettäessä palo- ja pelastustoimen henkilöstön tehtäväkohtaisesta palkasta, erillisenä maksetut ilta-, yö-, vuoro- ja lauantaityökorvaukset sekä vapaamuotoisesta varallaolosta maksettavat korvaukset sisällytetään kiinteänä eränä tehtäväkohtaisen palkan osaan kokonaan tai osittain.

    6 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset

    1 mom.    

    Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset määräytyvät HYVTESin III luvun 21 §:n mukaisesti.

    7 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

    Työvuorokausi lasketaan alkavaksi 1) päivätyön, 2) aamuvuoron tai 3) poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko maanantaina päivätyön, aamuvuoron tai poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisajankohtana.


    Soveltamisohje

    Kolmivuorotyössä voidaan paikallisesti sopia työvuorokausi alkavaksi yövuoron säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana.


    8 § Vuosiloma

    Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan 7 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.


    Soveltamisohje

    1 Vuosiloman antaminen

    a. Vuosiloman antaminen noudatettaessa poikkeusluvan mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

    Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (HYVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 2 mom., pyöristäminen 6 § 4 mom.)


    Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 42/24 = 1,75

    38 vuosilomapäivää

    1,75 x 38
    5

    =

    13,3

    =

    13 työvuoroa

    (pyöristys alaspäin)

    30 vuosilomapäivää

    1,75 x 30
    5

    =

    10,5

    =

    11 työvuoroa

    (pyöristys ylöspäin)

    28 vuosilomapäivää

    1,75 x 28
    5

    =

    9,8

    =

    10 työvuoroa

    (pyöristys ylöspäin)

    b. Vuosiloman antaminen noudatettaessa 40 tunnin keskimääräistä säännöllistä viikoittaista työaikaa, jossa työvuorot on jaettu päivä- ja yövuoroihin siten, että ne muodostavat parin, jossa päivävuoron pituus on 8, 9 tai 12 tuntia ja yövuoron pituus on 16, 15 tai 12 tuntia.

     Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (HYVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 2 mom. Vuorojen pituuden ei katsota vaihtelevan, koska ne muodostavat parin eli niiden yhteinen pituus on aina 24 tuntia. Pyöristäminen: (6 § 4 mom.).

    Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 40/24 = 1,667

    38 vuosilomapäivää

    1,667 x 38
    5

    =

    12,66

    =

    13 päivä- ja 13 yövuoroa

    (pyöristys ylöspäin)

    30 vuosilomapäivää

    1,667 x 30
    5

    =

    10,0

    =

    10 päivä- ja 10 yövuoroa

    (ei pyöristystä)

    28 vuosilomapäivää

    1,667 x 28
    5

    =

    9,3

    =

    9 päivä- ja 9 yövuoroa

    (pyöristys alaspäin)

     

    Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.

    Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:

    38 vuosilomapäivää

    =

    52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)

    30 vuosilomapäivää

    =

    42 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)

    28 vuosilomapäivää

    =

    38 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)

    *) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma–pe päiville sattuvat arkipyhät. Katso tämän liitteen 2 § lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla.

    2 Vuosiloman säästäminen

    Vuosiloman säästämisestä on määräykset HYVTESin vuosilomaluvun 12 §:ssä. Yleistyöajasta poikkeavia paloalan työaikajärjestelyjä käytettäessä on otettava huomioon seuraavaa:

    a. Poikkeusluvan mukainen työaika

    Poikkeusluvan mukaista säännöllistä työaikaa käytettäessä keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

    Vuosilomasta voidaan säästää 5 työvuoroa ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 työvuoroa. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduuleista, joissa 24 tunnin työvuoroa seuraa 3 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan työvuoroon sisällytettävä myös 3 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Siten lomasta voidaan säästää enintään 8 x 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.

    Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduuleina.

    b. Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 40 tuntia

    Keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika voi olla 40 tuntia siten, että työvuorot on jaettu päivä- ja yövuoroihin. Päivä- ja yövuorot muodostavat tällöin parin, jossa päivävuoron pituus on 8, 9 tai 12 tuntia ja yövuoron pituus 16, 15 tai 12 tuntia.

    Vuosilomasta voidaan säästää 5 yö- ja päivävuoron yhdistelmää ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 yö- ja päivävuoron yhdistelmää. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduuleista, joissa yö- ja päivävuoron lisäksi on 2 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan yö- ja päivävuoroon sisällytettävä myös 2 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Lomasta voidaan siten säästää enintään 8 x 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.

    Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduuleina.

    3 Lisäohjeita

    Edellä esitetyissä tapauksissa myös vuosilomapalkkaa korottavat työaikalisät siirtyvät maksettaviksi myöhemmin säästövapaita pidettäessä.