På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Voiko työntekijä kieltäytyä asiakastyöstä, jos hänellä ei ole mahdollisuutta riittävään ja asianmukaiseen suojautumiseen?

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava määräyksiä ja ohjeita, joita työnantaja on toimivaltansa mukaisesti antanut. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava ensisijaisesti työnantajalleen, ja myös tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle, jos hän havaitsee työssään seikan, esimerkiksi suojautumisvarusteiden puuttumisen, joka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa kuitenkaan rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

Vaarallisesta työstä pidättäytymisen aikana työntekijä on velvollinen tekemään muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Jos työnantaja arvioi, että työstä pidättäytyminen on ollut perusteetonta, työntekijään voi kohdistua työoikeudellisia seuraamuksia, kuten varoitus tai irtisanominen.

Aluehallintovirasto on antanut vastauksen kysymykseen siitä, voiko työntekijä kieltäytyä asiakaspalvelutyöstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia.

Työsuojeluun liittyviä ohjeita muualla verkossa


Vastaus on julkaistu 14.4.2020 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

UKK
KVTES

Voiko työnantaja sallia kasvomaskin käyttämisen työpaikalla tai työtehtävissä, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään?

Työnantaja voi direktio-oikeutensa perusteella määritellä, miten ja millaisilla varusteilla työtä tehdään.

Työnantajaa ei toisaalta edellytetä rajoittamaan hengityssuojainten käyttöä, mikäli työntekijä tai viranhaltija sellaista haluaa käyttää.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Käytettäessä kasvomaskeja on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maskin oikeaan pukemiseen, sen hävittämiseen sekä tehostettuun käsihygieniaan.


Vastaus on julkaistu 23.9.2021 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

UKK
KVTES

Missä tilanteissa työnantajan on hankittava työntekijälle ja/tai viranhaltijalle kasvosuojain?

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden ja viranhaltijoiden käyttää suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §).

Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuuden varmistamiseksi on ensisijaisesti käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.

Työnantajan on tehtävä riskien arviointi ja pidettävä se ajan tasalla. Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön päädytään riskien arvioinnin pohjalta, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit sekä ohjata ja valvoa niiden käyttämistä.

Työterveyslaitoksen mukaan työnantajan on otettava huomioon hengityssuojaimen tai kasvomaskin käyttöä mahdollisesti rajoittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Työympäristön korkea lämpötila sekä muun muassa iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa selvittää terveystarkastuksella, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä, ja auttaa työnantajaa sopivan suojaimen valinnassa.

Työntekijällä ja viranhaltijalla on puolestaan velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita annettujen ohjeiden mukaisesti, jollei työntekijällä tai viranhaltijalla ole terveydellistä estettä hengityssuojaimen tai maskin käyttöön.

Jos työnantaja pitää kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä tarpeellisena työssä, kertakäyttöiset kasvomaskit suositellaan laittamaan käytön jälkeen sekajätteisiin. Useaan kertaan käytettävillä kasvomaskeilla on oltava työpaikalla paikka, josta ne menevät pesuun.

Riskinarviota tehdessä ja kasvomaskin käyttöä harkitessa työnantajan kannattaa seurata myös alueellisista tautitilannetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta sekä alueellisten viranomaisten tiedotteita.


Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on täydennetty 28.9.2020, 26.10.2020 ja 23.9.2021.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotusta?

Huom.! Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 1.1.2022–31.12.2022.  Katso KT:n ohje Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen >.

Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020/1105. Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.

Koska koronarokote on vapaaehtoinen rokote, työnantaja ei voi edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotteen ottamista. 

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kannustavat yhteisessä kannanotossaan työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan koronarokotus on tehokkain suojautumiskeino työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön suojeluun. Osapuolet pitävät tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää näin kattavan rokotesuojan toteutumista.

Katso myös KT:n vastaukset seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin:


Vastauksen alkuun on lisätty 27.1.2022 tieto tartuntatautilain 48 a §:n soveltamisesta.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Voiko työnantaja kysyä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen?

