Uutinen

Pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla tavoitellaan korkeampaa työllisyysastetta

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista, joka perustuu yksilöllisiin palveluihin työnhaussa. Uuden palvelumallin toteuttaminen onnistuneesti vaatii paljon lisäresursseja. KT on edellyttänyt, että mallista aiheutuvat todelliset kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Työvoima-ja työllisyyspalvelut

Tutkimustiedon mukaan yksilölliset ja tehokkaat palvelut lyhentävät työttömyysjaksoja.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ideana on, että työnhakijaa tuetaan yksilöllisesti ja nopeasti. Palveluissa arvioitaisiin jokaisen työnhakijan palveluntarpeita, osaamista ja mahdollisuuksia hakea työtä nykyistä nopeammassa aikataulussa. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin nopeutuisi.

Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022. Hallitus on ilmoittanut lisäävänsä TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Niillä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.

Resurssit kohdennettava vaikuttavasti

KT on yleisesti kannattanut työnhakijoiden aktiivista tukemista ja heidän palvelutarpeidensa selvittämistä heti työttömyyden alkuvaiheessa. Mallissa esitetty henkilökohtainen tapaaminen tai yhteydenotto työnhakijan kanssa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta on kuitenkin erittäin vaativa tavoite, vaikka työvoimapalvelujen resursseja lisättäisiin.

Kun esitystä pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista valmisteltiin, KT korosti joustavan palveluprosessin tärkeyttä resurssien vaikuttavan kohdentamisen kannalta. Esityksessä alkuhaastattelu on lähtökohtaisesti järjestettävä samassa aikataulussa myös sellaisille työnhakijoille, jotka eivät ole työttömiä tai joiden työttömyyden päättymisaika on tiedossa.

KT painotti lausunnossaan myös työnhakijan oman aktiivisuuden merkitystä työnhaussa ja piti sitä keskeisenä edellytyksenä työttömyysturvaetuuksien saamiselle.

Uusi palvelumalli lisää kustannuksia

KT toi lausunnossaan myös esiin, että mallin myötä lisääntyvät alku- ja työnhakukeskustelut vaativat huomattavaa lisäresursointia palveluihin sekä esimerkiksi henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista varsin nopealla aikataululla. Työvoimapalvelujen uudistaminen on laaja ja perustavaa laatua oleva muutos, joka vaatii myös hyvää johtamista ja siten myös esihenkilöiden ja johdon kouluttamista.

Tiiviimpi asiakaspalvelumalli voi myös lisätä esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden ja Kelan kuntoutuspalveluiden tarvetta, kun palvelutarpeita tunnistetaan aiempaa paremmin.

Lisääntyviin palvelutarpeisiin vastaaminen nostaa muita julkisten palvelujen kustannuksia,

KT onkin vaatinut, että palvelumallista aiheutuvat todelliset kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Osana uudistusta työllisyyspalvelut siirtyvät paikallistasolle eli kuntiin vuonna 2024. Tähän liittyen KT on korostanut, että liikkeen luovutuksen tunnusmerkkien täyttyminen siirrossa on epävarmaa. Esimerkiksi, kun toimeentulotuen hoitaminen siirrettiin kunnista Kelalle, liikkeen luovutus ei ollut mahdollinen.

Työnhakijoiden palvelut uudistuvat

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja.

Lisäksi valmisteilla on palkkatukiuudistus, jonka tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä etenkin yrityksissä vähentämällä siihen liittyvää byrokratiaa. Palkkakustannuksista korvataan joko 50 tai 70 prosenttia sen mukaan, liittykö tuki osaamisen puutteisiin vai sairauteen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2023 alussa.

Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan myös perustamalla erityistehtäväyhtiö, joka työllistää kaikkein vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä. Tavoitteena on, että yhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana.

Osana kokonaisuutta jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus aloittaa toimintansa jo loppuvuodesta 2021.

KT:n lausunto