Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Työvuoroluettelon muutokset työnantajan yksipuolisella päätöksellä ovat työtaistelutoimenpiteen yhteydessä rajatusti mahdollisia. Mitä tämä tarkoittaa?

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa toiminnallisin syin perustuu KVTES:n työaikaluvun 28 §:ään eikä edellytä työaikalaissa tarkoitetun hätätyön edellytysten täyttymistä.

Mikäli työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa työnjohto-oikeutensa nojalla, on työntekijän työvuoroluettelon muutoksen hyväksyessään kuitattava se normaalin käytännön mukaisesti esimerkiksi allekirjoittamalla muutettu työvuoroluettelo.

Katso myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2013:14 työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet.

Kuntatyönantaja-lehden 2/2013 artikkelissa avataan tarkemmin  tätä kysymystä. Artikkelin mukaan "Saatuaan tiedon työtaistelun päättymisestä sairaanhoitopiiri ryhtyi välittömästi järjestelemään töitä ja työvuoroja sekä potilaiden hoitoa. Siinä otettiin huomioon muun muassa käytettävissä oleva henkilökunta sekä valmius järjestää potilaiden hoito ja muu toiminta parhaalla mahdollisella tavalla."
 
Päinvastaisessa tilanteessa tällä tarkoitetaan sitä, että käytettävissä olevan henkilökunta huomioon ottaen välttämätön toiminta järjestetään. Jos tämä ei muuten onnistu, niin työvuoroja muutetaan.

Työnantajalla oli työtaistelun päätyttyä oikeus muuttaa työvuoroluetteloita, Kuntatyönantaja-lehti 2/2013 >

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Voiko työnantaja teettää ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana osa-aikaisilla työntekijöillä lisätyötä?

Lisätöiden teettäminen on mahdollista työ- ja virkaehtosopimusten määrittelemin tavoin. Työtaisteluilmoitus ei koske lisätyön teettämistä tai tekemistä.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Voiko työnantaja siirtää työntekijän työpaikan sisällä toisiin tehtäviin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana?

Tämä on mahdollista KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti.

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

 

UKK
KVTES

Kuuluuko viranhaltija ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin?

Viranhaltijat eivät ilmoitusten mukaisesti kuulu ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Mitä ovat työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle ja terveydelle?

Työnantaja päättää palvelujen antamisesta ja hoidon tarpeesta ottaen huomioon lainsäännökset, lääketieteelliset periaatteet ja hoitokäytännöt erilaisissa olosuhteissa.
 
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (STM:n tiedote 10.10.2007) potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollossa on työtaistelun aikana huolehdittava ainakin seuraavista toiminnoista:
 

  • potilaat, jotka ovat välittömän tai kiireellisen (1–7 vrk) tutkimuksen ja hoidon tarpeessa
     
  • potilaat, joiden terveydentila ilman välittömästi tai kiireellisesti suoritettua tutkimusta tai hoitoa oleellisesti heikkenee tai siinä voi syntyä palautumattomia muutoksia
     
  • potilaat, joiden terveydentila edellyttää tutkimuksien tai hoidon jatkamista keskeytyksettä asianmukaisessa hoitopaikassa.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Mitä tarkoittaa hätätyö?

Työaikalain 21 §:ssä on säädetty hätätyöstä seuraavasti:

"Kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, saa säädettyjä tai sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt sitä edellyttävät, kuitenkin enintään kahden viikon ajan."

Hätätyö antaa oikeuden jättää noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä vapaa-aikoja ja ylityön enimmäismääriä. KVTES:n III luvun 17 §:n mukaan tällaisissa työaikalain 21 §:n mukaisissa tilanteissa ja edellytyksin saa säännöllisiä työaikoja pidentää. 

Mikäli syntyy tilanteita, joissa hätätyön käytön edellytykset täyttyvät, hätätyö on mahdollista.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Voidaanko työtaistelurajoista keskustella ja sopia palkansaajajärjestön kanssa paikallisesti?

Työtaistelun aikaisista palvelussuhteen ehdoista ja työtaistelun rajoista voidaan keskustella/ sopia paikallisesti. Kyse ei ole kuitenkaan paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Esimies ei tiedä ketkä työntekijöistä ovat järjestäytyneitä. Voiko työnantaja antaa tiedon työntekijöiden järjestäytymisestä esimiehelle?

Työnantajan tieto työntekijän liiton jäsenyydestä perustuu aina työntekijän vapaaehtoiseen ilmoitukseen.

Jäsenyystieto annetaan työnantajalle vain ay-maksun perintää varten, eikä sitä tule käyttää muihin tarkoituksiin.