Huom.! Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä koskien on voimassa väliaikainen tartuntatautilain muutos. Tartuntatautilain 48 a § on voimassa 1.1.2022–31.12.2022.  Katso KT:n ohje Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen >.

Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (22.12.2020/1105). Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Kyseisen säännöksen 2 momentin mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen säädetään.

Työnantajan tulee muistaa, että terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 5 § 2 momentti).

Tietosuojavaltuutettu on verkkosivuillaan ottanut kantaa kysymykseen siitä, voiko työnantaja käsitellä työntekijöiden koronarokotetietoja. Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilla vastataan kysymykseen seuraavasti:

"Terveystiedot kuuluvat tietosuoja-asetuksessa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Työntekijän terveydentilatietojen käsittelyn tulee olla työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellista. Työnantajan tulee huolellisesti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Terveydentilatietojen käsittely on sallittua myös, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja sellaisissa tilanteissa, joista erikseen säädetään muualla laissa."

•  Vastaus kysymykseen "Voiko työnantaja käsitellä työntekijöiden koronarokotetietoja?" tietosuojavaltuutetun sivuilla >

Työsuojeluhallinnon verkkosivujen mukaan

"COVID-19-pandemian aikana työnantaja voi käsitellä tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi riskiryhmien kanssa työskentelevien työntekijöiden kohdalla.  On hyvä huomata, että tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Tieto rokottamisesta tulee kerätä työntekijältä itseltään tai hänen luvallaan ulkopuoliselta toimijalta. Työterveyshuolto voi myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla."

Täyden rokotussarjan antama suoja on erinomainen. Koronarokotteet estävät myös virusinfektiota, viruksen erittymistä sekä tarttumista ihmisestä toiseen. Esimerkiksi sellaisissa yksiköissä, joissa hoidetaan lääketieteelliseen riskinarvioon perustuen vakavalle koronavirustaudille alttiita riskihenkilöitä, on henkilöstön mahdollisimman korkea rokotekattavuus merkittävä asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävä tekijä. Tällaisessa tilanteessa tieto työntekijän rokotussuojasta voi olla tarpeellinen työtehtävän erityisluonteen vuoksi.

Lisäksi julkisuudessa liikkuu erilaisia arvioita siitä, voiko työnantaja tiedustella sitä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen.

Rokotustiedot ovat yksityisyyden suojaan kuuluvia terveydentilaa koskevia henkilötietoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän/viranhaltijan rokotussuojaa koskevia tietoja vain työntekijän/viranhaltijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain, EU:n tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain mukaisesti.

Työnantaja ei saa käsitellä työntekijän rokotustietoja ilman työntekijän lupaa. Tietoja ei myöskään saa käsitellä työpaikalla julkisesti.

KT:n näkemyksen mukaan sellainen työnantajan edustaja, joka saa yksityisyydensuojasta työelämässä annetun lain 5 §:n mukaan käsitellä työntekijän/viranhaltijan terveystietoja, voi keskustella työntekijän/viranhaltijan kanssa suullisesti siitä, onko kyseinen henkilö ottanut koronarokotteen. KT:n käsityksen mukaan rokotetietoa ei saa millään lailla muuttaa kirjalliseen muotoon.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhteisessä kannanotossaan kannustaneet työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

Huomioiden myös tietosuojavaltuutetun kannan työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota koronarokotetiedon tarpeellisuuteen (esimerkiksi työtehtävän erityisluonteen vuoksi) harkitessaan koronarokotetiedon kysymistä työntekijältä/viranhaltijalta.

Työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijä tai viranhaltija luovuttaa työnantajalle rokotetietojaan vaan tietojen antaminen on vapaaehtoista. KT:n käsityksen mukaan työnantaja voi kysyä rokotetietoa vain työntekijältä tai viranhaltijalta itseltään. Jos työntekijä tai viranhaltija on antanut tiedon rokotuksestaan työnantajalle, työnantajan täytyy käsitellä tietoa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaisesti.

