På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija on jäänyt perhevapaalle ennen lakon alkamista. Hän kuuluu lakon piiriin. Maksetaanko työntekijälle tai viranhaltijalle perhevapaalta palkkaa?

Perhevapaa alkaa myönnetyn päätöksen mukaisesti.

Henkilön katsotaan olevan perhevapaalla myös lakon alkamisen jälkeen. Jos vapaa päättyy lakon vielä kestäessä, katsotaan henkilön olevan vapaalla siihen saakka, kunnes vapaa päättyy. Tämän jälkeen henkilö on lakossa.

Perhevapaan palkallisuus määräytyy KVTES:n V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti.  

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kan semestrar fastställas före eller under en strejk?

När en strejk hotar är det varken för dem som omfattas av strejken eller för dem som står utanför den ändamålsenligt att fastställa nya semestrar som infaller under strejken.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko työnantaja muuttaa vuosiloman ajankohtaa lakon vuoksi?

Jos vuosiloma on jo ehditty vahvistaa, vuosilomaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Viranhaltijan jo alkanut vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää erityisen painavasta syystä. Lakko voi olla KVTES:ssa tarkoitettu erityisen painava syy.

Vuosiloman keskeyttäminen ja siirtäminen voi koskea sekä lakon piirissä että sen ulkopuolella olevia viranhaltijoita.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän vuosiloma on vahvistettu. Työntekijä menee lakkoon vuosiloman ajankohtaa koskevan ilmoituksen saamisen jälkeen, mutta ennen loman alkamista. Siirtyykö vuosiloma?

Ilmoitus lakon ajaksi sattuvasta vuosilomasta on vaikutukseton siitä riippumatta, peruutetaanko vuosilomailmoitus erikseen vai ei. Lakon ajalle osuva vuosiloma peruuntuu automaattisesti. Pitämättä jäänyt vuosiloman osuus pidetään myöhemmin.

Esimerkki:

Lakko on ti–su. Työntekijän vuosiloma on vahvistettu ke–ti. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on lakossa ti–su. Työntekijä on vuosilomalla ma–ti. Vuosiloma ke–su peruuntuu automaattisesti ja se pidetään myöhemmin.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Viranhaltijan vuosiloma on vahvistettu. Viranhaltija menee lakkoon vuosiloman ajankohtaa koskevan ilmoituksen saamisen jälkeen, mutta ennen loman alkamista. Siirtyykö vuosiloma?

Viranhaltijan vuosiloma annetaan alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti lakosta huolimatta, ellei vuosilomaa ole peruutettu tai keskeytetty (KVTES IV 11 § 5 mom).

Takautuvia päätöksiä vuosilomien peruuttamisesta ei voida tehdä.

Viranhaltija on vuosilomallaan, kunnes vuosiloman mahdollisesta keskeyttämisestä on ilmoitettu viranhaltijalle todisteellisesti.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän vuosiloma on vahvistettu. Työntekijän vuosiloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon vielä ollessa käynnissä. Siirtyykö vuosiloma?

Työntekijä on vahvistetun mukaisesti vuosilomalla, jonka ajalta hänen poissaolonsa perusteena on aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti pidettävä vuosilomaa. Vuosiloma ei siirry.

Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

Esimerkki:

Työntekijän vuosiloma vahvistettu ma–su lakkoviikolle, lakko on ke–ke. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on vuosilomalla ma–su. Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko vuosilomalla oleva viranhaltija ilmoittautua kesken vuosilomaansa vapaaehtoiseksi tekemään suojelutyötä?

Kyllä voi.

Vuosiloma keskeytyy viranhaltijan suostumuksella eikä vuosiloman keskeyttämiseen tarvita erityisen painavaa syytä.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä palkkaa suojelutyöstä maksetaan?

Suojelutyörupeamasta maksetaan palkka pääsääntöisesti tuntipalkkana tehdyiltä työtunneilta.

Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään henkilön varsinainen kuukausipalkka mahdollisine ylityö- ja muine työaikakorvauksineen ja poikkeuksellisesti päiväpalkkana.

Suojelutyöstä maksetaan tehtäväkohtainen palkka tai vastaava yleisten palkkausperusteiden mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Lakkoon osallistuvat häiritsevät työssä olevia. Miten toimimme?

