Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
OVTES

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa sanotaan, että rehtorilla on oltava suoritettuna opetushallinnon tutkinto tai hänellä on oltava "muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus". Mitä tämä tarkoittaa?

Olemme valitsemassa yläkoulun/lukion rehtoria. Hyväksytäänkö esimerkiksi kesken oleva opetushallinnon tutkinto vai pidetäänkö ehdottomana edellytyksenä, että kaikkien tutkintojen pitää olla valmiina, kun haku päättyy?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan julkisessa haussa olevaan tehtävään voidaan ottaa vain henkilö, joka hakuajan päättymiseen mennessä täyttää kaikki kelpoisuusvaatimukset. Siten kaiken tutkintojen on oltava valmiina hakuajan päättymiseen mennessä. Ainoa poikkeus on kielitaidon osoittaminen, sillä se voidaan osoittaa hakuajan päättymisen jälkeen, jos se ei viivästytä viran täyttämistä.
 
Opetushallinnon tutkinnon suorittaminen voidaan korvata muulla tavoin hankitulla opetushallinnon tuntemuksella. Muulla tavoin hankitun tuntemuksen riittävyyden arvioi työnantaja. Henkilö on voinut hankkia opetushallinnon tuntemuksen esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä.

UKK
OVTES

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Mitä tämä tarkoittaa?

Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi kaksi viikkoa sijaisena toimivalle on maksettava sijaisuuden ajalta KAIKKI samat palkkatekijät, jotka poissaolevalle opettajalle on maksettu esimerkiksi luokanvalvonnoista, kirjastonhoidosta, tietokonelaitteiden hoidosta ym., vaikka todellisuudessa sijaisuuteen ei kuuluisi näitä tunteja ollenkaan?  Entä maksetaanki koulukohtainen kehittämispalkkio, joka on annettu esimerkiksi koulun kotisivujen ylläpidosta ja josta sijainen ei huolehdi tuon kahden viikon aikana?

Opettajalle maksetaan palkka niiden tehtävien mukaan, jotka hänelle on määrätty. Jos hänelle ei ole annettu luokanvalvontatyötä, kirjastohoitoa, tietokonevastaavan työtä, koulukohtaista kehittämistyötä jne., ei niistä maksetakaan. Jos varsinaiselle opettajalle maksetaan korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sellaisten tehtävien hoitamisesta, joita ei määrätä sijaiselle, ei tälle makseta korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.

UKK
OVTES

Luokanopettajan ja esikoulunopettajan työsuhde muutetaan virkasuhteeksi ja samalla virkanimike muutetaan, koska työhön tulee liittymään viranhaltijapäätöksiä. Riittäkö, että tämä mainitaan talousarviossa?

Muutos tulee voimaan seuraavan vuoden elokuussa. Asiasta on jo maininta tämän vuoden talousarviossa. Tarvitseeko meidän vielä erikseen perustaa valtuustossa ko. virka vai riittääkö hyväksytty talousarvio uuden viran perustamiseksi?

Viran perustaminen edellyttää valtuuston tai kunnan johtosäännössä määrätyn toimielimen päätöksen. Maininta talousarviossa ei riitä. Perustellusta syystä henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman viran perustamista. Perusteltu syy on esimerkiksi se, että kyse on tehtävästä, jota on välittömästi ryhdyttävä hoitamaan, mutta johon ei ole päätöksentekoon liittyvistä aikataulusyistä vielä ehditty perustaa virkaa. Opetustoimessa tuntiopettajat ovat tyypillisesti virkasuhteista henkilöstöä ilman perustettua virkaa.

UKK
OVTES

Voiko opettajan, joka on toiminut vuosia opettajan määräaikaisissa tehtävissä, valita suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen vai pitääkö valinta hoitaa julkisen hakumenettelyn kautta?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

  • sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi,
  • taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
  • virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
  • viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
  • muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Kysymyksessä esitettyjen tietojen perusteella ette voi valita opettajaa suoraan vakinaiseen virkasuhteeseen, vaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 64 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu ilmoitustaululla.

UKK
OVTES

Opettaja on valittu vakituiseen virkaan 1.8.2011 lähtien. Hän on ilmoittanut jäävänsä hoitovapaalle 1.8.2011–31.7.2012. Milloin opettajan palkanmaksu alkaa? Voidaanko virkavapautta ylipäänsä myöntää, koska virantoimitus ei ole alkanut?

Koska opettaja ei tule tosiasiallisesti aloittamaan virantoimitusta vasta kuin lukuvuoden 2013 alusta, tulisi ottopäätöksessä/ viranhoitomääräyksessä määritellä virantoimituksen aloittamisajankohta siihen ajankohtaan, jolloin hän aloittaa virantoimituksen. Tällöin palkkaoikeudet alkavat virantoimituksen aloittamisesta. Eli logiikka on se, että henkilölle ei myönnetä virkavapaata vaan hänen virantoimituksensa aloittamisajankohta määritellään myöhäisempään ajankohtaan. Ks. myös Kuntatyönantaja 2/2010.