Jos työntekijä tai viranhaltija ei anna työnantajalle tietoa rokottautumisesta, KT:n näkemyksen mukaan siitä ei saa aiheutua työntekijälle/viranhaltijalle seuraamuksia. Työntekijältä/viranhaltijalta ei tule myöskään tiedustella hänen perusteluitaan tai näkemyksiään koronarokotteen ottamiseen/ottamattomuuteen liittyen.

Asia on tulkinnanvarainen eikä KT:lla ole tiedossaan asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä. Kyse on lainsäädännön soveltamista, josta työnantaja tekee itse päätöksen. Työnantaja kantaa itse vastuun tekemästään laintulkinnasta.


Vastauksen alkuun on lisätty 27.1.2022 tieto tartuntatautilain 48 a §:n soveltamisesta.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
SOTE-sopimus

Mikä on koulupsykologin, psykologin, puheterapeutin ja ravitsemusterapeutin hinnoittelutunnus SOTE-sopimuksessa?

Psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit on siirretty palkkahinnoittelun ulkopuolelle KVTES 2007–2009 sopimuksessa. Myös SOTE-sopimuksessa nämä tehtävät jatkavat palkkahinnoittelun ulkopuolisena.

SOTE-sopimuksen liitteen 3 mukaisena tilastohinnoittelutunnuksena käytetään näissä tehtävissä 02SOTE99.

 

UKK
SOTE-sopimus

Miten luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot määräytyvät?

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, jota noudatetaan hänen tehtäväänsä tai virkaansa.

Päätoimisen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan, jota noudatettaisiin, jos häntä ei olisi vapautettu kokonaan virastaan tai tehtävästään. Toisin sanoen, jos taustatehtävä tai -virka kuuluu KVTES:n palkkahinnoitteluliitteen 3 tai 4 soveltamisalaan, palvelussuhteen ehdot määräytyvät 1.9.2021 lukien SOTE-sopimuksen mukaan.

 

UKK
SOTE-sopimus

Tuleeko jaksotyössä jokaiselle viikolle sijoittaa kaksi vapaapäivää?

SOTE-sopimuksen III luvun 9 §:n 6 momentin työvuorot suunnitellaan jaksotyössä siten, että työntekijälle ja/tai viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän/viranhaltijan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana.

Sillä, että annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden, tarkoitetaan, että kahden viikon työaikajaksoon suunnitellaan 4 vapaapäivää, kolmen viikon työaikajaksoon 6 vapaapäivää ja neljän viikon työaikajaksoon 8 vapaapäivää.

Uuden määräyksen mukaan vapaapäivät jaksotyössä voidaan suunnitella esimerkiksi niin, että 3 viikon työaikajaksossa viikolla 1 on yksi vapaapäivä, viikolla 2 kolme vapaapäivää ja viikolla 3 kaksi vapaapäivää

 

UKK
SOTE-sopimus

Hur definieras en ledig dag?

Med ledig dag avses en kalenderdag då arbetstagaren inte arbetar. En kalenderdag börjar klockan 00.00 och slutar klockan 24.00.

UKK
SOTE-sopimus

Mitä tarkoitetaan peräkkäisten vapaapäivien antamisella?

SOTE-sopimuksen III luvun 9 §:n 6 momentin soveltamisohjeen mukaan työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana. Tämä tarkoittaa, että kolmen viikon työaikajaksoon on suunniteltava vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Suunniteltaessa työvuorot 2 tai 4 viikon työaikajaksolle tulee kiinnittää huomiota siihen, että peräkkäisen vapaan määräys ei ole työaikajaksokohtainen. 

Määräys koskee työvuorojen suunnittelua. Määräyksen tarkoitus on edesauttaa työn ja vapaa-ajan tasapainottamista sekä tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. 

UKK
LS

Miten lasketaan palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta praktikkoeläinlääkärille maksettava palkka?

LS:n palkkausluvun 4 §:n 2 momentin mukaan, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin LS:n liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.

