Työkyvyttömyyden kustannuksista voi saada aikaan isot säästöt – lue, mihin työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota
Työkyvyttömyysriskien aiempaa tarkempi seuranta voi tuoda Kevan mukaan merkittäviä säästöjä.
Noin 2,6 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi lähes 15 000 täyttä tai osittaista työkyvyttömyyseläkettä. Näin kertoo julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan ennuste.
Työkyvyttömyysriski jakautuu epätasaisesti ammatti- ja ikäryhmien välille. Kevan mukaan suurimmassa riskissä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat siivous- ja keittiötyöntekijät (4,3 %) sekä sairaala- ja laitosapulaiset (4,9 %), kun taas lääkäreillä (1,2 %) ja luokanopettajilla (1,3 %) riski on huomattavasti matalampi.
Työnantajan kannattaa reagoida ajoissa
Työkyvyttömyysriskit kasvavat tilastojen mukaan voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen. Suurimpien työkyvyttömyysriskien ammateissa yli 55-vuotiaista joka kymmenes on välittömän työkyvyttömyysriskin piirissä.
– Ennuste antaa organisaatioille arvokasta tietoa niistä henkilöstöryhmistä, joiden kohdalla työkyvyttömyysriski on kohonnut. Näin tilanteeseen voidaan reagoida jo entistä varhaisemmassa vaiheessa, toteaa Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman Kevan tiedotteessa.
Ammateissa on isot erot
Kevan ennustemallissa otetaan huomioon muun muassa ikä, sukupuoli, ammatti, sairauspoissaolojen määrä ja rakenne sekä aiempi työkyvyttömyyshistoria. Pitkät, yli kuukauden sairauspoissaolot nostavat riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle selvästi enemmän kuin lyhyet jaksot etenkin alle 50-vuotiailla.
Ammattien välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi alle 35-vuotiailla lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajilla runsaatkaan sairauspoissaolot eivät ennusta merkittävää työkyvyttömyysriskiä, mutta lähihoitajilla vastaava määrä tarkoittaa jopa nelinkertaista riskiä.
Kiinnitä huomiota hälytysrajaan
Työkyvyttömyyden hälytysrajaksi Keva määrittelee kertyneiden sairauspäivien määrän, jonka jälkeen yli 45-vuotias työntekijä kuuluu todennäköisesti riskialttiimpaan kymmenykseen. Tämä raja vaihtelee paljon: siivoustyössä hälytysraja ylittyy jo yhdeksän päivän jälkeen, kun taas ensihoitajilla se on lähes 30 päivää.
Työkyvyttömyyden ehkäisy voi tuoda säästöjä. Viime vuonna työkyvyttömyydestä aiheutui kunnille ja hyvinvointialueille jopa noin 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset, joista suurin osa johtui pitkistä sairauspoissaoloista. Yksi yli 30 päivän poissaolojakso maksoi työnantajalle keskimäärin 5 800 euroa.
Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlmanin mukaan varhainen puuttuminen ja erityisesti pitkien poissaolojen ehkäisy ovat tärkeitä. Erityisesti alle 50-vuotiaden työntekijöiden pitkiin poissaoloihin puuttumalla voidaan saada hyviä tuloksia aikaan.
– Pitkittyneet sairastamisetkin alkavat useimmiten lyhyempinä jaksoina, jolloin olennaista on tunnistaa erityisessä riskissä olevat henkilöstöryhmät ja käynnistää oikea-aikaisesti varhaisen vaikuttamisen toimet.
