VM:n tekoälyviesti on ristiriitainen: säästetäänkö vai parannetaanko palveluita?

Tekoäly voi parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta ja vapauttaa aikaa tärkeimpään työhön. VM:n tänään julkaisema virkapuheenvuoro jättää kuitenkin avoimeksi, tavoitellaanko tekoälyllä ennen kaikkea parempia palveluja vai henkilöstösäästöjä.

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi tänään keskiviikkona virkapuheenvuoron, jossa käsiteltiin muun muassa tekoälyn vaikutuksia kunta- ja hyvinvointialaan. Asiakokonaisuudessa on paljon julkisen talouden ja palveluiden muutosehdotuksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Monet ehdotuksista ovat linjassa myös KT:n omien tavoitteiden kanssa.

KT on toukokuussa julkaistuissa hallitusohjelmatavoitteissaan ehdottanut tekoälyn käyttöönoton tukemiseksi kansallista tekoälyohjelmaa. Tekoälyratkaisujen kehittäminen yksin on monelle organisaatiolle liian hidasta ja kallista. Siksi kehityksen vauhdittaminen vaatii tukea ja yhteistyötä.

VM korostaa virkapuheenvuorossaan tekoälyn mahdollisuuksia. Julkisten palvelujen tuottavuutta ei voida parantaa pelkästään säästämällä, vaan tarvitaan määrätietoisia uudistuksia. Tekoäly ja digitalisaatio tarjoavat kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuuden vapauttaa henkilöstön aikaa hallinnollisista tehtävistä kansalaisille tärkeisiin palveluihin.

Samaan aikaan virkapuheenvuorossa kuitenkin esitetään, että työntekijöiden eläköityminen mahdollistaisi säästöt ilman irtisanomisia. Eläkkeelle jää seuraavan kymmenen vuoden aikana 185 000 kunta- ja hyvinvointialan palkansaajaa. Puheenvuorosta voi saada sen vaikutelman, että heidän työnsä voitaisiin kovinkin laajasti korvata tekoälyllä. Toisaalta loppuyhteenvedossa näkymä onkin, että tekoäly vapauttaa ammattilaisen aikaa aitoon potilastyöhön. Viesti on ristiriitainen.  

KT on VM:n kanssa samaa mieltä siitä, että tekoäly voi auttaa kunta- ja hyvinvointialaa vastaamaan väestön ikääntymisestä ja palvelutarpeiden haasteista johtuviin haasteisiin. On kuitenkin huomattava, että ylivoimaisesti suurin osa alan henkilöstöstä työskentelee suoraan palveluiden parissa: esimerkiksi opettajina, hoitajina ja lääkäreinä. Hallinnollisen työn osuus alan tehtävistä on pieni.

Julkishallinto onkin vanhentunut käsite kuvaamaan kunta- ja hyvinvointialaa, joka tuottaa arjen palveluita koko yhteiskunnalle. Varsinaista hallintoa työnantajat ovat jo vuosien ajan ohentaneet systemaattisesti.

Rahoituksen ja tehtävien on oltava tasapainossa

VM:n virkamiehet ottavat puheenvuorossaan kantaa myös muun muassa kuntien määrään ja tehtäviin sekä hyvinvointialueiden rahoitusmalliin. Kyse on virkamiesten yhteen kootusta näkemyksestä. Mahdollisista toimista päättää ohjelmassaan tuleva hallitus.

KT on omissa hallitusohjelmatavoitteissaan pitänyt tärkeänä, että jos kuntien rahoituspohjaa muutetaan, samalla tarkastellaan myös niiden velvoitteita. Ennen kaikkea KT katsoo, että niin kuntien kuin hyvinvointialueiden toimintaa säänteleviä normeja on kevennettävä. Näin paikalliset päättäjät voivat nykyistä paremmin vastata palvelutarpeisiin ja kohdentaa voimavaroja vaikuttavimpiin palveluihin.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulee kehittää siten, että rahoituksen määräytyminen on läpinäkyvää ja jälkikäteistarkastuksen aiheuttama vaihtelu vähenee. Kehittämisessä on tärkeää lisätä edelleen kannusteita tuottavuuden parantamiseen, toimintatapojen uudistamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Hyvinvointialueet, kuten kunnatkin, ovat itsehallinnollisia toimijoita. Ne vastaavat itse myös velvoitteistaan työnantajina. 

Valtion tehtävä on varmistaa riittävä rahoitus ja toimintaedellytykset, jotta niin kunnat kuin hyvinvointialueetkin pystyvät onnistuneesti hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä.

Osaavan työvoiman saatavuus tulee varmistaa – todellakin

KT jakaa myös virkapuheenvuoron huolen osaavan työvoiman saatavuudesta. Kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudet turvata palvelut riippuvat siitä, että työelämän tarpeet otetaan huomioon koulutuspolitiikassa, työllisyystoimissa ja työperäisen maahanmuuton ratkaisuissa. Koulutuspaikoista päätettäessä on huomioitava työvoimapulasta kärsivät alat. Osaamisen jatkuvaan kehittämiseen on taattava kunnollinen malli lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle.

Myös varautumisen ja kyberturvallisuuden merkitys kasvaa tulevina vuosina. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiskunnassa kriittinen rooli yhteiskunnan toimintakyvyn turvaajina.

Jäämme odottamaan VM:n ja muiden ministeriöiden tarkempia puheenvuoroja ja analyyseja, joita on luvassa syksyn aikana. Velkajarrun säästötavoite 8–11 miljardia on niin suuri, että se vaikuttaa väistämättä myös kunta- ja hyvinvointialaan. Näin mittavassa sopeutuksessa tarvitaan avuksi myös tekoälyä. Silti on huolehdittava riittävästä rahoituksesta ja osaavasta henkilöstöstä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut voidaan tuottaa.

• Tutustu tarkemmin KT:n hallitusohjelmatavoitteisiin >