KT on pitkään pyrkinyt alentamaan eläkemaksuja, ja nyt tulosta syntyy

Kevan hallitus esittää vuoden 2027 tasausmaksuun 244 miljoonan euron alennusta. Muutos on niin suuri, että sen vaikutukset näkyvät koko julkisessa taloudessa.

KT:n pitkäaikainen tavoite on ollut alentaa kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksuja. Nyt tavoitteen eteen on toteutumassa iso edistysaskel. Kevan hallitus esittää vuoden 2027 tasausmaksun alentamista 553 miljoonasta eurosta 309 miljoonaan euroon. Tasausmaksu on yksityisalojen keskimääräisen työeläkemaksun (TyEL) päälle maksettava osuus, jota kunta- ja hyvinvointialueet maksavat.

Jos Kevan esitys menee läpi, kuntien ja hyvinvointialueiden maksurasitus kevenisi vuonna 2027 noin 244 miljoonaa euroa. Tästä 48,7 prosenttia kohdistuisi kunnille ja 51,3 prosenttia hyvinvointialueille. Samalla Kevan jäsenyhteisöjen palkkasumman kokonaismaksutaso alenisi prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaisi alennuksen jälkeen 25,6 prosentin maksutasoa.

Maksua on saatu alas vähitellen

Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksut ovat pitkään olleet yksityisen sektorin maksua korkeammat. Kunta- ja hyvinvointialan korkeampaa maksutasoa selittää osaltaan alan henkilöstörakenne ja erityisesti naisvaltaisuus. Naisia on arviolta 80 prosenttia alan palkansaajista ja he elävät keskimäärin pidempään kuin miehet.

KT on jo pitkään pyrkinyt alentamaan tätä maksurasitusta. KT:n lähtökohta on selvä: eläkkeet pitää rahoittaa kestävästi, mutta kunnilta ja hyvinvointialueilta ei pidä kerätä eläkemaksuja enempää kuin niitä välttämättä tarvitaan.

KT sai edustuksen Kevan hallitukseen vuonna 2020. Tuloksia on syntynyt askel kerrallaan.

Vuonna 2020 Kevan jäsenyhteisöjen kokonaiseläkemaksu oli vielä 28,35 prosenttia palkkasummasta. Vuonna 2024 se oli 27,15 prosenttia ja 26,6 prosenttia vuonna 2026. Tänä vuonna tasausmaksua kerätään kunnilta ja hyvinvointialueilta 553 miljoonaa euroa.

Uudet laskelmat antavat lisäperusteen maksun alentamiselle

Kesäkuussa 2026 julkaistu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelma antaa vahvat perustelut maksun alentamiselle. Laskelman perusteella kunta- ja hyvinvointialan kestävä maksutaso on noin 23 prosenttia palkkasummasta. Vuonna 2026 maksutaso on 26,6 prosenttia, joten eroa on yli kolme prosenttiyksikköä. Pitkän aikavälin laskelman tuloksia ei ole syytä ottaa kirjaimellisesti, sillä siihen sisältyy epävarmuutta. Laskelman pääviesti eläkemaksujen alentamisvarasta on kuitenkin poikkeuksellisen selvä.

Rahoitusnäkymien kirkastumisen syynä ovat muun muassa sijoitusten paremmat tuotto-odotukset. Vuoden 2025 eläkeuudistus paransi yksityisalojen työeläkelaitosten mahdollisuuksia tavoitella korkeampia sijoitustuottoja, koska riskitasoa sai nostaa.

KT oli mukana neuvottelemassa eläkeuudistusta, jossa sovittiin yksityisen työeläkemaksun pitämisestä 24,4 prosentissa vuosina 2026–2030. Eläketurvakeskus arvioi uudistuksen alentavan työeläkemaksun pitkän aikavälin painetta keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä.

Keva oli sijoitusriskin kasvattamisessa liikkeellä jo aikaisemmin. Sen hallitus päätti kesäkuussa 2023 nostaa sijoitussalkun riskitasoa. Muutoksen tavoitteena oli korkeampi pitkän aikavälin sijoitustuotto. Prosessi oli siis erilainen. Sijoitusriskin nosto yksityisalojen työeläkejärjestelmässä perustui lainsäädäntömuutokseen. Kevassa näin raskasta menettelyä ei tarvittu vaan riskitason nosto tehtiin hallituksen päätöksellä.

Jos eläkejärjestelmän vahva rahoitusasema antaa mahdollisuuden alentaa maksuja, tämän pitää näkyä myös kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksuissa.

Tasausmaksua esitetään alennettavaksi 244 miljoonalla eurolla vuodessa

Kuten alussa totesin, Kevan vuoden 2027 maksuesityksen mukaan tasausmaksu alenisi siten, että vuoden 2026 tasosta putoaisi pois 244 miljoonaa euroa. Kuntien osuus kevennyksestä on noin 119 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueiden noin 125 miljoonaa euroa. 

Jos vuoden 2027 alempi maksutaso säilyisi neljän vuoden ajan, kuntien ja hyvinvointialueiden maksurasitus olisi vuosina 2027–2030 laskennallisesti yhteensä lähes miljardi euroa pienempi kuin vuoden 2026 maksutasolla.

Lähes miljardin euron maksukevennys on huomattava etenkin nyt, kun julkiseen talouteen kohdistuu suuri sopeutuspaine. Velkajarrutyöryhmä on arvioinut julkisen talouden sopeutustarpeeksi 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä.

Kun tasausmaksu alentuu, se keventää suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden maksurasitusta. Kunnille alennus merkitsee pienempiä eläkemaksumenoja ja vahvistaa siten kuntataloutta. Hyvinvointialueilla maksualennus alentaa toimintakustannuksia, mutta vaikutus kytkeytyy myöhemmin myös valtion rahoitukseen. Olennaista on, että maksualennus vahvistaisi mahdollisimman täysimääräisesti kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia rahoittaa lakisääteisiä palveluja.

Eläkemaksuja ei ole syytä kerätä enempää kuin niitä tarvitaan

Tasausmaksun alentaminen on ollut pitkä tie. KT:ssa tavoitetta on viety eteenpäin vuosien ajan asiantuntijavalmistelussa, eläkejärjestelmää koskevissa neuvotteluissa ja Kevan hallinnossa.

Samaan aikaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymät ovat parantuneet. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman keskeinen havainto on, että työeläkemaksuissa on alentamisvaraa pitkällä aikavälillä.  

Nyt paremmat rahoitusnäkymät alkavat näkyä kunnille ja hyvinvointialueille konkreettisina euroina. Tähän ei kannata pysähtyä, vaikka eläkkeiden kestävästä rahoituksesta ei sovikaan tinkiä. Jos Kevan rahoitusasema antaa tulevina vuosina mahdollisuuden alentaa tasausmaksua edelleen, sitä on syytä alentaa lisää.