Työolobarometri: Palkansaajat arvostavat suomalaista työelämää
Työolobarometrin mukaan palkansaajien arviot työstä ja työnteon mielekkyydestä vuonna 2017 olivat myönteisempiä kuin pitkään aikaan. Lisäksi yhdeksän palkansaajaa kymmenestä kokee työkykynsä hyväksi.
Palkansaajat suhtautuvat myös tulevaisuuteen luottavaisesti: sekä työllisyyden että oman työpaikan taloudellisen tilanteen uskotaan kehittyvän entistä parempaan suuntaan.
Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla lisääntyneet
Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla ovat kehittyneet parempaan suuntaan 2000-luvulla. Suurin osa palkansaajista kokee saavansa arvostusta työyhteisössään.
Tasapuolisen kohtelun lisääntymisestä huolimatta monet kuitenkin kokevat, etteivät työt jakaudu tasapuolisesti omalla työpaikalla. Ongelma korostui etenkin suuremmilla työpaikoilla. Myös kiire eli
työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä.
Enemmistö kokee työkykynsä hyväksi
Noin yhdeksän palkansaajaa kymmenestä kokee fyysisen tai henkisen työkykynsä hyväksi. Vaikka työ olisi fyysisesti tai henkisesti vaativaa, voi työkyky suhteessa näihin vaatimuksiin olla hyvä.
Muutokset työn rasittavuudessa ovat pieniä ja ne ovat vaihdelleet vain vähän 2000-luvulla. Vuoden 2017 barometrissa runsas kolmannes kertoi kokevansa työnsä fyysisesti raskaaksi. Työn fyysiseen rasittavuuteen verrattuna on yleisempää, että työntekijä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Tästä kertoo jopa 60 prosenttia palkansaajista.
Muista ikäryhmistä erottuvat alle 25-vuotiaat, joista jopa viidennes kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Nuorimmat vastaajat työskentelevät keskimääräistä useammin palvelu- ja myyntitehtävissä, rakennus-, valmistus- ja korjaustehtävissä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä.
Jäsenyys ammattiliitossa edelleen yleistä, pelkkä työttömyyskassan jäsenyys lisääntynyt
Muutokset ammatillisessa järjestäytymisessä ovat työolobarometrin mukaan olleet melko pieniä 2000-luvulla. Sen sijaan taloudellista turvaa työttömyyden varalle on viime vuosina haettu aiempaa useammin pelkästä työttömyyskassan jäsenyydestä.
Palkansaajista miltei kolme neljästä oli vuonna 2017 ammattiliiton jäsen. Tämän lisäksi 17 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan.
Ainoastaan yksi kymmenestä ei ole ammattijärjestön eikä työttömyyskassan jäsen.
Työolobarometri on palkansaajille suunnattu kyselytutkimus, joka on tehty vuodesta 1992 alkaen. Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1693 puhelinhaastatteluun. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