Lakossa olevilla ei ole oikeutta häiritä tai painostaa työssä olevia eikä estää heidän pääsyään työpaikalle.

Häirintä on rangaistavaa ja tarvittaessa voidaan pyytää poliisin apua tilanteeseen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kan den som strejkar besöka arbetsplatsen under strejken?

Anställda som deltar i en strejk har inte rätt att vistas i arbetsgivarens lokaler eller på arbetsgivarens område.

Beslut om tillåtelse att vistas i olika typer av fritidslokaler, till exempel i ett gym, fattas separat med hänsyn till omständigheterna.

De som deltar i en strejk får inte heller hålla möten i arbetsgivarens lokaler.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Onko työntekijällä oikeus työsuhdeasuntoon lakon aikana?

Työntekijällä on oikeus käyttää lakon aikana työsuhdeasuntoaan.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja on keskeyttänyt työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuosilomasta ajalle 21.2.–27.2.2022. Työntekijä sairastuu ja toimittaa työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä ajalle 22.2.–24.2.2022. Miten tilanteessa tulee toimia?

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, noudatetaan KVTES:n IV luvun 11 §:n määräystä sekä KVTES:n V luvun sairauslomaa koskevia määräyksiä (KVTES V luku 1 § ja 2 §).

KVTES:n IV luvun 11 §:n 1 momentin mukaan, jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua.

Jos työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella ja hänelle on myönnetty palkanmaksun keskeytyksen ajalle vuosilomaa, ja jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hän voi pyytää vuosilomansa siirtoa. Jos vuosiloma siirretään, työntekijä palaa palkanmaksun keskeytykselle eikä hänelle makseta sairausloman ajalta palkkaa. Työkyvyttömyyden aikainen vuosiloma siirretään myöhäisempään ajankohtaan.

KVTES:n IV luvun 11 § 2 momentin mukaan työnantajan pyynnöstä viranhaltija ja työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan osoittamaan työkyvyttömyytensä muulla luotettavalla tavalla (terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus).

KVTES:n IV luvun 11 § 3 momentin mukaan edellä 1 momentin perusteella siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilomapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei työnantajan ja viranhaltijan tai työntekijän kesken sovita loman antamisesta tätä ennen. Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan lomakorvaus 16 §:n mukaan.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja on keskeyttänyt työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijä hakee vuosilomaa palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Kuinka tilanteessa tulee toimia?

Työnantajan tulee noudattaa myös mahdollisen tartuntatautilain 48 a §:ään perustuvan palkanmaksun keskeytyksen aikana KVTES:n vuosilomaa koskevia määräyksiä. Työnantajan on hyvä huomioida, että määräyksiä tulee noudattaa (esimerkiksi vuosiloma vahvistaa) myös silloin, jos palkanmaksu on ollut keskeytyneenä jo pidemmän aikaa.

Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan KVTES:n IV luvun 7 §:n perusteella ja ehdoin.

Työnantaja ja työtekijä voivat sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n edellytysten mukaisesti.

Työnantajan tulee antaa työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi. Katso KVTES:n IV luku 9 §:

"Työnantajan on selvitettävä viranhaltijoille/työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden/viranhaltijoiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa."

Työnantajan on hyvä muistaa myös KVTES:n IV luvun 10 §:

“Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä viranhaltijalle/työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista."

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan KVTES:n IV luvun määräysten mukainen vuosilomapalkka.

Esimerkki 1:

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella niin, että palkanmaksu on keskeytettynä myös lomakauden aikana (2.5.–30.9.). Työnantaja keskeyttää palkanmaksun keskeytyksen ja määrää työntekijän KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti vuosilomalle 4.5.–1.6.2022. Työnantaja ilmoittaa asiasta työntekijälle kuukautta ennen vuosiloman alkamista KVTES:n IV luvun 10 §:n mukaisesti. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen, jos palkanmaksun keskeytyksen edellytykset täyttyvät.

Esimerkki 2:

Työnantaja ja työntekijä, jonka palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella, sopivat KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti, että työntekijä pitää lomakaudella ajalla 6.6.–19.6.2022 kymmenen vuosilomapäivää ja loput vuosilomasta pidetään työnantajan ja työntekijän sopimana myöhempänä ajankohtana 30.4.2023 mennessä.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja keskeyttää työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perustella. Samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytyksen tulisi alkaa, työntekijä toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä. Maksetaanko työntekijälle sairausajan palkka?

