Uutinen

Työelämän laatu on parantunut työn murroksessa

Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan työelämä kehittyi monilta osin positiiviseen suuntaan vuonna 2019. Esimerkiksi palkansaajien kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet paranivat. Myös varmuus oman työn säilymisestä vahvistui juuri ennen koronakriisiä. 

Työkaverit juttelevat palaverin jälkeen. Kuva: Eeva Anundi.

Positiivinen kehitys työelämässä näkyy työelämäbarometrin tuloksissa. 

Suurin osa palkansaajista (83 %) koki työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uutta. Lisäksi valtaosa (80 %) oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla pyritään kehittämään systemaattisesti osaamista ja ammattitaitoa. 

Vuonna 2019 palkansaajista peräti puolet kertoi kehittäneensä taitojaan ja osaamistaan. Palkansaajat kertovat kehittäneensä osaamistaan siten, että he voisivat tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä. Vastaava osuus vuonna 2018 oli 39 prosenttia.

Lisäksi palkansaajien pelko työttömyydestä väheni ja varmuus oman työpaikan säilymisestä kasvoi vuonna 2019. Myös usko omiin työllistymismahdollisuuksiin työttömyyden osuessa kohdalle vahvistui. 

Nämä tiedot ovat erityisen myönteisiä, kun niitä tarkastellaan keskellä työmarkkinoiden kriisiä. Osaamisen kehittäminen lisää työntekijöiden valmiuksia selvitä työn murroksesta ja kohdata koronaepidemian jälkeinen työelämä. Vahva osaaminen tukee työntekijöiden työkykyä sekä parantaa työn tuottavuutta ja siten Suomen kilpailukykyä. 

Etätyö yleistyy, mutta erot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat suuria

Vaikka joustavien työaikajärjestelmien yleisyydessä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2018 jälkeen, työn joustavuus ja etätyö ovat yleistyneet työolobarometrin tulosten mukaan. 

Vuonna 2019 palkansaajista noin joka neljäs (23 %) teki säännöllisesti etätyötä ja vajaa kuudesosa (14 %) satunnaisesti. Toisaalta suurin osa palkansaajista ei tehnyt lainkaan etätyötä vuonna 2019.

Sosioekonomisten ryhmien erot etätyön teossa olivat merkittäviä. Etätyö oli selvästi yleisempää ylemmille toimihenkilöille kuin alemmille toimihenkilöille tai työntekijöille. Valtiolla etätyö oli huomattavasti yleisempää kuin muilla sektoreilla. Koronakriisi on todennäköisesti kasvattanut eroja, sillä etätyöt ovat lisääntyneet, mutta ne eivät ole mahdollisia kaikissa ammateissa.

Hyvä työelämän laatu auttaa selviämään kriiseistä

Koronakriisi ei näy vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa lainkaan, mutta epidemia on varmasti vaikuttanut jokaisen palkansaajan työhön vuonna 2020. 

Seuraavan työolobarometrin tuloksissa päästään tarkastelemaan kriisiajan vaikutuksia. Vuotta 2020 koskeva aineisto kerätään tänä syksynä, ja se tarjoaa ajantasaista tietoa työelämän laadussa tapahtuneissa muutoksista. Tuloksia voidaan myös verrata aiempien barometrien tuloksiin, ja vuoden 2019 barometri on tärkeä vertailukohde. 

Muuttuvassa työelämässä on keskeistä, että työelämän laatu säilyy hyvänä. Työelämän laatu ja tuloksellisuus ovat sidoksissa toisiinsa, sillä hyvinvoivat työntekijät saavat enemmän aikaiseksi, mikä lisää työn tuottavuutta. Kilpailukykyiset ja menestyvät työpaikat taas edistävät innovaatioita, kasvua ja uutta työtä. 

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.

Työolobarometrin tulokset on perinteisesti julkaistu kahdessa osassa: keväällä ennakkotiedot ja syksyllä loppuraportti. Syksyn loppuraportissa julkaistaan innovaatiotoimintaa, syrjintää, kiusaamista ja väkivaltaa, työkykyä ja terveyttä sekä ammatillista järjestäytymistä koskevia tietoja.

Muualla verkossa