Mikäli praktikkoeläinlääkärin oma tehtäväkohtainen palkka on yhtä suuri kuin tällä tavalla laskettu palkka, maksetaan em. vapaiden ajalta hänen omaa varsinaista palkkaansa.

Esimerkki

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 378,52 €  ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 350,28 €, yhteensä 4 728,80 €.

Praktikkoeläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 266 €. Hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin 4 §:n 2 momentin mukaan laskettu takuupalkka, joten virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta maksetaan palkka takuupalkan mukaan.

Praktikkoeläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Hänelle maksetaan myös henkilökohtaista lisää 500 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 766 €. Koska praktikko B:n oma varsinainen palkka on suurempi kuin 4 § 2 momentin mukaan laskettu palkka, maksetaan virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta praktikon oma varsinainen palkka. Ks. 4 §:n soveltamisohje.


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin lomaraha?

Lomaraha lasketaan palkkausluvun 4 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla.

Esimerkki praktikkolääkärin lomarahan laskemisesta

Eläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 € ja työkokemuslisä 8 % 297,74 € (laskettu 4 § 1 mom. mukaan). Hänen varsinainen palkkansa on 3 997,74 €.

Eläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 € ja työkokemuslisä 8 % 297,74 € (laskettu 4 § 1 mom. mukaan). Lisäksi hänelle maksetaan harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää 100 €. Hänen varsinainen palkkansa on 4 097,74 €.

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 378,52 €, josta vähennetään 15 %. Laskennassa käytettävä alennettu peruspalkka on 3 721,75 € ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 297,74 €, yhteensä 4 019,49 €.

Eläinlääkäri A:n lomaraha lasketaan ns. takuupalkkamääräyksen mukaan eli 15 %:lla alennetusta hygieenikon peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä. Eläinlääkäri B:n lomaraha lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan, koska se ylittää ns. takuupalkan 78,25 €:lla (4 097,74 € – 4 019,49 €).


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä päivitetty 9.8.2021.

UKK
LS

Miten lasketaan praktikkoeläinlääkärin lomakorvaus?

Lomakorvaus lasketaan samasta palkasta kuin vuosilomapalkka (LS:n palkkausluku 5 § 3 mom.).

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 5 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esimerkiksi tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), laskettaisiin lomakorvaus kuitenkin eläinlääkärin omasta varsinaisesta palkasta.


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

UKK
LS

Miten lasketaan eläinlääkäriopiskelijan vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha?

Eläinlääkäriopiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukaisen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.
 
Eläinlääkäriopiskelijan lomaraha lasketaan kuitenkin hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Ts. opiskelijalla ei ole takuumääräystä lomarahan osalta.


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sen on asiatarkastettu 6.8.2021.

UKK
LS

Miten praktikkoeläinlääkärin palkka määritetään, kun hänen virkatehtäviinsä sisällytetään valvonta- ja tarkastustehtäviä tai muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä, joita hän ei ole aikaisemmin tehnyt?

Praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella (liite 5 1 § soveltamisohje kohta 5.1).

Kun tällaisia tehtäviä sisällytetään praktikkoeläinlääkärin virkatehtäviin, on selvitettävä niiden ajallinen osuus (tuntimäärä keskimäärin viikossa). Mikäli tehtävien määrä ylittää keskimäärin 3 tuntia, määritetään praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka uudelleen liitteen 5 1 §:n 2 kohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että valvontatehtäviä tekevän praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määritetään terveysvalvonnan johtajana tai vastaavana eläinlääkärinä toimivan praktikkoeläinlääkärin mukaisesti.

Tehtäväkohtainen palkka määritetään kaksijakoisesti laskemalla erikseen valvonta- ja tarkastustehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien peruspalkasta ja praktiikkatehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta praktiikkatehtävien peruspalkasta ja laskelmalla nämä yhteen (ks. liite 5 1 § soveltamisohje kohta 4).


Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkastettu 6.8.2021