På svenska

Työhyvinvoinnin johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista

Käytännössä työhyvinvointiajattelu tarkoittaa sitä, että työpaikalla määritellään, mitä työhyvinvointi tarkoittaa arjen työssä. Lisäksi työnantajan tehtäviin kuuluu arvioida, miten työhyvinvointi toteutuu ja mihin se vaikuttaa.

Työhyvinvointi koostuu useista tekijöistä kuten

  • yksilön työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta
  • työyhteisön toimivuudesta
  • työoloista
  • työn sujuvuudesta.

Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisessa yksittäiset työhyvinvointia tukevat toiminnat ovat osa suunniteltua kokonaisuutta ja linkittyvät koko organisaation strategisiin tavoitteisiin. Työhyvinvointia tulisikin johtaa osana normaalia johtamistyötä niin, että kaikki ylimmästä johdosta lähtien ovat sitoutuneita siihen.

Parhaita tuloksia työhyvinvoinnin johtamisesta saadaan silloin, kun

  • työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet
  • määritellään ne toimenpiteet ja resurssit, joilla työhyvinvoinnille asetetut tavoitteet saavutetaan
  • valitaan sellaiset mittarit, joilla voidaan arvioida toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista.

HR-ammattilaiset, työsuojelutoiminta, työterveyshuolto ja esimiehet johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. 

Työhyvinvointi näkyy taloudellisina hyötyinä

Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy säästöinä esimerkiksi sairaspoissaolokuluissa ja työeläkemaksuissa. Lisäksi sillä voidaan vaikuttaa työn tuloksellisuuteen ja laatuun, sillä henkilöstön motivaatio heijastuu palveluihin ja siten myös organisaation talouteen.

Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös henkilöstön saatavuuden ja työnantajamaineen hallinnan kannalta.

Työhyvinvointia voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä työprosessien sujuvuutta, työn sisältöjä ja esimiestyötä.

Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa

Työhyvinvoinnin johtaminen on erityisen vaativaa työympäristössä, jossa on meneillään suuria rakenteellisia muutoksia.

Muutokset voidaan toteuttaa työntekijöiden hyvinvointia tukien, kun huolehditaan henkilöstön riittävästä osaamisesta ja siitä, että heidän hallinnan tunteensa työssä säilyy. On tärkeää, että henkilöstö voi osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Työnantajan on myös huolehdittava riittävästä viestinnästä ja varmistettava, että työntekijät saavat riittävästi tukea johdolta ja esimiehiltä.

Lue lisää muutosjohtamisesta KT:n muutostukisivuilta >