Työvoimapalveluissa tarvitaan uudenlaista osaamista – KEHA-keskuksen leikkaukset huolestuttavat

Työvoimapalveluhenkilöstön kokonaisosaaminen on varsin hyvää, mutta puutteitakin löytyy esimerkiksi työnhakijoiden kohtaamisesta ja ratkaisukeskeisestä työotteesta. Asia selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kesällä toteuttamasta selvityksestä, joka koski työvoimapalveluhenkilökunnan osaamista. Valtaosa 53 vastaajasta oli työllisyyspalvelujen johtajia tai päälliköitä.

KT muistuttaa, että työvoimapalveluiden henkilökunnan tehtäviin ei ole varsinaista koulutusta. Tehtävissä työskentelee esimerkiksi merkonomeja ja sosionomeja. Työvoimaviranomaiset ovat tähän asti saaneet KEHA-keskukselta käyttöönsä valtakunnallisia koulutuksia ja ohjeita, joihin on tukeuduttu päivittäisessä työssä. KEHA-keskus on valtion virasto, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa työllisyyspalveluiden valtakunnalliset tehtävät.  

Hallitus suunnittelee nyt lakkauttavansa KEHA-keskuksen järjestämän koulutustoiminnan ja oikeudellisen tuen, jotka ovat olleet suunnattu työvoimapalveluiden henkilökunnalle.

– Kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta on huolestuttavaa, jos koulutukset poistuvat. Tämä lisää myös henkilökunnan kuormitusta. Heiltä vaaditaan osaamista, jota heillä ei voi edes olla, jos työvälineet puuttuvat, KT:n johtava työvoimapolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman sanoo.

Koulutukseen tarvitaan selkeä työnjako

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Ne ovat myös vastuussa henkilöstönsä osaamisesta.

KT ymmärtää valtionhallinnon leikkaustarpeen ja esittää, että valtakunnallinen tuki voisi jatkossa olla nykyistä rajatumpaa. Silti sitä ei saa lakkauttaa kokonaan. Tuki voisi kohdistua esimerkiksi merkittäviin lainsäädäntömuutoksiin, soveltamiskysymyksiin ja yhteisiin koulutus- ja verkko-oppimissisältöihin sekä alueellisten osaamis- ja tulkintaerojen seurantaan.

KT:n toteuttaman osaamiskyselyn perusteella tällaiselle työnjaolle on tarvetta, jotta työvoimapalveluja voidaan uudistaa yhä parempaan suuntaan.

KEHA-keskuksen koulutukset vaarassa

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT katsoo, että KEHA-keskuksen leikkauksen vaikutukset kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta on arvioitava uudelleen.

– Työvoima-asiantuntijoiden pohjakoulutukset vaihtelevat. Esimerkiksi merkonomin koulutuksessa ei opeteta kovin paljoa ihmisten kohtaamisesta. KEHAsta saa koulutusta, miten ihmistä ohjataan ja työskennellään ratkaisukeskeisesti, ja nämä koulutukset on sälytettävä, Tötterman sanoo.

Hän painottaa, että työvoimapalveluiden pitää pystyä toimimaan vielä nykyistä paremmin.

– Se edellyttää sitä, että henkilöstön osaaminen kehittyy. Pitää pystyä palvelemaan työnhakijoita ja työnantajia niin, että he tulevat kuulluksi ja saavat sen tuen, minkä tarvitsevat, jotta työllisyys nousee. Muutos ei tapahdu ainakaan vähentämällä koulutusta, Tötterman sanoo.

KEHA-keskuksen järjestämä oikeudellinen tuki on auttanut, kun työllisyysviranomainen on tarvinnut apua tulkinnanvaraisen tilanteen ratkaisemiseen.

– Julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi siitä, saako työtön tehdä vapaaehtoistöitä. Tämä kertoo siitä, että työllisyysalueilla on tehty asiasta erilaisia ratkaisuja ja työttömät ovat epätietoisia omista oikeuksistaan. Yhtenäiset tulkinnat voitaisiin parhaiten turvata järjestämällä valtakunnallista koulutusta, Tötterman sanoo.