Haku

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteet työpaikalla kuluttavat voimavaroja ja vaikuttavat haitallisesti organisaation toimintaan, työilmapiiriin ja työnantajamaineeseen. Tilanteet voivat pitkittyessään aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sitä kautta tuottavuuden ja tuloksellisuuden laskua, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. On kaikkien etu, että häirintään puututaan. Puutuminen on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Uuden edessä meillä ei ole varmuutta siitä, miten asiat tulevat menemään. On oletuksia ja ristiriitaisia käsityksiä. On siedettävä epävarmuutta. Onko hyvinvointialueuudistus menestys vai jotain epämääräistä? Toteutuvatko nopean uudistusaikataulun uhat? Saavutetaanko uudistuksessa ne tavoitteet, joita sille on asetettu?

Julkinen arvo tarkoittaa julkisesta toiminnasta ja palvelutuotannosta syntyvää arvoa yhteiskunnalle, yksilöille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle. Keskustelua julkisesta arvosta – siis siitä, mitä toiminnalla saadaan aikaan – käydään liian vähän. Julkista arvoa tarkastellaan liian usein vain siitä aiheutuvien kustannusten tai menojen kautta, tai vasta siinä vaiheessa, kun sitä on tarjolla jo liian vähän.

TE-uudistuksen kynnyksellä on tarpeen kysyä, mitä sellaista kuntavetoisilta työvoimaviranomaisilta odotetaan, johon valtio toimijana ei ole pystynyt vastaamaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyi alkusyksystä 2021 miltei kahdelta tuhannelta palkansaajalta kokemuksia työstä. Suurin yllätys itselleni, miten vähän vastaukset muuttuivat aiempiin vuosiin verrattuna. Monen kysymyksen kohdalla oli kuin aikasarjat olisivat jatkuneet samansuuntaisina ja koronapandemiaa ei olisi ollutkaan. Monen tiedustelun pulma on, että tiedon keräämiseksi tehdään huomattava määrä työtä, mutta tulosten analysointiin ja jatkotutkimuksiin hyvin vähän. Miten työolobarometria varten kerättyä tietoa voisi vielä hyödyntää?