Lausunnot ja kannanotot

KT katsoo, että sääntelyn vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisuutena myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta ja varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä kohteena kansainvälisille opiskelijoille ja osaajille.

 KT kannattaa esitettyä asetusmuutosta. Nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttää selvästi aiempaa vahvempaa otetta, ja työllisyyden edistämisen resursseja tulee siksi pystyä kohdentamaan nuoriin.

Esityksessä ehdotetaan uutta työvoimapalvelutehtävää työvoimaviranomaiselle. Se voisi jatkossa myöntää yhdistyksille ja säätiöille rahoitusta pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan toimintaan. KT kannattaa esitystä osittain. KT kiinnittää lausunnnossaan huomiota siihen, että esitysluonnoksen taloudelliset vaikutukset esitetään vahvasti epävarmuutta sisältävinä. 

KT pitää tärkeänä tavoitetta vahvistaa osaamistasoa, edistää jatkuvaa oppimista sekä luoda työelämässä oleville uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Nyt ehdotettu malli mahdollistaisi kotimaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen maksullisesti avoimen korkeakouluopetuksen kautta. KT painottaa, että uudistuksen vaikutukset tulee arvioida huolellisesti erityisesti julkisen sektorin työnantajien rahoitusvastuun, koulutuksellisen yhdenvertaisuuden ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen turvallisuusvaatimusten näkökulmista. KT kannattaa joustavampia koulutusmahdollisuuksia, mutta ei pidä tarkoituksenmukaisena lähtökohtaa, jossa julkisille työnantajille syntyisi käytännössä paine rahoittaa henkilöstönsä tutkintokoulutusta tilanteessa, jossa opiskelijoilla ei ole käytettävissään opintotukijärjestelmää.
 

KT kannattaa esitysluonnoksen tavoitteita selkeyttää ja yhdenmukaistaa SORA-sääntelyn soveltamista eri koulutusasteilla ja koulutuksen järjestäjien välillä. KT pitää kannatettavana lisäksi tavoitteita parantaa haavoittuvassa asemassa olevien potilas- ja asiakasturvallisuutta SORA-loppuraportin ehdotusten mukaisesti. KT korostaa, että jatkovalmistelussa tulee erityisesti huomioida, että tiedonantovelvoitteet toteutetaan mahdollisimman selkeinä, rajattuina ja hallinnollisesti kevyinä.

Kansallisesti vertailukelpoiset tiedot auttaisivat hyvinvointialueita kehittämään toimintaansa. KT korostaa, että vähimmäistietojen ja indikaattorien keräämisen ei tulisi lisätä tiedonantajien hallinnollista taakkaa. Asetuksen toimeenpano edellyttää riittäviä resursseja tiedonhallintaan ja tietojohtamiseen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella että hyvinvointialueilla.

KT pitää toimintasuunnitelmaluonnoksen tavoitteita tärkeinä. Luonnoksessa on monipuolisesti tarkasteltu erilaisista näkökulmista helteen vaikutuksia. Lisäksi vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi on esitetty toimenpide-ehdotuksia.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yhteistoiminta-asiamiehestä annettu laki kumottaisiin ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto lakkautettaisiin. KT pitää esityksellä tavoiteltavia säästö- ja tehostamistavoitteita pääosin kannatettavina.

Esityksessä ehdotetaan määräaikaista opintosetelikokeilua, jossa ilman korkeakoulupaikkaa jääneet alle 29-vuotiaat toisen asteen tutkinnon suorittaneet voisivat suorittaa enintään 30 opintopisteen laajuisia avoimen korkeakoulutuksen opintoja maksutta. KT pitää esityksen tavoitteita kannatettavina.

KT esittää, että myös asetuksen 3 §:n 3 momentin osalta harkittaisiin siirtymäaikaa, jotta työnantajilla ja palveluntuottajilla olisi riittävästi aikaa laittaa sopimukset ajan tasalle.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi sääntelyä, joka koskee lääkärin ilmoitusvelvollisuutta, mikäli hän epäilee potilaalla ammattitautia tai muuta työperäistä sairautta. KT pitää ilmoitusmenettelyn sujuvoittamista terveydenhuollon tietojärjestelmien kehityksen mahdollistamalla tavalla kannatettavana. Esitysluonnoksen tavoite työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden parantamisesta on myös tärkeä.

KT kannattaa esityksen tavoitetta hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä varauksin 25 vuotta täyttäneiden työttömien opiskelumahdollisuuksien helpottamisesta työttömyysetuudella. KT katsoo, että työttömän työllistymisen todennäköisyys ja työnantajien kannalta osaavan työvoiman saatavuus kytkeytyy vahvasti osaamisen lisäämiseen ja lisääntymiseen työmarkkinoilla. Etenkin tilanteessa, jossa työvoiman kysyntä on vähäistä, on osaamisen kehittäminen vaikuttavinta tarjontalähtöistä työvoimapolitiikkaa.

KT kannattaa hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita vahvistaa työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa sekä sekä selkeyttää lupamenettelyihin ja työnantajan velvollisuuksiin liittyvää sääntelyä.

KT:n mielestä asetusluonnoksen säädökset ovat selkeitä ja niiden säännöskohtaiset perustelut on esitelty perustelumuistiossa hyvin. 

KT pitää tärkeänä, että työttömyysturvaa kehitetään siten, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon myös monimuotoisesti työllistyvät. KT ei kuitenkaan kannata valittua rahoitusratkaisua, joka käytännössä tuo osittain työnantajien vastuulle myös yritystoiminnan riskinkannon. Vaikka uudistus ei todennäköisesti lisäisi merkittävästi työnantajien kustannuksia, on muutos kuitenkin periaatteellinen.