Uutinen

Julkisen talouden näkymät synkkiä

Sekä Suomen pankin että valtiovarainministeriön (VM) joulukuun puolivälissä julkaisemat päivitetyt talousennusteet kertovat, että talouskasvu on hidasta ja julkisen talouden tilanne huolestuttava.

Pinkki säästöpossu näyttää laihalta. Kuva: Skitterphoto / Pexels

Kummassakin talousennusteessa seuraavien vuosien kasvu on hyvin hidasta. Ensi vuodelle povataan prosentin kasvua, seuraavina vuosina päästään hiukan sen yli. Kasvu on hyvin niukkaa siitä huolimatta, että kumpikin näkee tiettyjen aiempien nähtyjen suurten riskien hiukan helpottaneen. Kauppasopimuksien ja brexitin ympärillä velloneet epävarmuudet ovat hiukan osoittamassa selvenemisen merkkejä. Luonnollisesti näissä tekijöissä mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa riskiä siitä, että edes vaatimattomaan kasvuun ei päästä.

Hitaasta talouskasvusta, hitaasta maailmankaupan kasvusta ja Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden hitaasta elpymisestä johtuen myös työllisyyden kasvu on vaimeaa. Suomen pankki ja VM näkevät edelleen työvoimakapeikkoja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Paineisiin olisi viipymättä vastattava lisäämällä alan koulutuspaikkoja. Se voisi parantaa työmarkkinoiden osaajapulaa ja siten myös työllisyyttä.

Huolestuttavinta on julkisen talouden tilanne

Kummankin ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa koko hallituskauden ajan. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja nousevan vuoteen 2024 mennessä noin 1,2 prosenttiin. Paikallishallinnon vuosittainen alijäämä hätyyttelee jo kolmen miljardin euron rajaa. Koska myös valtiontalous on alijäämäinen koko saman ajanjakson, VM korostaa, ettei julkinen talous ole kestävällä pohjalla.

Julkisen talouden ja erityisesti paikallishallinnon tilannetta synkentää sosiaali- ja terveysmenojen odotettu kasvu väestön ikääntyessä. Paikallishallinnossa tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Paineet ovat kasvussa, minkä vuoksi Suomen pankki nosti tuntuvasti arviotaan kestävyysvajeesta. Sen mukaan julkisten menojen sopeutustarve oli jo 4,7 prosenttia BKT:sta. 

Kuntien sopeutustoimia edellytetään

Tänä vuonna kuntien sopeutustoimet ovat näkyneet niin kuntien ja kuntayhtymien yt-neuvottelujen määrän tuntuvana kasvuna kuin kunnallisveroprosenttien nostoina vuodelle 2020. Kuntatalous on historiansa heikoimmassa tilanteessa. Koska myös valtion talous on alijäämäinen, ei julkisella taloudella ole kirstussa ylimääräistä.

Viime aikoina nähtyjen sopeutustoimien rinnalle on nostettu myös tuleva työmarkkinakierros. VM korostaa, että ”olisi riski tuudittautua heiveröisten odotusten varaan ja alkaa jakaa kakkua työmarkkinoilla ja julkisessa taloudenpidossa ennen kuin se on leivottu”. Työmarkkinakierroksen maltillinen palkkaratkaisu pienentäisi tarvetta muihin sopeuttamistoimiin. Ylimääräisiin korotuksiin ei ole varaa.

Muualla verkossa