Blogit

Jokaisella on vastuu siitä, että työyhteisö ja -kulttuuri on tasa-arvoinen ja turvallinen. Erityisesti vastuu kuuluu niille ihmisille, joilla on sosiaalisia etuoikeuksia. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia puuttumiseen. Johto ja esihenkilöt ovat työnantajan edustajina keskeisessä roolissa.

Työvoimapula vaivaa laajasti sote-alaa ja ongelma on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. Huolimatta hyvinvointialueiden isommista hartioista henkilöstön saatavuuden ja palvelutarpeiden ongelmat eivät ole katoamassa.

Työvoimapulan aikana tiukkenevat henkilöstömitoitukset ja kelpoisuusehdot eivät johda palveluiden määrän tai laadun paranemiseen. Mikäli uutta henkilöstöä ei ole rekrytoitavissa tarpeeksi, palvelujen piiriin pääsevien asiakkaiden määrää on rajattava tai leikattava toisia palveluja.

Lääkäripula haittaa merkittävästi hoidon oikea-aikaista ja yhdenvertaista saavutettavuutta.

Sote-uudistus on edennyt seuraavaan vaiheeseen – toimeenpanoon. Kaikki alueet ovat saaneet koottua VATE-toimielimen ja sen yhteyteen erilaisia ryhmiä sekä ensimmäisen määräaikaisen yhteistoimintaelimen. Toimeenpano tehdään alueilla, hyvässä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Valtakunnallisesti toimeenpanoa koordinoidaan verkostoissa, joita organisoivat ministeriöt ja KT. Myös muut tahot tarjoavat tukea muutokseen.

Jo vuosia ja useilla hallituskausilla valmisteltu sote-uudistus hyväksyttiin lopulta eduskunnassa juhannusviikolla. Suomen historian suurinta hallinnonuudistusta koskeva valtava lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan vaiheittain.

Epävarmuuksista huolimatta olen innoissani historiallisesta syksystä, jolloin sote-uudistuksen toimeenpano alkaa. Soten asiakaspalveluja tarjotaan ja kehitetään kuten aiemminkin, mutta lainsäädäntö kirittää erityisesti alueellista hallinnon uudistamista sekä palvelujen tarkastelua. KT tukee kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajatoimintaa uudistuksen toteuttamisessa. Aloitamme hyvinvointialueiden palvelut konkreettisesti HR-valmistelijoiden verkostolla alkusyksystä.

Helsinki Pride -viikko 28.6.–4.7. muistuttaa meitä yleisemminkin monimuotoisuuden tärkeydestä ja sen arvostamisesta. Monimuotoisuuden arvostaminen nousee työpaikoilla esille esimerkiksi rekrytoinnissa ja monimuotoisuuden johtamisessa. 

Hyvinvointialueuudistus etenee nyt vääjäämättä eduskunnassa. Näyttää vahvasti siltä, että valmista on tällä kertaa tulossa. Kesälomien jälkeen astutaan sote-uudistusten historiassa kulkemattomalle tielle – suunnittelusta toteutukseen. Soteliiderit-hanke tarjoaa jatkossakin tukea sote-työnantajille ja hanke on uudessa vaiheessa entistäkin ajankohtaisempi.

Lääkäripulan takana ovat liian pienet koulutusmäärät. Lääkärien tarpeen tiedetään kasvavan. Tähän vaikuttaa sekä väestörakenteen muutos että terveyspalveluihin kohdistuva kysyntä.

Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua opettajasijaisen kesäpalkasta. Siinä on kuitenkin sivuutettu vallitseva työlainsäädäntö. Ilman lainsäädännön huomioimista ei keskustelu ole mielekästä. Samalla on mahdotonta ymmärtää sitä, ettei kunta voi vaikuttaa kesäpalkan kohdistumiseen. Syitä on kaksi.

Viime sopimuskierroksella tehtiin historiallinen työmarkkinaratkaisu, vaikka ratkaisun vaikutuksia työpaikkojen arkeen saa vielä odotella. KT ja pääsopijajärjestöt SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopivat uudesta työ- ja virkaehtosopimuksesta, Sote-sopimuksesta.

Mielenterveyden edistämiseksi työelämässä on aika kääntää katse yksilöistä työyhteisöjen hyvinvointiin, vaalia yhteisöllisyyttä sekä tukea henkilöstöä yhteiskehittämisessä ja uuden oppimisessa. Tällaisilla työyhteisöillä on resilienssiä kehittää yhdessä omalla työpaikalle sopivia ratkaisuja tulevissa muutostilanteissa.

Keva julkaisi 11.3. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Tutkimuksen asiantuntijaryhmässä tiiviisti työskennelleenä kokosin blogiini mielestäni seitsemän tärkeintä kunta-alaa koskevaa tulosta. Ne osoittavat muun muassa sen, että vaikka työjärjestelyissä koettiin isoja muutoksia, pidetään kuntatyötä edelleen tärkeänä ja merkityksellisenä.

Suomessa haetaan hallituksen johdolla ratkaisua siihen, miten Suomi pystyy vastaamaan jatkuvan oppimisen valtavaan tarpeeseen. Mielestäni tässä olennaista on se, kuinka jatkuvan oppimisen erilaiset keinot ja palvelut saadaan jokaisen suomalaisen ulottuville – ja matalalla kynnyksellä.