Haku
Leikkaussaleja suljetaan, seurantakäyntejä harvennetaan: ”Lääkäripula ei valikoi uhrejaan”
Lääkäreiden koulutusmääriä pitää kasvattaa nopeasti ja tuntuvasti, vaatii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Lääkäreitä tarvittaisiin tuhansia lisää.
Liminka on Suomen kekseliäin kunta
Kekseliäin kunta valittiin jo toista kertaa osana Hyvä kiertämään -kampanjaa, jossa kerättiin kunta-alan parhaita oivalluksia valtakunnalliseen Tekojen tori -portaaliin. Portaalissa tehdään hyvää kuntatyötä näkyväksi ja edistetään kehittämisratkaisujen leviämistä alalla.
Jatkuvalla oppimisella helpotusta osaajapulaan
Kunta-alan työnantajat tukevat työssä tapahtuvaa oppimista monin tavoin. Työpaikoilla on käytössä esimerkiksi palkallisia vapaita opiskelua varten. Tulevaisuudessa korostuvat ammattien rajat ylittävät taidot, kuten ennakointi ja itsensä johtaminen.
KT kehittyy yhteiskunnan mukana
Keskitetty työnantajaedunvalvonta alkoi kunta-alalla 1.12.1970, kun siihen liittyvä lainsäädäntö tuli voimaan. Kunnat ja kuntayhtymät muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan ja työllistävät lähes joka viidennen palkansaajan. Myös KT:n tehtäväkenttä on laajentunut ja muuttunut vaativammaksi 50 vuodessa.
Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle yli 420 miljoonan säästöjä
Heikkenevä talous pakottaa kunnat ja hyvinvointialueet säästämään henkilöstökuluista aiempaa enemmän. Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää vuokratyön ja ostopalveluiden käyttöä. Kunnissa huolta aiheuttavat valtionosuuksien leikkaukset.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset vaaliviestit: Vahvistuva EU on koko Suomen etu
Maailmanpolitiikan kriisiaikoina Eurooppa on Suomelle tärkeämpi kuin koskaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että maamme tuleva hallitus ajaisi EU-politiikassaan merkittäviä integraatioloikkia, joilla Euroopasta tehtäisiin taloudellisesti, teknologisesti, puolustuksellisesti ja demokratia-arvoiltaan entistä vahvempi.
Kunta-ala joutuu irtisanomaan ja lomauttamaan poikkeuksellisen paljon
Kunta-alan harvinaisen vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelma on julkaistu
Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2024–2027. Samapalkkaisuusohjelman tavoite on kaventaa edelleen sukupuolten välistä palkkaeroa. Palkkaeron kaventumiseen vaikuttavat myös muut kuin ohjelmaan kirjatut toimenpiteet.
Työmarkkinakeskusjärjestöt: Jaettu perhevastuu lisää työhyvinvointia ja työelämän tasa-arvoa
Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat työpaikkoja tukemaan perhevastuun tasaisempaa jakautumista. Perhevapaauudistus mahdollistaa työelämän tasa-arvon parantamisen työpaikoilla, mutta lisäksi tarvitaan työpaikkojen yhteisiä pelisääntöjä ja hyvien käytäntöjen kehittämistä sekä koko työyhteisön perhemyönteistä suhtautumista, painottavat EK, Akava, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, SAK, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos. Järjestöt julkaisevat perheiden päivänä aineistoa työpaikkojen käyttöön.
Hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vähintään 680 miljoonaa
KT on päivittänyt arvioitaan palkkojen harmonisoinnin kustannuksista hyvinvointialueuudistuksessa. Todennäköisimpänä KT pitää arviotaan, jonka mukaan harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia vuositasolla noin 680 miljoonaa euroa.