Työoikeudessa on vakiintunut niin sanottu aikaprioriteettisääntö. Säännön mukaan työntekijän tai viranhaltijan poissaolo johtuu ensinnä alkaneesta syystä. Poissaolon vaikutuksia ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on tullut voimaan ensimmäisenä. Jos tämä poissaolon syy lakkaa, arvioidaan tilannetta jäljelle jäävän syyn perusteella.

Poissaoloperustetta arvioidaan työntekijä- ja viranhaltijakohtaisesti. Poissaolon ensisijaisuus ratkaistaan yleensä sen perusteella, mikä poissaolo on alkanut ensin. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä tai viranhaltija on jäänyt pois työstä.

Jos palkanmaksun keskeytys ja sairausloma alkavat samana päivänä, KT:n näkemyksen mukaan ratkaiseva merkitys voidaan antaa sille, onko palkanmaksun keskeytys ehtinyt alkaa ennen sairastumista. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytys alkaa. Jos palkanmaksun keskeytyksestä on ennen sairastumista ilmoitettu työntekijälle ja keskeytys on ehtinyt alkaa ennen sairastumista, palkanmaksun keskeytys toteutetaan ilmoitetusta ajankohdasta alkaen.

Jos kuitenkin sairastuminen ja palkanmaksun keskeytys ovat täysin yhtäaikaisia, tai jos sairastumisen tarkasta alkamishetkestä ei saada varmuutta, suosittelee KT noudattamaan tilanteessa yleistä työntekijän suojelun periaatetta. Tällaisessa tilanteessa tulisi valita työntekijälle edullisin vaihtoehto, eli palkanmaksun keskeytyksen sijasta sairausloma.

Sairausajan palkkaa maksetaan KVTES:n V luvun määräysten mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Millä tavoin työvuoroluettelon muuttaminen on työtaistelun aikana mahdollista?

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työnantajaan ei itsessään vähennä tämän työnjohdollisia oikeuksia, vaikka työntekijällä on oikeus kieltäytyä työnantajan hänelle osoittamasta työtaistelun alaisesta työstä (TT 2019:32 ja KKO 2019:35).

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa toiminnallisin syin perustuu KVTES:n työaikaluvun 28 §:ään eikä edellytä työaikalaissa tarkoitetun hätätyön edellytysten täyttymistä.

Lähtökohtana myös työtaistelun aikana on, että kumpikin osapuoli noudattaa työnantajan laatimaa työvuoroluetteloa ja siihen ei tehdä muutoksia.

Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa kolmella eri perusteella:

  1. Työnantajalla on oikeus muuttaa yksipuolisestikin jo vahvistettua työvuoroluetteloa, mikäli työnantajalla on muutokseen perusteltu syy,
  2. Työntekijän suostumuksella työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa mistä tahansa syystä
  3. Työvuoroluettelon muutosintressi voi olla myös työntekijälähtöinen, mutta muuttaminen on työnantajan harkittavissa ja päätettävissä.

Työvuoroluettelon muuttamiseen tarvitaan aina joko työntekijän suostumus tai yksipuolisesti muutoksia tehtäessä perusteltu syy. Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluetteloa muutettaessa harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

KVTES- ja SOTE-sopimuksen III luvun 28 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. 

Työtuomioistuin on tuomioissaan katsonut, ettei työnantajalla ole oikeutta työvuoroluettelon muuttamiseen enää työvuoron aikana. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä olevienkin työvuoroluetteloa voidaan yksipuolisesti muuttaa, jos toiminnan järjestäminen sitä vaatii.

Työnantajan pitää kaikissa tilanteissa tarvittaessa pystyä näyttämään se, että työvuoroluetteloa oli perusteltua muuttaa.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeutensa perusteella oikeus tapauskohtaisesti tehdä tulkinta siitä, onko käsillä KVTES:n tai SOTE-sopimuksen mukainen perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen.

Katso myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2013:14 työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet.

Kuntatyönantaja-lehden 2/2013 artikkelissa avataan tarkemmin tätä kysymystä.

Oikeuskäytäntöä