Uutinen

Kunnilla merkittävä rooli työllisyydenhoidossa

Kuntaliiton työllisyyskyselyn tulokset osoittavat, että kunnat ovat lisänneet panostuksiaan työllisyyden edistämiseen. Jos kuntien toimivaltaa lisätään, niillä on myös mahdollisuuksia tarjota laadukkaita lähipalveluja.

Asiakas antaa hyvää palutetta palvelusta painamalla hymyilevää naamaa. Kuva: Eeva Anundi

Kunnat rahoittavat työllisyydenhoitoa yli 800 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan kuntien osuus työmarkkinatuesta. Kun huomioon otetaan työllisyyttä välillisesti edistävät satsaukset elinkeinopolitiikkaan sekä ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen palvelut, nousevat kustannukset yli miljardiin.
 
Kunnat satsaavat työllisyydenhoitoon yhtä paljon kuin valtio, joten myös niiden vastuuta tulisi kasvattaa.

Kuntaliitto esittää työllistymisen lähipalveluja kunnille

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttää, että työvoimapalvelut saadaan kuntoon.

Työllisyyden lähipalveluissa voidaan ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja alueiden erityispiirteet. Ne sopisivat hyvin kuntien hoidettavaksi.

Ihmisiä voitaisiin kokonaisvaltaisimmin tukea työllistymisessä, jos toimivalta sekä monialaiset yhteistyömallit koottaisiin kuntatasolle. Erityisen merkittävässä roolissa on kuntavetoinen työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP). Myös palveluiden saatavuus varmistetaan parhaiten lähipalveluilla.

Työvoimahallinnon resurssien ja toimivallan siirtäminen laajemmin kuntiin sekä mahdollisuus työhallinnon asiakastietojärjestelmien käyttöön tehostaisi myös merkittävästi resurssien käyttöä ja yksinkertaistaisi palvelujärjestelmää.

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista hyviä tuloksia

Kuntaliitto muistuttaa, että kuntavetoisista työllistämispalveluista on saatu hyviä tuloksia vuosien 2017 ja 2018 työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa. Niissä kokeilukuntien vastuulle siirrettiin noin 40 000 asiakasta TE-hallinnosta.

Kokeilukunnat tarjosivat laadukkaita lähipalveluita vaikeasti työllistyville. Palveluilla onnistuttiin työllistämään asiakkaita hyvin, ja myös asiakastyytyväisyys oli poikkeuksellisen korkea. Kokeiluissa resursseja kohdennettiin henkilökohtaisen palvelun lisäksi enemmän myös työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

Toimivallan siirtäminen kuntatasolle mahdollisti sen, että asiakkaiden tarpeisiin pystyttiin vastaamaan kokonaisvaltaisesti.

Muualla verkossa

Tietoa työllisyyskyselystä Kuntaliiton sivuilla >