 

UKK
OVTES

Voidaanko kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja sivuuttaa epäpätevän eduksi, jos on syytä vahvasti olettaa opettajan yhteiskuntakelpoisuuteen liittyvien seikkojen sekä edellisiltä työnantajilta saatujen tietojen perusteella, että kyseisen henkilön opetustyöstä ei tule kerta kaikkiaan mitään?

Ensiksi pitää selvittää, onko kyse siitä, että vain yksi hakijoista täyttää kelpoisuusvaatimukset. Vaikka lähtökohta on, että virkaan valitaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, voidaan erityisestä syystä valita tehtävään vailla kelpoisuutta oleva henkilö (ks. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 §:n 3 momentti). Tällä säännöksellä on tarkoitettu sitä, että jos on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, jota ei voida ottaa tehtävään, voidaan virkaan valita vailla kelpoisuusvaatimuksia oleva henkilö. Tällainen henkilö voidaan ottaa vain määräajaksi (ks. kelpoisuusasetuksen 23 §).

Erityisen syyn vaatimus edellyttää, että tulee olla asialliset ja perustellut syyt sille, että kelpoisen henkilön sijasta virkaan otetaan sellainen, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Kenelläkään hakijalla (kelpoisuudesta riippumatta) ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi virkaan. Valinnasta päättää aina työnantaja, mutta päätös tulee pystyä perustelemaan asianmukaisesti.

UKK
OVTES

Voidaanko virka täyttää määräaikaisesti, koska kelpoisia hakijoita ei ole ollut, vaikka viran täyttämiselle toistaiseksi onkin selvä tarve?

Virka on ollut haettavana. Viran hakuaikaa on jatkettu jo pari kertaa, koska kelpoisia hakijoita ei ole ollut. Viran viimeinen hakuaika päättyi edellisenä perjantaina eikä sitä aiota enää jatkaa tällä erää. Virkaan on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija. Tämä hakija on jo saman kaupungin palveluksessa eri tehtävissä. Hän on koulutuksensa perusteella kelpoinen XX tehtävään, mutta hänellä on työhistoriassaan paljon epäselvyyksiä ja selkeitä virheitä. Häntä on ainakin kertaalleen huomautettu viranhaltijan epärehellisyydestä. Hänen nykyinen lähiesimiehensä ei pidä häntä sopivana XX tehtävään.

Onko mahdollista täyttää virka määräaikaisesti, vaikka sen täyttämiselle toistaiseksi onkin selvä tarve? Näin ollen virka laitettaisiin hakuun toistaiseksi hyvissä ajoin ensi kevättalvella, mutta lukuvuodeksi 2011–2012 täyttäisimme sen määräaikaisesti. Näin ollen olisi mahdollista katsoa tämän viranhaltijan kohdalla lukuvuoden ajan, onko hän soveltuva kyseiseen tehtävään.

Vastaus

Opettajan työstä suoriutumisen testaaminen ei ole määräaikaisuuden peruste. Viranhaltijalain 3 §:n mukaan lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ja määräaikaisuuden tulee perustua mainitussa §:ssä säädettyihin perusteisiin. Koeajan käyttäminen voi olla kyseenalaista: viranhaltijalain 8 §:n 2 momentin mukaan saman työnantajan uudessa virkasuhteessa voidaan määrätä koeaika noudatettavaksi, jos viranhaltijan tehtävässä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Jos katsotaan, että kyseessä olisi ”huomattava muutos” uuteen virkaan siirryttäessä, voitaisiin henkilön ”testaaminen” hoitaa koeaikana. Virka voidaan jättää täyttämättä, jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole tai tällaisia hakijoita on vähän. Tällaisesta päätöksestä ei voi hakea muutosta.

Kannattaa tarkkaan miettiä, voidaanko henkilö palkata opettajaksi. Kelpoisuusasetuksen 23 § mahdollistaa sen, että tehtävään voidaan ottaa vailla kelpoisuutta oleva henkilö määräajaksi mm. erityisestä syystä. Erityisen syyn tilanteilla on tarkoitettu tilanteita, joissa virkaan on vain yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, mutta häntä ei voida ottaa tehtävään. Hänen ohittamiselleen siten, että tehtävään otetaan kelpoisuusvaatimukset täyttämätön henkilö, on tietysti oltava perusteltu syy ja ottamispäätös tulee siis perustella ko. säännöksen mukaan. Näin voitaisiin ajatella kyseisessä tilanteessa olevan. Jos virkaan on otettu henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia ja se on täytetty määräaikaisesti, tulee se laittaa uudelleen haettavaksi esityksenne mukaan keväällä, eli virkasuhde täytettäisiin määräaikaisena korkeintaan lukuvuoden ajaksi.