Kaikki kunnat eivät rajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta

Heikkenevä talous pakottaa kunnat ja hyvinvointialueet säästämään henkilöstökuluista aiempaa enemmän. Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää vuokratyön ja ostopalveluiden käyttöä. Kunnissa huolta aiheuttavat valtionosuuksien leikkaukset. 

Hyvinvointialueet käyttävät pelkästään henkilöstönvuokraukseen tänä vuonna arviolta 625 miljoonaa. Noin puolet summasta kuluu lääkäreihin, puolet hoitajiin. Arvio perustuu KT:n hyvinvointialueille tekemään kyselyyn.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä, että hallitus alentaa työttömyysvakuutusmaksuja Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti. Koulutuspaikkojen lisäykset tulee kohdentaa pula-ammatteihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiin ja sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisiin.

Tuottavuuden kasvu on keskeinen keino julkisen talouden tasapainottamiseen ja hyvinvointivaltion palvelujen turvaamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja työmarkkinakeskusjärjestöt kokosivat Suomen suunta -hankkeessa yhteiset politiikkasuositukset seuraavan hallituksen ohjelmaan tuottavuuden ja työpanoksen kasvun varmistamiseksi.

KT pitää nykylain vaatimia varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksia vuonna 2030 täysin epärealistisina. Alan koulutusta tulee lisätä ja henkilöstömitoituksia sekä kelpoisuusehtoja joustavoittaa.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa. KT:n mukaan tulevan hallituksen tulee tarttua muun muassa kokonaistalouden haasteisiin ja huolehtia henkilöstön saatavuudesta.

Ensi viikolla alkavassa budjettiriihessä tulee päättää kohdennetuista toimista kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Henkilöstömitoituksia on joustavoitettava, koulutuspaikkoja on lisättävä ja työperäistä maahanmuuttoa nopeutettava. Lisäksi on varauduttava palkkaharmonisoinnin kustannuksiin hyvinvointialueilla.

Valtioneuvosto nimitti 7. huhtikuuta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalosen talousneuvoston jäseneksi.