Työntekijä voi halutessaan ilmoittaa, kuuluuko hän työtaistelun piiriin. Työntekijä ilmoittaa työnantajalle, mikäli ei suostu tekemään ylitöitä tai vaihtamaan työvuoroa.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Voidaanko vuosilomia ja harkinnanvaraisia muita vapaita myöntää ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana?

Esimiehen on syytä harkita tarkasti, onko uusien vuosilomien tai harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden myöntäminen toiminnan turvaamisen näkökulmasta mahdollista ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

 

UKK
OVTES

Milloin opettajien ja opinto-ohjaajien työaikasuunnitelma tehdään ja vapaajaksot vahvistetaan?

Opettajien ja opinto-ohjaajien työaikasuunnitelmat annetaan ennen työkauden alkua. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa.

Vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti lukuvuosijärjestelmässä:

  • 2.5.–31.7. pidettävät vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
  • 1.8.–30.9. pidettävät vapaajaksot vahvistetaan 31.5. mennessä
  • 1.10.–1.5. pidettävät vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä. 

Vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti kalenterivuosijärjestelmässä:

  • 1.1.–1.5. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
  • 2.5.–31.7. pidettävät vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
  • 1.10.–30.4. pidettävät vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.    

Jos esimerkiksi oppilaitos siirtyy vuosityöaikajärjestelmään 1.8.2018, opettajien syksyn vapaajaksot (1.8.–30.9.) vahvistetaan 31.5.2018 mennessä. Työaikasuunnitelma annetaan viimeistään 31.7.2018.


28.6.2018 julkaistua vastausta on korjattu 21.10.2019 niin, että lukuvuosijärjestelmän ja kalenterivuosijärjestelmän ajankohdat esitetään erikseen.

UKK
OVTES

Miten opettajan henkilökohtainen vuosityöaika lasketaan?

Opettajan varsinainen palkka on E-osiossa 4 600 euroa. Vuosityöajassa opettajan varsinainen palkka 1 500 tunnissa on 4 448,18 euroa.

Opettajan henkilökohtainen vuosityöaika saadaan kaavalla 4 600 / 4 448,18 x 1 500 =1 551 tuntia. Opettajalle tulee 51 tuntia lisätyötä. Lisätyö korvataan 16 §:n 3 momentin mukaisesti.

Jos opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on yli 1 700 tuntia, on laskennassa on otettava huomioon se, että tuntipalkka on 1,5-kertainen 1 700 tunnin ylittävältä osalta. Tämä heijastuu henkilökohtaisen vuosityöajan määrään.

UKK
OVTES

Mikä on E-osion opettajan henkilökohtainen vuosityöaika?

E-osiosta siirtyvällä opettajalle turvataan siirtymähetken varsinaisen palkka.

Opettajan varsinainen palkka säilyy ennallaan, ja hänelle lasketaan henkilökohtainen vuosityöaika palkan avulla. Opettajalla on oikeus henkilökohtaiseen vuosityöaikaansa niin kauan, kun hän jatkaa siirtymishetken mukaisessa virassa tai tehtävässä.

UKK
OVTES

Mitä tarkoittaa opinto-ohjaajan oikeus valita 1575 tunnin henkilökohtainen vuosityöaika?

Siirtyvällä opinto-ohjaajalla on oikeus valita 1 575 tunnin henkilökohtainen vuosityöaika. Jos opinto-ohjaaja ei valitse 1 575 tunnin vuosityöaikaa, niin hänen vuosityöaikansa on 1 500 tuntia, joka voidaan työnantajan päätöksellä ylittää 1 700 tuntiin asti.

Opinto-ohjaajalla ei ole oikeutta turvata palkkatasoaan, eikä henkilökohtaista vuosityöaikaa lasketa samanlaisesti kuin E-osion opettajan kohdalla. Valinta koskee ainoastaan 1 575 tunnin työaikaa. Tämä tarkoittaa, että opinto-ohjaajalle lasketaan 75 tuntia lisätyötä, jos hän on valinnut korkeamman vuosityöajan.

 

UKK
OVTES

Opettaja on hakenut palkatonta virkavapaata viikoksi. Kuinka se huomioidaan palkassa?

Opettajan palkasta vähennetään koko viikon palkka. Jos työaikasuunnitelmaan on merkitty lisätyötä koko lukuvuoden ajalle, niin opettajalta vähennetään myös lisätyön palkka palkattoman virkavapaan ajalta.

Kun opettaja palaa palkattoman virkavapaan jälkeen töihin, hänelle maksetaan työaikasuunnitelman mukaisesti samaa palkkaa kuin ennen lyhyttä palkatonta lomaa, ja se sisältää lisätyön osuuden.

Palkan voi vähentää esimerkiksi päiväpalkkana, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden päivillä.