Haku

Keva julkaisi 11.3. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Tutkimuksen asiantuntijaryhmässä tiiviisti työskennelleenä kokosin blogiini mielestäni seitsemän tärkeintä kunta-alaa koskevaa tulosta. Ne osoittavat muun muassa sen, että vaikka työjärjestelyissä koettiin isoja muutoksia, pidetään kuntatyötä edelleen tärkeänä ja merkityksellisenä.

Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin haastava. Hoitojonot ovat ennätykselliset, alijäämää tehdään tänä vuonna toista miljardia ja lait asettavat kiristyviä velvoitteita. Lisää työvoimaa ei ole saatavilla mistään, ja ostopalvelujen sekä vuokrahenkilöstön hinnat ovat karanneet käsistä. Mitä voidaan tehdä?

Yksityisten alojen työehtosopimusneuvotteluissa kuohuu, ja edessä voi olla lakkojen kevät. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen avaa työriitojen sovittelun kautta syntyneitä kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisuja ja arvioi, mikä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä oikeastaan mättää.

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, onko työterveyshuolto tarjottava kaikille työntekijöille samassa laajuudessa. Työterveyshuoltoa on tärkeä tarkastella tasapuolisen kohtelun näkökulmasta, mutta se on myös tärkeä henkilöstöetu ja yksi vetovoimatekijä.

Suomi kärsii kroonisesta lääkäripulasta, jonka vuoksi kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Tulevaisuudessa lääkärien tarve vain kasvaa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kourallinen vaikuttavia lääkkeitä lumehoitojen sijaan.

Eläketurvakeskuksen uuden pitkän aikavälin (PTS) laskelman mukaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutasoa voidaan vähentää lähes pari prosenttiyksikköä ilman, että järjestelmä vaarantuu. KT:n tavoitteena on ollut jo pitkään parantaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kustannuskilpailukykyä alentamalla yksityissektoria suurempaa eläkemaksua.